Millaista on elää muistisairauden kanssa? Uusi hanke kutsuu muistisairaita ja heidän läheisiään osallistumaan tutkimukseen
Muistisairautta pidetään usein yksilön sairautena, mutta tosi asiassa sen vaikutukset ulottuvat mitä suurimmassa määrin sairastuneen lähipiiriin ja koko yhteiskuntaan. Muistisaurauksia on kuitenkin tutkittu vain vähän yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Uusi tutkimushanke vastaa tarpeeseen saada lisätietoa muistisairauden kanssa elämisestä.
Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä kasvaa merkittävästi, koska ikä on suurin riskitekijä muistisairaudelle. Sitä voi pitää jo kansansairautena siinä missä sydän- ja verisuonisairauksia. Muistisairauksien yleistyessä myös sairastuneiden läheisiä on yhä enemmän. Välillisesti ne koskettavat jopa miljoonaa suomalaista.
Ympäristön asenteissa ja käytännöissä korjattavaa
Ympäröivä yhteiskunta ei huomioi riittävästi sairastuneiden ja heidän läheistensä tarpeita.
– Monet ongelmista, joita muistisairautta sairastavat ja omaishoitajat kohtaavat, liittyvät vallitseviin asenteisiin ja toimintaympäristön esteisiin – yhteiskunnan materiaaliset tilat, palvelut ja sosiaaliset käytännöt eivät useinkaan tue muistisairaan osallisuutta, toimintaa tai tarpeita, tutkimuksen vastuullinen johtaja Lina Van Aerschot luettelee.
Omaishoitoa ei läheskään aina huomioida sosiaali- ja terveyspalveluissa, työpaikoilla tai sosiaalisissa käytännöissä. Omaishoiva on vaativaa, mutta se jää sekä muilta ihmisiltä että yhteiskunnan tasolla usein huomaamatta tai huomioimatta. Muistisairaiden läheiset eivät saa riittävästi tarvitsemaansa tukea ja palvelua.
Vastuuta siirtyy omaisille
Palveluiden karsiminen on siirtänyt vastuuta omaisille, mutta samaan aikaan on tavoitteena lisätä työllisyyttä ja työelämässä pysymistä. Tämä ristiriita lisää läheisten kokemaa hoivaköyhyyttä.
– Alkava tutkimushanke on suoraan jatkoa toukokuussa julkaistulle väitöskirjalleni. Se syventää siitä nousseita tuloksia ja tarkastelee asioita laajemmin osana yhteiskunnan toimintaa, tutkijatohtori Ulla Halonen sanoo. Hän vastaa tutkimuksessa aineiston keruusta.
Hanke selvittää, millaista on elää muistisairauden kanssa, millaista tukea sairastuneet ja omaiset tarvitsevat pystyäkseen osallistumaan yhteiskuntaan ja millaista hoivaköyhyyttä he kohtaavat. Etsimme tutkimukseen mukaan yli 68-vuotiaita kotona asuvia muistisairaita ihmisiä ja heidän alle 68-vuotiaita läheisiään, jotka tukevat sairastuneen kotona asumista.
Tutkimukseen voi osallistua kirjoittamalla päiväkirjaa tai osallistumalla haastatteluun. Lisätietoa löytyy hankkeen kotisivuilta www.muistisairaatyhteiskunnassa.fi. Osallistumaan pääsee ottamalla yhteyttä hankkeen tutkijoihin.
Lina Van Aerschot, lina.vanaerschot@jyu.fi, p. +358 40 805 37 67
Ulla Halonen, ulla.m.halonen@jyu.fi, p. +358 50 470 50 44
Hanketta rahoittavat Koneen Säätiö ja Suomen Akatemia 1.7.2023-30.6.2027.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
It’s not just about trying hard: Forced migrants face structural barriers to well-being in Finland17.1.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Finland ranks among the world’s happiest countries, but not all residents share this experience. Recent research shows that migrants, especially those forced to flee their homes, often report lower levels of well-being in Finnish society. Areen Nassar´s doctoral dissertation reveals why: forced migrants face multiple structural barriers, even with their best efforts.
Antti Koivula jatkaa Jyväskylän yliopiston hallituksen puheenjohtajana kauden 2026–202716.1.2026 14:30:20 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 16.1.2026 puheenjohtajakseen professori Antti Koivulan. Varapuheenjohtajaksi valittiin KTT, FL Hanna Maula.
Jyväskylän yliopisto kehittää uudenlaista kaksikielistä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta14.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 300 000 euron rahoituksen toiminnallisesti kaksikielisen varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman kehittämiseen.
Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.
Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote
Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme