Väitös: Vastasyntyneiden syntymävauriot vähentyneet Suomessa

Suurin osa vastasyntyneiden syntymävaurioista on lieviä ja hyväennusteisia, mutta myös vakavampia ja pitkäaikaista haittaa aiheuttavia syntymävaurioita todetaan. Yleisimpiä syntymävaurioita ovat esimerkiksi solisluun murtumat, pinnalliset pään alueen verenpurkaumat ja olkahermopunoksen vauriot.
– Vastasyntyneen syntymävaurio voi aiheuttaa perheelle huolta, lapselle kipua tai esimerkiksi käden toiminnan ongelmia. Siksi aiheen tutkiminen onkin tärkeää, Kekki painottaa.
Maiju Kekki tutki väitöstyössään eri vauriotyyppien yleisyyden ja niille altistavien riskitekijöiden lisäksi vauriomäärissä ja riskitekijöissä tapahtuneita muutoksia.
Väitöstutkimuksen mukaan syntymävaurioiden kokonaismäärä puolittui tutkimusjakson aikana. Yksittäisistä vauriotyypeistä eniten vähenivät solisluun murtumat ja hartiapunoksen vauriot.
Vaurioiden väheneminen on yhteydessä todennäköisesti ainakin siihen, että isokokoisina syntyneiden lasten määrä on vähentynyt. Lapsen suuri syntymäpaino ja odottajan ennen raskautta todettu diabetes lisäsivät riskiä syntymävauriolle. Myös synnytyksissä, joissa lapsen hartioiden ulosautto oli ollut vaikea tai joissa oli tarvittu imukuppiavustusta, todettiin vaurioita useammin kuin tavallisissa alatiesynnytyksissä.
– On kuitenkin tärkeää muistaa, että kaikki syntymävauriot eivät ole ennakoitavissa tai estettävissä. Syntymävaurioita todetaan myös ongelmattomasti sujuneiden synnytysten jälkeen.
Tutkimuksessa käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämien Syntyneiden lasten rekisterin ja Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin tietoja. Aineistossa olivat mukana kaikki Suomessa vuosina 1997–2017 elävänä syntyneet lapset ja heillä todetut syntymävauriot.
– Kattava ja luotettava rekisteriaineisto mahdollistaa tällaisten harvinaisten asioiden tutkimisen. Vastaavanlaista kansallista selvitystä vastasyntyneiden syntymävaurioista ei ole aiemmin tehty, Kekki kertoo.
Maiju Kekki on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2009. Hän työskentelee naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 18. elokuuta
Lääketieteen lisensiaatti Maiju Kekin naistentautien ja synnytysten alaan kuuluva väitöskirja Neonatal birth injuries tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 18.8.2023 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Kaarin Mäkikallio Turun yliopistosta. Kustoksena on professori Hannele Laivuori Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteydenotot:
viestinta.tau@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme