Vihreä siirtymä ravistelee osaamistarpeita, mutta vaikutukset kokonaistyöllisyyteen näyttäisivät jäävän suhteellisen pieniksi

Vihreän siirtymän tavoitteiden toteutuminen edellyttää koko talouden kattavia, mutta erityisesti energiantuotantoon kohdistuvia suuria muutoksia. Siirtymän odotetaan aiheuttavan merkittäviä paineita työmarkkinoille niin osaamisen kuin ammattirakenteen näkökulmasta.
Verrattuna aikaisempiin talouden rakenteiden ja työmarkkinoiden suuriin mullistuksiin vihreän siirtymän kokonaisvaikutukset työllisyyteen jäävät kuitenkin suhteellisen pieniksi. Tämä ilmenee aiemmin toukokuussa julkaistusta Demos Helsingin, Etlan, SYKE:n ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta ”Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet VISIOS (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:31)”. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten vihreä siirtymä vaikuttaa ammattirakenteeseen ja osaamistarpeeseen ja kuinka siirtymään voidaan vastata. Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Vihreän siirtymän vähäiset vaikutukset työllisyyteen selittyvät sillä, että vain pieni osa työpaikoista on joko suoraan vihreitä tai korkeiden päästöjen työpaikkoja. Suurin osa työpaikoista on pikemminkin neutraaleja eli sijoittuu kahden edellä mainitun välimaastoon. Olemassa olevan osaamisen soveltuvuus siirtymässä syntyviin työtehtäviin sujuvoittaakin nykyisen työvoiman siirtymistä uusiin vihreisiin työtehtäviin.
Työllisyyden odotetaan kasvavan siirtymävaiheessa erityisesti rakentamisen, mutta myös teollisuuden, kaupan ja palveluiden alalla, toteaa tutkimuksesta Etlassa vastannut tutkija Olli-Pekka Kuusela.
– Siirtymäajan työllisyysvaikutukset ovat yleisesti ottaen positiivisia, vaikkakin myös työpaikkojen katoamista tapahtuu erityisesti fossiilitalouden aloilla. Työllisyys kasvaa kiertotalouden myötä myös vesi- ja jätehuollon aloilla. Paljon riippuu tietysti automaation kehityksestä ja kannattavuudesta. Vihreän siirtymän panostukset hyödyttävät kuitenkin laajasti kaikkien työvoimaluokkien työllisyyttä, Kuusela sanoo.
Teknilliset ja luonnontieteelliset taidot nousussa
Tärkeässä roolissa siirtymän aikana ovat teknilliset ja luonnontieteelliset taidot sekä prosessien johtaminen ja valvonta. Erityisesti näitä taitoja tarvitaan siirtymän kannalta tärkeillä aloilla energiantuotannossa ja -jakelussa, teollisuusprosesseissa ja kiertotalouden ratkaisujen kehittämisessä ja suunnittelussa.
Täysin uudet vihreät ammatit vaativat yleensä enemmän koulutusta, työkokemusta ja työssä tapahtuvaa oppimista kuin vastaavan tyyppiset ei-vihreät työtehtävät.
Siirtymän vaikutuksia työmarkkinoihin voidaan tutkijoiden mukaan helpottaa tarjoamalla kohdennettua muunto- ja täydennyskoulutusta niille aloille, joissa työpaikat vähenevät eikä uusia synny. Yksi tärkeä siirtymän mahdollistaja olisi myös oppisopimuskoulutuksen merkityksen lisääminen.
– On kuitenkin hyvä huomioida, että valtaosalle työvoimasta vihreän siirtymän vaikutukset näkyvät lähinnä pieninä muutoksina työnkuvassa, Etlan Kuusela huomauttaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli-Pekka KuuselaTutkija, ETLA
Puh:040 706 8680olli-pekka.kuusela@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia19.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.
Etla-arvio: Kohinaa raakaöljymarkkinoilla14.1.2026 08:58:45 EET | Tiedote
Raakaöljymarkkinoita on vuoden alussa ravistellut Yhdysvaltojen isku Venezuelaan sekä merkittävä sisäinen levottomuus Iranissa. Venezuela tuskin heiluttaa raakaöljyn hintaa, mutta Iran voi vaikuttaa enemmänkin, ilmenee tuoreesta Etla-arviosta. Jos nykyisin pakotteiden alainen öljyn vienti Iranista vähenisi, voi maailmanmarkkinahinta jonkin verran nousta lyhyellä aikavälillä. Epävarmuus on jo nostanut öljyn hintaa. Jos maassa tapahtuisi vallanvaihto ja pakotteet poistettaisiin, voisivat tuotanto ja vienti kasvaa, mikä ajan myötä alentaisi raakaöljyn hintaa. Etla-arvion on laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.
Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä13.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.
Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


