Terveydenhuollon henkilöstövajeella yhteys ikääntyneiden lääkehoitoon, jonka riskit ylittävät hyödyt
Sairausvakuutuksesta korvattavien vältettävien lääkkeiden käytön yleisyys vaihtelee suomalaisilla ikääntyneillä eri sairaanhoitopiirien välillä. Vuosien 2017–2019 aikana käytön yleisyys oli 16,4–24,8 prosenttia. Vältettävällä lääkkeellä tarkoitetaan lääkettä, jonka haittariski ylittää tyypillisesti siitä saatavan kliinisen hyödyn.
Vältettäviä lääkkeitä käytettiin eniten Kymenlaakson sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä. Sen sijaan käyttö oli vähäisempää Länsi-Pohjan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä.
Vältettävien lääkkeiden käyttö on yleisintä niissä sairaanhoitopiireissä, joiden 75 vuotta täyttäneissä on suurempi osuus yksinasuvia, kymmentä tai useampaa lääkettä käyttäviä ja RAI-arvioituja. RAI (Resident Assessment Instrument) on iäkkäiden palvelujen tai kehitysvammapalvelujen asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen käytettävä standardoitu järjestelmä.
Vältettävien lääkkeiden suurempaan käyttöön olivat myös yhteydessä terveyskeskusten lääkärivaje ja se, että kotihoidon henkilöstön määrä on iäkkäiden palveluiden kokonaishenkilöstömäärään nähden vähäinen.
Huomio kiinnitettävä vältettävien lääkkeiden käytön taustatekijöihin
Lääkärivaje ja kotihoidon henkilöstön vähäinen määrä kytkeytyvät terveydenhuollossa tunnistettuun resurssipulaan. Lääkärivaje voi johtaa kiireiseen työympäristöön, jossa ammattilaisilla ei ole riittävästi aikaa perehtyä lääkkeen valintaan. Lisäksi avointen lääkäri- ja hoitajavakanssien paikkaaminen sijaisuuksilla kasvattaa henkilöstön määrää, mutta ei tuo hoitoon jatkuvuutta.
– Tämänkaltainen hoitosuhde on erityisen ongelmallista monisairaille ja -lääkityille iäkkäille, koska muutokset pitkäaikaissairauksissa ja hoidon tarpeissa jäävät huomaamatta. Lääkitysturvallisuuden parantaminen edellyttää, että ymmärrämme tutkimuksessa havaittujen tekijöiden taustalla olevat syy-seuraussuhteet. Niiden selvittäminen onkin perusteltu jatkotutkimuksen aihe, kertoo tutkija Jasmin Paulamäki.
Hoitoon pääsyn odotusajalla, väestön sairastavuudella tai heikentyneellä toimintakyvyllä ei havaittu olevan yhteyksiä vältettävien lääkkeiden käyttöön.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ja Tampereen yliopiston tutkimus perustuu Kanta-reseptirekisteriin, johon apteekeista toimitetut lääkeostot kirjautuvat. Tutkimuksessa tarkasteltiin sairausvakuutuksesta korvattavia reseptilääkeostoja. Vältettävät lääkkeet määriteltiin Fimean Lääke75+ -tietokannan avulla. Tutkimusta on tuettu valtion tutkimusrahoituksella Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella.
Lue lisää tutkimuksesta Regional variation of potentially inappropriate medication use and associated factors among older adults: A nationwide register study, Research in Social and Administrative Pharmacy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jasmin Paulamäki
Proviisori
Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Tutkija, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
jasmin.paulamaki@tuni.fi
029 522 3604
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme