Hirvieläinten metsästys käynnistyy vaiheittain
Hirvijahdin ensimmäinen jakso alkaa Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella syyskuun alussa. Samaan aikaan muualla maassa aloitetaan hirven, valkohäntäpeuran ja kuusipeuran metsästys vahtimalla. Vahtimismetsästyksessä eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä. Hirven osalta vahtimismetsästys on rajoitettu pelloille.
Syksy saa eläimet liikkeelle
Valkohäntäpeurakolareita tapahtuu runsaasti Etelä- ja Lounais-Suomessa. Myös metsäkaurisonnettomuudet ovat yleistyneet viime vuosina.
– Pienten hirvieläinten metsästys kannattaa aloittaa heti syyskuun alussa alkavalla vahtimismetsästyskaudella. Tavoitteena on lisätä alkusyksyn peura- ja kaurissaalista, jolloin eläimiä on liikenteessä vähemmän loppusyksyllä. Samalla voidaan vähentää juuresviljelyksille aiheutuneita vahinkoja, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.
Syksyiset säät ja pimeys lisäävät hirvieläinonnettomuuden riskiä.
– Hirvieläinkolarit painottuvat syksyyn, jolloin hirvieläimet liikkuvat muun muassa kiima-aikojen ja talvilaitumille siirtymisen vuoksi. Samaan aikaan sateiset ja hämärät olosuhteet liikenteessä ovat usein hankalia, Körhämö sanoo.
Viime vuosina sattuneita hirvieläinkolareita voi tarkastella sähköisessä palvelussa https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/hirvielain/
Pyyntilupamäärissä laskusuunta
Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 31 142 hirven, 70 945 valkohäntäpeuran, 645 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.
Luonnonvarakeskuksen tuottaman arvion mukaan hirvikanta pienentyi viime kauden metsästyksellä noin 4,4 prosenttia ja oli metsästyskauden jälkeen noin 77 000 hirveä (95 % todennäköisyysväli 67 000–88 000 hirveä). Hirvikantaa on pienennetty metsästyksellä ja se on pienimmillään yli 20 vuoteen. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 70 000–86 000 yksilön talvikantaan.
Hirvikannan pienentymisen seurauksena hirven pyyntilupamäärä vähentyi koko maassa noin 15 prosenttia. Viime vuoteen nähden pyyntilupamäärä väheni suhteellisesti eniten Lapissa, Rannikko-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Muutokset olivat pienimmät Kainuussa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Syksyn hirven pyyntilupamäärä koko maassa on noin 40 prosenttia pienempi kuin viisi vuotta sitten.
Valkohäntäpeurakanta keskittyy voimakkaasti Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille ja kantaa on viime vuosina pyritty leikkaamaan tehostetulla metsästyksellä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli talvella 2022–2023 noin 120 000 valkohäntäpeuraa (95 % todennäköisyysväli 112 000–128 000 yksilöä) ja kanta pienentyi edelliseen vuoteen nähden noin 14 prosenttia.
Tulevalle metsästyskaudelle myönnetty valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä on hieman edellisvuotta pienempi, mutta tiheimpien kantojen alueella tavoitellaan edelleen korkeaa saalismäärää. Viime metsästyskaudella saaliiksi saatiin noin 67 000 valkohäntäpeuraa.
Metsästys täyteen vauhtiin lokakuussa
Hirvenmetsästys jatkuu Pohjois-Suomessa kiimarauhoituksen jälkeen 7.10.2023. Varsinainen hirven metsästysaika alkaa samaan aikaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Muualla Suomessa varsinainen hirven metsästysaika alkaa viikkoa myöhemmin eli 14.10.2023. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.2024.
Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkaa koko maassa 30.9.2023 ja päättyy 15.2.2024. Metsäkaurista saa metsästää koko maassa 1.9.–15.2., mutta ajavan koiran käyttäminen on kiellettyä 29.9.2023 saakka.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Alueelliset tiedot aluetoimistoilta https://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/
Jani KörhämöRiistapäällikkö, Pohjois-Häme
Puh:029 431 2281jani.korhamo@riista.fiLiitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus
Sälskador utmaning för fisket – samarbete med jägare tryggar tillgången på inhemsk fisk25.6.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Havssälarna orsakar skador för kommersiellt fiske. Yrkesfiskarna strävar efter att anpassa sig till situationen, men de fångstredskap som förstörs av gråsälarna och den förlorade fångsten försämrar tillgången på inhemsk fisk. Timo Saarinen är en av de få jägare som specialiserat sig på säljakt. Jakten riktas i samarbete med yrkesfiskarna till de individer som orsakar betydande skador för fisket.
Hyljevahingot kurittavat kalastusta – yhteistyö metsästäjien kanssa turvaa kotimaisen kalan saantia25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Merihylkeet aiheuttavat vahinkoja kaupalliselle kalastukselle. Kalastajat pyrkivät sopeutumaan tilanteeseen, mutta hallien rikkomat pyydykset ja menetetty saalis heikentävät kotimaisen kalan saatavuutta. Timo Saarinen on yksi harvoista metsästäjistä, joka on erikoistunut hylkeenpyyntiin. Pyynti kohdistetaan yhteistyössä kalastajien kanssa niihin yksilöihin, jotka aiheuttavat merkittäviä vahinkoja kalastukselle.
Jägare, det är dags att inventera sjöfågelkullarna23.6.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
En morgon eller kväll ute i naturen i juli kan ge värdefull tilläggsinformation om sjöfåglarna. Informationen används bland annat vid beslut om jaktbegränsningar. Nu är det dags att inventera sjöfågelkullarna igen!
Metsästäjä, on aika laskea vesilintupoikueet23.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Yksi heinäkuinen aamu tai ilta luonnossa voi tuottaa arvokasta lisätietoa vesilinnuista. Tietoa, jota hyödynnetään muun muassa metsästysrajoituksista päätettäessä. On jälleen aika laskea vesilintupoikueita!
En lös katt eller hund är en fara för djurens ungar i naturen13.5.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Husdjur, katter och hundar som rör sig fritt kan orsaka stor förödelse i naturen. Katten hör inte hemma i naturen – ett husdjur utan tillsyn är ett hot mot häckande fåglar och däggdjurens ungar
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme