Millaista on elää muistisairauden kanssa? Uusi hanke kutsuu muistisairaita ja heidän läheisiään osallistumaan tutkimukseen
Muistisairautta pidetään usein yksilön sairautena, mutta tosi asiassa sen vaikutukset ulottuvat mitä suurimmassa määrin sairastuneen lähipiiriin ja koko yhteiskuntaan. Muistisaurauksia on kuitenkin tutkittu vain vähän yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Uusi tutkimushanke vastaa tarpeeseen saada lisätietoa muistisairauden kanssa elämisestä.
Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä kasvaa merkittävästi, koska ikä on suurin riskitekijä muistisairaudelle. Sitä voi pitää jo kansansairautena siinä missä sydän- ja verisuonisairauksia. Muistisairauksien yleistyessä myös sairastuneiden läheisiä on yhä enemmän. Välillisesti ne koskettavat jopa miljoonaa suomalaista.
Ympäristön asenteissa ja käytännöissä korjattavaa
Ympäröivä yhteiskunta ei huomioi riittävästi sairastuneiden ja heidän läheistensä tarpeita.
– Monet ongelmista, joita muistisairautta sairastavat ja omaishoitajat kohtaavat, liittyvät vallitseviin asenteisiin ja toimintaympäristön esteisiin – yhteiskunnan materiaaliset tilat, palvelut ja sosiaaliset käytännöt eivät useinkaan tue muistisairaan osallisuutta, toimintaa tai tarpeita, tutkimuksen vastuullinen johtaja Lina Van Aerschot luettelee.
Omaishoitoa ei läheskään aina huomioida sosiaali- ja terveyspalveluissa, työpaikoilla tai sosiaalisissa käytännöissä. Omaishoiva on vaativaa, mutta se jää sekä muilta ihmisiltä että yhteiskunnan tasolla usein huomaamatta tai huomioimatta. Muistisairaiden läheiset eivät saa riittävästi tarvitsemaansa tukea ja palvelua.
Vastuuta siirtyy omaisille
Palveluiden karsiminen on siirtänyt vastuuta omaisille, mutta samaan aikaan on tavoitteena lisätä työllisyyttä ja työelämässä pysymistä. Tämä ristiriita lisää läheisten kokemaa hoivaköyhyyttä.
– Alkava tutkimushanke on suoraan jatkoa toukokuussa julkaistulle väitöskirjalleni. Se syventää siitä nousseita tuloksia ja tarkastelee asioita laajemmin osana yhteiskunnan toimintaa, tutkijatohtori Ulla Halonen sanoo. Hän vastaa tutkimuksessa aineiston keruusta.
Hanke selvittää, millaista on elää muistisairauden kanssa, millaista tukea sairastuneet ja omaiset tarvitsevat pystyäkseen osallistumaan yhteiskuntaan ja millaista hoivaköyhyyttä he kohtaavat. Etsimme tutkimukseen mukaan yli 68-vuotiaita kotona asuvia muistisairaita ihmisiä ja heidän alle 68-vuotiaita läheisiään, jotka tukevat sairastuneen kotona asumista.
Tutkimukseen voi osallistua kirjoittamalla päiväkirjaa tai osallistumalla haastatteluun. Lisätietoa löytyy hankkeen kotisivuilta www.muistisairaatyhteiskunnassa.fi. Osallistumaan pääsee ottamalla yhteyttä hankkeen tutkijoihin.
Lina Van Aerschot, lina.vanaerschot@jyu.fi, p. +358 40 805 37 67
Ulla Halonen, ulla.m.halonen@jyu.fi, p. +358 50 470 50 44
Hanketta rahoittavat Koneen Säätiö ja Suomen Akatemia 1.7.2023-30.6.2027.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kävelyvaikeudet eivät estä liikkumista - myös hidas kävely voi rasittaa iäkästä henkilöä16.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että hidas kävely voi tuntua raskaalta iäkkäille henkilöille, vaikka se ei näy aktiivisuusmittareissa. Kävelyvaikeudet vaikuttavat ennen kaikkea kävelynopeuteen, mutta eivät välttämättä lyhennä kävelyn kestoa. Tutkija kannustaa jatkamaan kävelyä omaan tahtiin.
Väitös: Aivoaaltotallenteiden analysointi tekoälyn avulla auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien havaitsemisessa16.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Lyhyet ei-invasiiviset EEG-aivosähkökäyrätytkimukset ja niistä tehtävä tekoälyanalyysi voivat auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien varhaisemmassa ja tehokkaammassa havaitsemisessa. Mingliang Zhangin Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että rutiininomainen EEG-tutkimus yhdistettynä tekoälyyn voi tarjota nopeita ja edullisia seulontavälineitä, tukea sairaaloita turvallisessa yhteistyössä datan jakamisen suhteen sekä tasoittaa tietä yksilöllisemmälle hoidolle ja paremmille hoitotuloksille.
Hyvät sosiaaliset suhteet metsästäjien kesken edistävät kestävää riistanhoitoa16.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus paljastaa, että metsästysryhmien sisäinen sosiaalinen dynamiikka vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin metsästyssuosituksia noudatetaan Suomessa. Laajaan kyselyaineistoon perustuvat tulokset paljastavat, että toimiva päätöksenteko, vahva luottamus ja hyvä yhteistyö ryhmän sisällä lisäävät merkittävästi suositusten mukaisia metsästyspäätöksiä.
Väitöstutkimus: kokonaisvaltainen addiktiokäsitys murtaa päihderiippuvuuden stigmaa15.12.2025 13:36:09 EET | Tiedote
YTM Piia Koivumäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan addiktion ilmiötä Lauri Rauhalan filosofisen ihmiskäsityksen valossa. Käsitteellisessä tutkimuksessaan Koivumäki kehitti holistisen addiktiokäsityksen, jossa riippuvuus nähdään kehollisena ja koettuna sekä elämäntilanteissa ja elämänhistoriassa kehkeytyvänä kokonaisuutena. Tutkimus tarjoaa uuden näkökulman tarkastella päihderiippuvuutta.
Kiertotalous lupaa vihreää tulevaisuutta, mutta unohtaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden15.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Kiertotaloutta pidetään avainratkaisuna ilmasto- ja resurssikriisiin, mutta Kang Liun väitöstutkimuksen mukaan sen sosiaaliset vaikutukset jäävät usein varjoon. Tutkimus tuo esille uuden viitekehyksen, jossa sosiaalityö toimii talouden siirtymien aktiivisena muovaajana kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpiä käytäntöjä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme