Vihreä siirtymä ravistelee osaamistarpeita, mutta vaikutukset kokonaistyöllisyyteen näyttäisivät jäävän suhteellisen pieniksi
14.8.2023 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Vihreän siirtymän tavoitteiden toteutuminen edellyttää koko talouden kattavia, mutta erityisesti energiantuotantoon kohdistuvia suuria muutoksia. Siirtymän odotetaan aiheuttavan merkittäviä paineita työmarkkinoille niin osaamisen kuin ammattirakenteen näkökulmasta.
Verrattuna aikaisempiin talouden rakenteiden ja työmarkkinoiden suuriin mullistuksiin vihreän siirtymän kokonaisvaikutukset työllisyyteen jäävät kuitenkin suhteellisen pieniksi. Tämä ilmenee aiemmin toukokuussa julkaistusta Demos Helsingin, Etlan, SYKE:n ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta ”Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet VISIOS (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:31)”. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten vihreä siirtymä vaikuttaa ammattirakenteeseen ja osaamistarpeeseen ja kuinka siirtymään voidaan vastata. Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Vihreän siirtymän vähäiset vaikutukset työllisyyteen selittyvät sillä, että vain pieni osa työpaikoista on joko suoraan vihreitä tai korkeiden päästöjen työpaikkoja. Suurin osa työpaikoista on pikemminkin neutraaleja eli sijoittuu kahden edellä mainitun välimaastoon. Olemassa olevan osaamisen soveltuvuus siirtymässä syntyviin työtehtäviin sujuvoittaakin nykyisen työvoiman siirtymistä uusiin vihreisiin työtehtäviin.
Työllisyyden odotetaan kasvavan siirtymävaiheessa erityisesti rakentamisen, mutta myös teollisuuden, kaupan ja palveluiden alalla, toteaa tutkimuksesta Etlassa vastannut tutkija Olli-Pekka Kuusela.
– Siirtymäajan työllisyysvaikutukset ovat yleisesti ottaen positiivisia, vaikkakin myös työpaikkojen katoamista tapahtuu erityisesti fossiilitalouden aloilla. Työllisyys kasvaa kiertotalouden myötä myös vesi- ja jätehuollon aloilla. Paljon riippuu tietysti automaation kehityksestä ja kannattavuudesta. Vihreän siirtymän panostukset hyödyttävät kuitenkin laajasti kaikkien työvoimaluokkien työllisyyttä, Kuusela sanoo.
Teknilliset ja luonnontieteelliset taidot nousussa
Tärkeässä roolissa siirtymän aikana ovat teknilliset ja luonnontieteelliset taidot sekä prosessien johtaminen ja valvonta. Erityisesti näitä taitoja tarvitaan siirtymän kannalta tärkeillä aloilla energiantuotannossa ja -jakelussa, teollisuusprosesseissa ja kiertotalouden ratkaisujen kehittämisessä ja suunnittelussa.
Täysin uudet vihreät ammatit vaativat yleensä enemmän koulutusta, työkokemusta ja työssä tapahtuvaa oppimista kuin vastaavan tyyppiset ei-vihreät työtehtävät.
Siirtymän vaikutuksia työmarkkinoihin voidaan tutkijoiden mukaan helpottaa tarjoamalla kohdennettua muunto- ja täydennyskoulutusta niille aloille, joissa työpaikat vähenevät eikä uusia synny. Yksi tärkeä siirtymän mahdollistaja olisi myös oppisopimuskoulutuksen merkityksen lisääminen.
– On kuitenkin hyvä huomioida, että valtaosalle työvoimasta vihreän siirtymän vaikutukset näkyvät lähinnä pieninä muutoksina työnkuvassa, Etlan Kuusela huomauttaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli-Pekka KuuselaTutkija, ETLA
Puh:040 706 8680olli-pekka.kuusela@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Etla: Kuntapalveluiden nykyinen tuottavuusmittaus ei kerro totuutta tuottavuudesta – data hajallaan, mittarit kapeita4.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Kunnissa kerätään jo runsaasti dataa palveluiden järjestämisestä, mutta tieto ei jalostu systemaattisesti tuottavuuden kehittämiseksi. Tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat erityisesti markkinahintojen puuttuminen, sekä eri rekisterien ja toiminnanohjausjärjestelmien hajanaisuus. Kannustimet ohjaavat päätöksiä liian kapeiden kustannus- ja suoritemittareiden perusteella. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kunnilla olisi mahdollisuus parantaa mittaamisen laatua, jos jo olemassa olevia tietovarantoja hyödynnettäisiin johdonmukaisesti ja liitettäisiin ne osaksi strategista johtamista.
Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!4.2.2026 09:57:10 EET | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!4.2.2026 09:29:32 EET | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Etla selvitti: Kauhukuva ei käynyt toteen, tekoäly ei ole syrjäyttänyt nuoria Suomen työmarkkinoilla27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomessa ei havaita merkkejä siitä, että tekoäly olisi syrjäyttänyt nuoria työmarkkinoilla, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Korkean tekoälyaltistuksen ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys kehittyy lähes identtisesti matalan altistuksen ammattien kanssa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, korkea tekoälyaltistus ei johda työllisyyden laskuun, koska pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja suojaavat teknologiasokkeja vastaan. Suomessa jo liki 40 prosenttia työllisistä käyttää generatiivista tekoälyä työssään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


