ARA-tuotanto tasaa rakentamisen suhdanteita

Perinteisesti rakentamisen suhdannevaihteluja on tasattu lisäämällä tai vähentämällä ARA-tuotantoa. "Rakennusalan lähitulevaisuuden näkymien synkentyessä on hyvä muistaa, että ARA-tuotanto on osoittautunut aiemmin hyväksi keinoksi vaikuttaa asuntorakentamiseen.  Samalla rakentajat ovat saaneet työtä ja toimeentuloa haasteellisina aikoina.  Toki jokainen suhdannetilanne on jossain määrin ainutlaatuinen ja vaatii kuhunkin aikaan sopivia toimenpiteitä", ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti sanoo.

"Nyt kun markkinoilla on tarjolla runsaasti asuntoja ja kuluvan vuoden aikana niitä valmistuu vielä lisää, niin tilanteen helpottamiseksi voisi yksi keino olla sellaisen ARA-tuotannon lisääminen määräajaksi, joka ei kilpaile markkinaehtoisen tarjonnan kanssa", Rossilahti toteaa.

ARA-tuotannon nopea nostaminen finanssikriisissä piti rakennusalaa pinnalla

ARA-tuotanto väheni korkeasuhdanteen 2003–2007 aikana matalalle tasolle. Mutta muutos tapahtui nopeasti. Finanssikriisin aikana ARA-tuotantoa nostettiin rajusti ja nopeasti, samalla kun vapaarahoitteinen tuotanto väheni noin puoleen. ARA-asuntojen osuus nousi korkeimmillaan lähes 35 prosenttiin, kerros- ja rivitaloaloituksista yli 60 prosenttiin.

Tämä on ollut selkein kontrasyklinen ARA-tuotannon määrän kehitys 2000-luvulla. Sen merkitys rakennusalalle oli hetkellisesti todella suuri, koska asuntorakentamisen ohella myös toimitilarakentaminen supistui paljon finanssikriisiä edeltävistä huippulukemista. Vapaarahoitteisten asuntojen aloitusten pohja nähtiin kesällä 2009 ja ARA-aloitusten huippu vuoden 2010 alussa.

Nopean ARA-tuotannon kasvun mahdollisti myös Kuntarahoituksen tulo ARA-tuotannon tärkeimmäksi rahoittajaksi 2000-luvulla. Kuntarahoitus oli halukas rahoittamaan ARA-tuotantoa, kun pankit paljolti vetäytyivät markkinoilta finanssikriisissä.

 Joustoa suhdanteiden mukaan

Eurokriisin aikaan 2011–2015 ARA-tuotanto toimi suhdanteita tasoittavana tekijänä asuinrakentamisessa. Vapaarahoitteisen asuntorakentamisen korkea määrä vuosina 2018–2021 aiheutti suhdanneluonteista puristusta ja mielenkiinto ARA-tuotantoon väheni. Rakentamisen nopeasti nousevat hinnat vaikeuttivat ARA-tuotantoa eniten vuosina 2021 ja 2022. Samalla myös urakkatarjousten saaminen vaikeutui.  

Suhdanteiden, sidosryhmien ja politiikan puristuksissa

ARA-tuotantoa tarvitaan varmistamaan kohtuuhintainen asuntotuotanto sekä erityisryhmien laadukas asuminen. Asuntorakentamisen suhdanteisiin ARA-tuotanto on sopeutunut pääosin hyvin. Alan toimijat ovat kuitenkin hyvin tietoisia, että ARAn toimintaan vaikuttavat monet tekijät. Se toimii suhdanteiden, sidosryhmien ja politiikan puristuksessa, tutkimus toteaa.

Tutkimukseen vastanneet toimijat kokivat, että ARA-tuotannon ensisijainen tehtävä on tukea asuntopolitiikan perustavoitteita. Eniten mielipiteet erosivat siinä, pitäisikö ARA-tuotannon tukea voimakkaammin muita tavoitteita, kuten puurakentamisen edistämistä tai rakentamisen kestävää kehitystä.

Joustavuuden parantamiseksi ARAn toivotaan kehittävän valmiuttaan nopeiden suhdannemuutosten ennakointiin. Lisäksi toivotaan, että ARAlla olisi valmiutta kehittää vanhoja tukimuotoja ja luoda ajan haasteisiin myös uusia.

Edellä kerrotut tiedot perustuvat Foreconin tekemään tutkimukseen, jossa selvitettiin ARAn toimintaa rakentamisen eri suhdanteissa 2000-luvulla tilastoanalyysein sekä kyselytutkimuksella ja haastattelemalla rakennusalan toimijoita.
Tutkimus: ARA-tuotanto suhdanteiden puristuksessa. Miten rakentamisen suhdannetilanteet ovat vaihdelleet vuosina 2000–2022, miten ARA-tuotanto on käyttäytynyt eri suhdannetilanteissa sekä miten ARAn tavoitteet ovat toteutuneet eri suhdannetilanteissa.