Budjettiehdotuksen veromuutokset ennakoidun laihoja – solidaarisuusvero uhkaa jäädä pysyväksi

Vaikka ansiotuloverotusta kevennetään vuonna 2024 työtulovähennystä hieman kasvattamalla, jäävät kokonaisuutena ansiotuloverotuksen kevennykset ensi vuonna ja hallituskauden aikana kuitenkin Keskuskauppakamarin johtavan veroasiantuntijan mukaan toiveita pienemmiksi: työn verotus kevenee hallituskauden loppuun mennessä vain 0,5–1 prosenttiyksiköllä.

Toisaalta budjettiehdotukseen ei sisälly ensi vuodeksi hallitusohjelmassa kaavailtuja arvonlisäverotuksen kiristyksiäkään.

”On tärkeää, että hallitus keventää työn verotusta haastavasta valtiontalouden tilanteesta huolimatta. Työn kireä verotus on rakenteellinen ongelma, jonka lievittämistä tulee jatkaa pitkäjänteisesti suhdanteista riippumatta”, painottaa Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.

Ehdotukseen sisältyy myös määräaikaiseksi tarkoitetun kahden prosenttiyksikön solidaarisuusveron jatkaminen vaalikauden loppuun saakka 150 000 euron tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtion tuloveroasteikon ylimmällä tasolla marginaaliveroaste asettuu noin 44 prosenttiin. Kun tähän lisätään kunnallisvero ja pakolliset sivukulut, ylimmän veroluokan kokonaismarginaaliveroasteeksi muodostuu jopa yli 60 prosenttia.

”Jopa 60 prosentin marginaaliveroaste on kansainvälisessä vertailussa ennätystasoa. Solidaarisuusveron jatkaminen jo kolmannen hallituksen toimesta uhkaa jättää veronkorotuksen pysyväksi osaksi jo muutoinkin ankaraa ansiotuloverotustamme. Hallitusohjelmaneuvotteluissa hukattiin mahdollisuus päästä vihdoin eroon tästä määräaikaiseksi tarkoitetusta kiristyksestä”, Viitala sanoo.

Hallitusohjelman linjausten mukaisesti yritysten ja omistajien verotus säilyisi ennallaan ensi vuonna.

”Talouskasvun ja investointien näkökulmasta on tärkeää, että hallitusohjelmassa on sitouduttu pitämään yritysverotus kilpailukykyisenä ja ennakoitavana. Tämä on merkittävä käänne edellisen hallituskauden poukkoilevaan veropolitiikkaan”, Viitala sanoo.

Viitala kuitenkin muistuttaa, että sekä OECD:n että EU:n tasolta tulevat lainsäädäntömuutokset pitävät erityisesti suuret konsernit kiireisinä myös tulevina vuosina.

”Ensi vuonna voimaan tuleva suurten konsernien globaalia minimiverotusta koskeva lainsäädäntö lisää yritysten hallinnollista taakkaa merkittävästi, kun ne joutuvat laskemaan ja raportoimaan minimiverosääntelyn mukaisen tuloksensa maakohtaisesti kaikissa toimintavaltiossa. Asiaa koskeva hallituksen esitysluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella”, kertoo Tomi Viitala.