Sijoittajansuojan uudistus ei saa supistaa tarjottavien tuotteiden valikoimaa tai määrätä hintoja – Komission esitys tekisi sääntelystä entistäkin monimutkaisempaa
EU-komissio ehdottaa rajoituksia jakelijalle, kuten pankille, sijoitustuotteiden myynnistä syntyvistä kustannuksista maksettaviin korvauksiin. Tämä rajoittaisi finanssialan mahdollisuutta järjestää tuotteiden jakelua eri tavoin.
Sijoitustuotteiden jakelijalle maksettavien korvausten kieltäminen ei paranna kansalaisten ymmärrystä finanssituotteista ja johtaa pikemminkin sijoitusneuvonnan vähentymiseen. Valvovalle viranomaiselle ei tule antaa valtuuksia määrittää, kuinka suuret kulut yksittäisellä sijoituskohteella saa olla. Hintasääntelylle ei ole tarvetta. Suomen on direktiiviä koskevissa jatkoneuvotteluissa turvattava riittävä liikkumavara, jotta neuvottelujen edetessä mahdollisesti esille tulevat sääntelyvaihtoehdot ja kansalliset erityispiirteet huomioidaan.
Valtioneuvosto otti kantaa komission ehdotukseen heinäkuussa. Asia on eduskunnan käsittelyssä, kunhan istuntokausi alkaa. Esityksessä on isoja ongelmia, joihin finanssiala toivoo eduskunnan ottavan kantaa.
”Laaja sijoitustuotevalikoima on tarjolla tällä hetkellä nimenomaan sen vuoksi, että tuotteen jakelijan on mahdollista saada myyntipalkkioita. Ehdotettu sääntely johtaisi todennäköisesti tuotteiden valikoiman ja palveluntarjoajien lukumäärän supistumiseen”, arvioi Finanssiala ry:n johtava lakimies Teija Miller.
Erityisesti näin voisi käydä silloin, kun kysymys on sijoitusneuvonnan jälkeen asiakkaan itsepalveluna tekemistä valinnoista hänelle tuttujen sijoitustuotteiden välillä. Toimintatapa on tyypillinen nettipalveluiden käyttöön tottuneille suomalaisille.
Esityksessä finanssivalvojille annettaisiin valtuudet määritellä vaihteluväli yksittäisen sijoituskohteen hyväksyttäville kuluille. Ehdotettu malli johtanee siihen, että sijoittajan ykköskriteeriksi tulee tuotteen hinta ja esimerkiksi kohteen riskit tai vaikutukset kestävään kehitykseen jäävät vaihtoehtoja punnittaessa taka-alalle. ”Myös hyvin yksinkertainen ja kuluiltaan halpa sijoitustuote saattaa sisältää suuren sijoitusriskin.”
Miller kummastelee komission halua luoda hintasääntelyä. ”Hintojen sääntely edellyttäisi oikeutuksekseen jonkinlaista vakavaa markkinoiden toimimattomuutta, mitä ei ole havaittavissa.”
Finanssivalvonta ei ole havainnut Suomessa merkittäviä sijoittajansuojaongelmia.
Finanssiala ry:n kantaa tukee myös parlamentin ECON-valiokunnan tilaama selvitys, jonka mukaan hintojen sääntely voi haitata markkinoiden kehitystä ja että sääntelyä kehitettäessä pitäisi hinnan sijaan keskittyä sääntelyn yksinkertaistamiseen ja neuvonnan laadun parantamiseen.
Järkevälle sääntelylle on tarve
Finanssiala toki puoltaa niitä komission tavoitteita, jotka ovat olleet nyt ehdotetun sääntelyn taustalla. Keinot vain ovat kovin epäonnistuneesti valittuja.
Yksi nykysääntelyn todellisista ongelmista on, että se määrää hyvin tarkkaan, mitä kaikkea informaatiota sijoittajalle on toimitettava – ja tätä informaatiota on paljon. Sääntelyssä ei sen sijaan kiinnitetä huomiota annettavien tietojen selkeyteen eikä helppoon luettavuuteen – Finanssialan mielestä uudessa lainsäädännössä tulisi keskittyä nimenomaan tähän.
”Vähittäissijoittamista tulee tukea pureutumalla seikkoihin, jotka tutkitusti haittaavat sijoittamista, kuten asiakkaan kohtaama informaatiovyöry ja puutteet talouslukutaidossa. Selkeät säännöt finanssipalvelujen myynnissä ylläpitävät sijoittajien luottamusta ja kannustavat osallistumaan pääomamarkkinoille”, Miller sanoo.
Vähittäissijoittajilla tulee olla hyvä käsitys heille tarjottavista tuotteista ja palveluista, niistä annettavien tietojen on oltava ymmärrettäviä ja vertailukelpoisia. Tämä tulee varmistaa lainsäädännöllä.
Lainsäädäntö ei kuitenkaan yksin voi ratkaista kaikkia vähittäissijoittamiseen liittyviä ongelmia. Sääntelyllä voidaan kuitenkin mahdollistaa ja helpottaa – tai vaikeuttaa – vähittäissijoittajien osallistumista pääomamarkkinoille. Parlamentin tilaaman selvityksen mukaan lainsäädäntöä tulisi yksinkertaistaa ja johdonmukaistaa sen sijaan, että nykyiselläänkin jo varsin massiivisen ja hajanaisen sääntelyn määrää ja yksityiskohtaisuutta lisätään.
Lue lisää
ECON-valiokunnan tilaama selvitys: Retail Investment Strategy - How to boost retail investors’ participation in financial markets
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teija MillerJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4206teija.miller@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Taloyhtiöillä on kaksi vuotta aikaa hankkia asuntoihin palovaroittimet – Paloturvallisuudesta muistutetaan palovaroitinpäivänä 1.12.1.12.2023 08:36:44 EET | Tiedote
Pelastuslain uudistuksen myötä asuntojen palovaroittimien hankinta ja kunnossapito on asuinrakennusten omistajien, kuten taloyhtiöiden, vastuulla. Asuinrakennusten omistajilla on kaksi vuotta aikaa suunnitella, miten velvollisuudet täytetään. Velvoitteen siirto huoneiston haltijalta rakennuksen omistajalle parantaa palovaroittimien kattavuutta ja siten paloturvallisuutta. 1.12. vietetään palovaroitinpäivää, jolloin muistutetaan palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta
Digieurojuna kulkee – mutta kuka siitä hyötyy?29.11.2023 10:58:53 EET | Tiedote
Euroopan keskuspankki (EKP) kaavailee mahdollisuutta laskea liikkeelle digieuro, joka toimisi käteistä täydentävänä digitaalisena maksuvälineenä. Viimeisin päätös valmistelun jatkamisesta tehtiin tämän vuoden lokakuussa. Finanssiala ry:n (FA) mukaan digitaalinen euro ei toisi lisäarvoa jo nykyisin hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään. Sen sijaan digieuron käyttöönottoon liittyy huomattavia riskejä, jotka tulisi ottaa huomioon lainsäädännössä. Euroopan komissio on tehnyt digieurosta lainsäädäntöehdotuksen, joka on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa.
Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin, pitkän koron rahastoista lunastettiin8.11.2023 13:18:06 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin lokakuussa yhteensä 144 miljoonaa euroa pääomia. Eri rahastoluokkien välillä oli kuitenkin suuria eroja. Osakerahastot kasvattivat lokakuussa suosiotaan. Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 483 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoista puolestaan lunastettiin yhteensä 598 miljoona euroa. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 138 miljardia euroa.
Hyvää tarkoittava minimivero tuo kovat kustannukset mutta mitättömät verotulot8.11.2023 12:29:01 EET | Tiedote
Vuoden 2024 alussa voimaan tulevan minimiverolainsäädännön tarkoitus on, että yritysten tosiasiallinen veroaste on vähintään 15 prosenttia. Sillä ehkäistään verovälttelyä ja eri maiden välistä liiallista ja epätervettä verokilpailua. Suomeen vero ei juuri tuo lisää verotuloja, vaan ison raportointitaakan. Vero ja raportointi on poikkeuksellisen mutkikas. Suomessa viranomaisilla ei ole ollut resursseja eikä aikaa ohjeistaa yrityksiä riittävästi. Pelkona on, että ohjeistuksen puuttuessa yritysten raportointi ei täytä kaikilta osin vaatimuksia, mikä altistaa ne rangaistusmaksuille. Eduskuntakäsittelyssä minimiverolakiin on lisättävä mahdollisuus saada viranomaisia sitova ennakkoratkaisu. Maailmanlaajuisesta minimiverosta keskusteltiin Finanssiala ry:n (FA) veropäivän webinaarissa . Keskustelemassa olivat FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Finanssiala on edelleen yksi merkittävimmistä veronmaksajista – yhteisöveron kärkikymmenikössä OP Ryhmä, Nordea ja Sampo-konserni8.11.2023 09:18:59 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana vuonna 2022 edelleen Suomen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 900 miljoonaa euroa. Alan koko veropotti kasvoi 4,8 miljardista eurosta 5,1 miljardiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme