Väitös 1.9.2023: Punaisen valon reseptoriproteiini fytokromi käyttää proteiiniuloketta aktiivisuuden säätelyyn (Kurttila)
25.8.2023 12:05:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Luonnossa valo on yksi tärkeimmistä eliöiden kasvua ja käytöstä ohjaavista ympäristötekijöistä. Valoreseptorit ovat proteiineja ja solujen työkaluja, jotka kääntävät ympäristön valosignaaleja solujen kielelle. Väitöskirjassaan Moona Kurttila tutki punaista valoa aistivan fytokromin rakennemuutoksia, ja erityisesti erikoislaatuisen proteiiniulokkeen merkitystä fytokromin biokemiallisen aktiivisuuden säätelyssä.
Fytokromeja löytyy mm. kasveista, sienistä ja bakteereista. Ne pystyvät havaitsemaan punaisen valon aallonpituuksia ja kääntämään valosignaalin biokemialliseen muotoon, mikä saa aikaan muutoksen solun ja lopulta koko eliön toiminnassa.
— Esimerkiksi auringonkukat kasvavat hyvin tasakorkuisina loppukesänä kukoistavilla pelloilla juuri fytokromien ansiosta, Moona Kurttila kertoo.
Fytokromeissa on valon aistiva ja toiminnallinen osa. Valon aistiva osa vastaanottaa valosignaalin ja säätelee toiminnallisen osan aktiivisuutta. Aktiivisena toiminnallinen osa lähettää signaalin solussa eteenpäin. Käännösmekanismi fotonista biokemialliseksi signaaliksi on kuitenkin melko monimutkainen ja voi kestää molekylaarisessa mittakaavassa hyvinkin kauan, sekunnin tuhannes- jopa kymmenesosia.
Ulokkeen liike säätelee aktiivisuutta
Kurttila valotti väitöstutkimuksessaan bakteerifytokromin valoa aistivan osan rakennemuutoksia, joita vaaditaan systeemin aktiivisuuden säätelyyn. Erityinen huomio työssä oli erikoisessa proteiiniulokkeessa, joka kuroutuu silmukkana lähelle kromoforia.
— Yleensä sanotaan, että proteiinin sekundäärirakenne eli laskostuminen määräytyy proteiinin rakennuspalikoiden eli aminohappojen järjestyksen perusteella. Ulokkeessa rakenne kuitenkin vaihtelee levymäisen ja kierremäisen laskoksen välillä valo-olosuhteiden mukaan, Kurttila selventää ulokkeen ainutlaatuisuutta.
Aiemmin ulokkeen välttämättömyyttä aktiivisuuden säätelyyn ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan. Kurttila käytti työssään spektroskooppisia, biokemiallisia ja rakenteellisia menetelmiä, joita yhdistelemällä saatiin lisää tietoa ulokkeen roolista signaalinvälityksessä.
— Yksi tärkeimmistä havainnoistamme oli, että ilman uloketta, fytokromin biokemiallista aktiivisuutta ei voida säädellä lainkaan, eli se on välttämätön signaalinvälityksessä. Pystyimme myös osoittamaan, että valosignaalin seurauksena uloke suorittaa rakenteellisen muutoksen koreografiansa samassa tahdissa kuin kromofori, Kurttila kertoo väitöskirjansa tuloksista.
Kohti sovelluksia ja kokonaiskuvaa
Bakteerifytokromeilla on ominaisuuksiensa vuoksi paljon potentiaalia optogenetiikassa, missä haluttuja solun toimintoja säädellään valon avulla. Systeemin soveltaminen vaatii kuitenkin tarkkaa tietämystä sen toiminnasta ja säätelystä.
— Näytimme, että keinotekoinen fytokromi, joka käyttää eri proteiinista otettua toiminnallista osaa, voi toimia lähes yhtä tehokkaasti kuin luonnon fytokromi. Tunnistimme myös fytokromin osia, joita muokkaamalla voidaan säätää systeemin aktivoitumistehokkuutta, Kurttila kertoo tulevaisuuden sovelluksille tärkeistä löydöksistä.
Kurttilan väitöskirjassa tehdyt havainnot ovat tärkeitä askelmerkkejä fytokromin signalointimekanismin kokonaiskuvan rakentamisessa.
— Löydökset avaavat uusia tutkimuskysymyksiä fytokromikentälle, mutta tulevat olemaan myös erittäin merkittävässä roolissa tulevaisuudessa, Kurttila sanoo.
Signalointimekanismit voidaan ratkaista jokaista yksityiskohtaa ja tarkkaa aikaskaalaa myöten vain tietokonesimulaatioilla. Vielä tehot eivät riitä näin suuren systeemin mallinnukseen. Kun se on mahdollista, tämänkin tutkimuksen tuottamat tulokset antavat simulaatioille erittäin tärkeitä raja-arvoja ja viitekehyksiä.
FM Moona Kurttilan väitöskirjan "Tripping the Light Fantastic: Signal Transduction Pathways in a Bacterial Phytochrome" tarkastustilaisuus järjestetään 1.9.2023 klo 12 Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen salissa YAA303. Vastaväittäjänä toimii professori Klaas Hellingwerf (Amsterdamin yliopisto) ja kustoksena professori Janne Ihalainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta salissa YAA303 tai verkkovälitteisesti. Linkki suoraan lähetykseen: https://r.jyu.fi/dissertation-kurttila010923
Julkaisutiedot
Väitöskirja “Tripping the Light Fantastic: Signal Transduction Pathways in a Bacterial Phytochrome” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9713-7
Moona Kurttila kirjoitti ylioppilaaksi Itä-Suomen koulun lukiosta Joensuussa vuonna 2014. Hän suoritti yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa 2017 pääaineenaan filosofia. Filosofia vaihtui lennosta solu- ja molekyylibiologiaan, ja Kurttila valmistui filosofian maisteriksi 2019. Pian valmistumisensa jälkeen hän aloitti työt väitöskirjatutkijana Nanotiedekeskuksessa professori Janne Ihalaisen nanobiologian tutkimusryhmässä.
Avainsanat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme