
ARA-tuotanto tasaa rakentamisen suhdanteita
ARA-rakentamista lisäämällä tai vähentämällä on tasattu rakentamisen suhdannevaihteluja. Tämä on osoittautunut hyväksi keinoksi vaikuttaa asuntorakentamiseen. Esimerkiksi finanssikriisissä 2008–2009, kun vapaarahoitteinen tuotanto hiipui, ARA-tuotannolla pidettiin rakenusala toiminnassa.

Perinteisesti rakentamisen suhdannevaihteluja on tasattu lisäämällä tai vähentämällä ARA-tuotantoa. "Rakennusalan lähitulevaisuuden näkymien synkentyessä on hyvä muistaa, että ARA-tuotanto on osoittautunut aiemmin hyväksi keinoksi vaikuttaa asuntorakentamiseen. Samalla rakentajat ovat saaneet työtä ja toimeentuloa haasteellisina aikoina. Toki jokainen suhdannetilanne on jossain määrin ainutlaatuinen ja vaatii kuhunkin aikaan sopivia toimenpiteitä", ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti sanoo.
"Nyt kun markkinoilla on tarjolla runsaasti asuntoja ja kuluvan vuoden aikana niitä valmistuu vielä lisää, niin tilanteen helpottamiseksi voisi yksi keino olla sellaisen ARA-tuotannon lisääminen määräajaksi, joka ei kilpaile markkinaehtoisen tarjonnan kanssa", Rossilahti toteaa.
ARA-tuotannon nopea nostaminen finanssikriisissä piti rakennusalaa pinnalla
ARA-tuotanto väheni korkeasuhdanteen 2003–2007 aikana matalalle tasolle. Mutta muutos tapahtui nopeasti. Finanssikriisin aikana ARA-tuotantoa nostettiin rajusti ja nopeasti, samalla kun vapaarahoitteinen tuotanto väheni noin puoleen. ARA-asuntojen osuus nousi korkeimmillaan lähes 35 prosenttiin, kerros- ja rivitaloaloituksista yli 60 prosenttiin.
Tämä on ollut selkein kontrasyklinen ARA-tuotannon määrän kehitys 2000-luvulla. Sen merkitys rakennusalalle oli hetkellisesti todella suuri, koska asuntorakentamisen ohella myös toimitilarakentaminen supistui paljon finanssikriisiä edeltävistä huippulukemista. Vapaarahoitteisten asuntojen aloitusten pohja nähtiin kesällä 2009 ja ARA-aloitusten huippu vuoden 2010 alussa.
Nopean ARA-tuotannon kasvun mahdollisti myös Kuntarahoituksen tulo ARA-tuotannon tärkeimmäksi rahoittajaksi 2000-luvulla. Kuntarahoitus oli halukas rahoittamaan ARA-tuotantoa, kun pankit paljolti vetäytyivät markkinoilta finanssikriisissä.
Joustoa suhdanteiden mukaan
Eurokriisin aikaan 2011–2015 ARA-tuotanto toimi suhdanteita tasoittavana tekijänä asuinrakentamisessa. Vapaarahoitteisen asuntorakentamisen korkea määrä vuosina 2018–2021 aiheutti suhdanneluonteista puristusta ja mielenkiinto ARA-tuotantoon väheni. Rakentamisen nopeasti nousevat hinnat vaikeuttivat ARA-tuotantoa eniten vuosina 2021 ja 2022. Samalla myös urakkatarjousten saaminen vaikeutui.
Suhdanteiden, sidosryhmien ja politiikan puristuksissa
ARA-tuotantoa tarvitaan varmistamaan kohtuuhintainen asuntotuotanto sekä erityisryhmien laadukas asuminen. Asuntorakentamisen suhdanteisiin ARA-tuotanto on sopeutunut pääosin hyvin. Alan toimijat ovat kuitenkin hyvin tietoisia, että ARAn toimintaan vaikuttavat monet tekijät. Se toimii suhdanteiden, sidosryhmien ja politiikan puristuksessa, tutkimus toteaa.
Tutkimukseen vastanneet toimijat kokivat, että ARA-tuotannon ensisijainen tehtävä on tukea asuntopolitiikan perustavoitteita. Eniten mielipiteet erosivat siinä, pitäisikö ARA-tuotannon tukea voimakkaammin muita tavoitteita, kuten puurakentamisen edistämistä tai rakentamisen kestävää kehitystä.
Joustavuuden parantamiseksi ARAn toivotaan kehittävän valmiuttaan nopeiden suhdannemuutosten ennakointiin. Lisäksi toivotaan, että ARAlla olisi valmiutta kehittää vanhoja tukimuotoja ja luoda ajan haasteisiin myös uusia.
Edellä kerrotut tiedot perustuvat Foreconin tekemään tutkimukseen, jossa selvitettiin ARAn toimintaa rakentamisen eri suhdanteissa 2000-luvulla tilastoanalyysein sekä kyselytutkimuksella ja haastattelemalla rakennusalan toimijoita.
Tutkimus: ARA-tuotanto suhdanteiden puristuksessa. Miten rakentamisen suhdannetilanteet ovat vaihdelleet vuosina 2000–2022, miten ARA-tuotanto on käyttäytynyt eri suhdannetilanteissa sekä miten ARAn tavoitteet ovat toteutuneet eri suhdannetilanteissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu Rossilahtiylijohtaja
Puh:029 525 0856etunimi.sukunimi@ara.fiKimmo Huovinenapulaisjohtaja
Puh:029 525 0822etunimi.sukunimi@ara.fiLinkit
Tietoa julkaisijasta
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. Se myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.
ARA kuuluu ympäristöministeriön hallinnon alaan.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
Ara aloittaa yhteistoimintaneuvottelut15.4.2024 13:53:50 EEST | Tiedote
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) aloittaa yhteistoimintaneuvottelut tuotannollis-taloudellisista syistä viraston talouden tasapainottamiseksi sekä viraston palveluiden ja lakisääteisten tehtävien jatkuvuuden turvaamiseksi.
Asunnottomien määrä väheni hieman – asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn tulisi nyt panostaa13.2.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Asunnottomuus on edelleen vähentynyt, mutta ilmassa on myös huolestuttavia merkkejä, kuten häätöjen ja asuntoloissa majoittuvien määrän kasvu. Aran johtaja Jarmo Lindén korostaa asunnottomuuden ennaltaehkäisyn tarvetta.
Ara-tuotannon osuus asuntorakentamisesta oli yli 40 prosenttia vuonna 202326.1.2024 08:50:00 EET | Uutinen
Valtion tukeman ara-tuotannon osuus kaikesta uudisrakentamisesta nousi viime vuonna 43 prosenttiin edellisvuoden 15 prosentista. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon romahdettua ara-tuotannolla on ollut selkeästi elvyttävä vaikutus.
Vuoden parhaat ARA-neliöt 2024 -palkinto Turun Mäntymäen uudistamisesta16.1.2024 13:20:00 EET | Tiedote
Ara on myöntänyt Vuoden parhaat ARA-neliöt 2024 -palkinnon TVT Asunnot Oy:lle Turun Mäntymäen uudistamishankkeesta. Teknisen käyttöikänsä lopussa olleiden kerrostalojen tilalle on noussut uusia ara-vuokra-asuntoja. Uudisrakentamisessa on säilytetty alkuperäisten rakennusten ja alueen 1950-luvun henki, mutta rakennukset ja asunnot ovat moderneja.
Asumisoikeusasunnoille riittää kysyntää20.12.2023 12:58:12 EET | Uutinen
Asumisoikeusasuntoja (aso) haetaan eniten Helsingistä, mutta aso-asumiselle riittää kysyntää myös suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella.