Vihreä siirtymä ravistelee osaamistarpeita, mutta vaikutukset kokonaistyöllisyyteen näyttäisivät jäävän suhteellisen pieniksi

Vihreän siirtymän tavoitteiden toteutuminen edellyttää koko talouden kattavia, mutta erityisesti energiantuotantoon kohdistuvia suuria muutoksia. Siirtymän odotetaan aiheuttavan merkittäviä paineita työmarkkinoille niin osaamisen kuin ammattirakenteen näkökulmasta.
Verrattuna aikaisempiin talouden rakenteiden ja työmarkkinoiden suuriin mullistuksiin vihreän siirtymän kokonaisvaikutukset työllisyyteen jäävät kuitenkin suhteellisen pieniksi. Tämä ilmenee aiemmin toukokuussa julkaistusta Demos Helsingin, Etlan, SYKE:n ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta ”Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet VISIOS (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:31)”. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten vihreä siirtymä vaikuttaa ammattirakenteeseen ja osaamistarpeeseen ja kuinka siirtymään voidaan vastata. Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Vihreän siirtymän vähäiset vaikutukset työllisyyteen selittyvät sillä, että vain pieni osa työpaikoista on joko suoraan vihreitä tai korkeiden päästöjen työpaikkoja. Suurin osa työpaikoista on pikemminkin neutraaleja eli sijoittuu kahden edellä mainitun välimaastoon. Olemassa olevan osaamisen soveltuvuus siirtymässä syntyviin työtehtäviin sujuvoittaakin nykyisen työvoiman siirtymistä uusiin vihreisiin työtehtäviin.
Työllisyyden odotetaan kasvavan siirtymävaiheessa erityisesti rakentamisen, mutta myös teollisuuden, kaupan ja palveluiden alalla, toteaa tutkimuksesta Etlassa vastannut tutkija Olli-Pekka Kuusela.
– Siirtymäajan työllisyysvaikutukset ovat yleisesti ottaen positiivisia, vaikkakin myös työpaikkojen katoamista tapahtuu erityisesti fossiilitalouden aloilla. Työllisyys kasvaa kiertotalouden myötä myös vesi- ja jätehuollon aloilla. Paljon riippuu tietysti automaation kehityksestä ja kannattavuudesta. Vihreän siirtymän panostukset hyödyttävät kuitenkin laajasti kaikkien työvoimaluokkien työllisyyttä, Kuusela sanoo.
Teknilliset ja luonnontieteelliset taidot nousussa
Tärkeässä roolissa siirtymän aikana ovat teknilliset ja luonnontieteelliset taidot sekä prosessien johtaminen ja valvonta. Erityisesti näitä taitoja tarvitaan siirtymän kannalta tärkeillä aloilla energiantuotannossa ja -jakelussa, teollisuusprosesseissa ja kiertotalouden ratkaisujen kehittämisessä ja suunnittelussa.
Täysin uudet vihreät ammatit vaativat yleensä enemmän koulutusta, työkokemusta ja työssä tapahtuvaa oppimista kuin vastaavan tyyppiset ei-vihreät työtehtävät.
Siirtymän vaikutuksia työmarkkinoihin voidaan tutkijoiden mukaan helpottaa tarjoamalla kohdennettua muunto- ja täydennyskoulutusta niille aloille, joissa työpaikat vähenevät eikä uusia synny. Yksi tärkeä siirtymän mahdollistaja olisi myös oppisopimuskoulutuksen merkityksen lisääminen.
– On kuitenkin hyvä huomioida, että valtaosalle työvoimasta vihreän siirtymän vaikutukset näkyvät lähinnä pieninä muutoksina työnkuvassa, Etlan Kuusela huomauttaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli-Pekka KuuselaTutkija, ETLA
Puh:040 706 8680olli-pekka.kuusela@etla.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Digibarometri 2023: Suomi on maailman ykkönen digitaalisuuden hyödyntämisessä4.10.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomi nappaa kultasijan maiden välisessä vertailussa digitaalisuuden hyödyntämisessä, paljastavat tuoreet 2023 Digibarometrin tulokset. Suomi ottaa kärkisijan kolmen vuoden hopeasijan jälkeen ja pudottaa korkeinta koroketta viime vuodet hallinneen Tanskan hopealle. Suomi on edelleen maailman kärkeä julkisen sektorin osalta. Yritysten vertailussa sijoituksemme koheni peräti neljä sijaa, ja Suomi sijoittui siinä toiseksi. Barometrin erityisteemana on tänä vuonna big data eli massadata, jonka hyödyntäminen yrityksissä on edelleen vähäistä.
Aki Kangasharju: Julkisen velan vaaroista varoittelevat eivät ole pelottelijoita, Suomen velka on saatava haltuun ja talous kasvuun29.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Talouspolitiikan kyky tuottaa suomalaisille vakautta ja vaurautta on vakavasti uhattuna, väittää Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju tänään ilmestyvässä uutuuskirjassaan Talouden ilmestyskirja – Velka, inflaatio, nollakasvu ja politiikan umpikuja (Docendo 2023). Kangasharjulla on kirjassaan selkeä missio: Suomen julkinen velka on otettava haltuun ja talous saatava kasvuun.
Koronapandemia lisäsi suomalaisten henkivakuutuksia – kriisivuonna 2020 vakuutuksia otettiin viidennes enemmän19.9.2023 09:10:41 EEST | Tiedote
Koronapandemian aikana uusia henkivakuutuksia otettiin Suomessa selvästi aiempaa enemmän, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Vapaaehtoisia henkivakuutuksia otettiin vuonna 2020 peräti 20 prosenttia enemmän ja myös vakuutussummat kasvoivat korona-aikana. Eniten uusia henkivakuutuksia ottivat korkeasti koulutetut sekä henkilöt, joilla oli henkivakuutus jo ennestään tai joilla oli niin sanottu henkivakuutusvaje.
Etla: taantuma jää lyhyeksi - julkisen talouden sopeuttaminen painottuu oikeaan aikaan14.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia ja ponnistaa jälleen ensi vuonna vajaan prosentin kasvuun, ennustaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Kotitalouksien tilanne helpottaa vuoden loppua kohti, kun inflaatio on jo hidastunut, palkankorotukset astuneet voimaan ja eläkkeiden indeksitarkistukset tehty. Inflaatio painuu Suomessa jo ensi vuonna alle kahden prosentin. Myös euroalueen talous kasvaa jälleen ensi vuonna. Tästä johtuen Etla arvioi Suomen julkisen talouden sopeuttamisen painottuvan oikeaan aikaan. Hallituksen sopeutusohjelma ja työnteon kannustimien parantaminen ovat välttämättömiä Suomen velkaantumisen hillitsemiseksi.
Muistutuskutsu medialle: Etlan Suhdanne-ennusteen julkistustilaisuus verkossa 14.9. klo 9.3014.9.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Maailmantalouden näkymät parantuvat, lähteekö vienti vetämään? Kuinka hallituksen sopeutustoimet istuvat suhdanteeseen? Kääntyykö Suomen velkasuhde laskuun? Mitkä ovat rakentamisen näkymät? Pääset seuraamaan live-tilaisuutta tästä linkistä. Näitä sekä muita talouden näkymiä käydään läpi torstaina 14.9. kun Etla julkistaa vuoden 2023 syksyn laajan talousennusteensa. Ennuste julkaistaan verkossa klo 9.00 ja lukuja käydään tarkemmin läpi klo 9.30 alkavassa FLIKin livestriimissä. Tilaisuudessa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti esittelee Etlan syksyn talousennusteen arviot ja luvut niiden takana. Ennusteryhmän tutkija Sakari Lähdemäki esittelee tarkemmin rakennusalan näkymiä. Paikalla ovat myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä ennusteryhmän tutkijat Birgitta Berg-Andersson ja Ville Kaitila. Tilaisuuden juontaa Etlan viestintäjohtaja Tytti Sulander. Tilaisuuden ohjelma: 09.30–09.40 Ajankohtaista talouspolitiikasta / toimitusjohtaja Aki Kangasharju 09.40–10.10 Syksyn Suhdanteen ta
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme