Väitös: Vastasyntyneiden syntymävauriot vähentyneet Suomessa

Suurin osa vastasyntyneiden syntymävaurioista on lieviä ja hyväennusteisia, mutta myös vakavampia ja pitkäaikaista haittaa aiheuttavia syntymävaurioita todetaan. Yleisimpiä syntymävaurioita ovat esimerkiksi solisluun murtumat, pinnalliset pään alueen verenpurkaumat ja olkahermopunoksen vauriot.
– Vastasyntyneen syntymävaurio voi aiheuttaa perheelle huolta, lapselle kipua tai esimerkiksi käden toiminnan ongelmia. Siksi aiheen tutkiminen onkin tärkeää, Kekki painottaa.
Maiju Kekki tutki väitöstyössään eri vauriotyyppien yleisyyden ja niille altistavien riskitekijöiden lisäksi vauriomäärissä ja riskitekijöissä tapahtuneita muutoksia.
Väitöstutkimuksen mukaan syntymävaurioiden kokonaismäärä puolittui tutkimusjakson aikana. Yksittäisistä vauriotyypeistä eniten vähenivät solisluun murtumat ja hartiapunoksen vauriot.
Vaurioiden väheneminen on yhteydessä todennäköisesti ainakin siihen, että isokokoisina syntyneiden lasten määrä on vähentynyt. Lapsen suuri syntymäpaino ja odottajan ennen raskautta todettu diabetes lisäsivät riskiä syntymävauriolle. Myös synnytyksissä, joissa lapsen hartioiden ulosautto oli ollut vaikea tai joissa oli tarvittu imukuppiavustusta, todettiin vaurioita useammin kuin tavallisissa alatiesynnytyksissä.
– On kuitenkin tärkeää muistaa, että kaikki syntymävauriot eivät ole ennakoitavissa tai estettävissä. Syntymävaurioita todetaan myös ongelmattomasti sujuneiden synnytysten jälkeen.
Tutkimuksessa käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämien Syntyneiden lasten rekisterin ja Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin tietoja. Aineistossa olivat mukana kaikki Suomessa vuosina 1997–2017 elävänä syntyneet lapset ja heillä todetut syntymävauriot.
– Kattava ja luotettava rekisteriaineisto mahdollistaa tällaisten harvinaisten asioiden tutkimisen. Vastaavanlaista kansallista selvitystä vastasyntyneiden syntymävaurioista ei ole aiemmin tehty, Kekki kertoo.
Maiju Kekki on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2009. Hän työskentelee naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 18. elokuuta
Lääketieteen lisensiaatti Maiju Kekin naistentautien ja synnytysten alaan kuuluva väitöskirja Neonatal birth injuries tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 18.8.2023 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Kaarin Mäkikallio Turun yliopistosta. Kustoksena on professori Hannele Laivuori Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteydenotot:
viestinta.tau@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Eturauhassyövän seulonta PSA-testillä vähentää pitkän aikavälin kuolleisuutta31.10.2025 10:40:00 EET | Tiedote
Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote
Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.
Tutkimus esittää suosituksia kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimusten täyttämiseksi24.10.2025 12:21:47 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa syvennyttiin kuntayhtiöiden asiantuntemusvaatimuksen sisältöön, soveltamisalaan ja tosiasialliseen soveltamiseen kunnissa. Vaikka myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, tuoreessa tutkimuksessa yli puolessa kunnista ei erikseen arvioida kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä. Tutkimuksessa esitetään useita käytännön toimintasuosituksia siihen, miten hallitusten valintaprosesseja tulisi parantaa asiantuntemusvaatimuksen täyttämiseksi. Lisäksi ehdotetaan säännöksen soveltamisalan laajentamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
