Tampereen yliopisto

Väitös: Lynchin syndroomaa kantavat suomalaisnaiset hyötyvät asiantuntevasta neuvonnasta

Jaa
Lynchin syndrooma lisää huomattavasti naiskantajiensa kohtu- ja munasarjasyöpäriskiä. Lääketieteen lisensiaatti Mari Kalamo selvitti väitöskirjassaan suomalaisten Lynch-kantajien neuvontaa. Kalamo tarkastelee kohtusyöpäriskiin vaikuttavia ulkoisia tekijöitä, ennaltaehkäiseviin poistoleikkauksiin liittyviä asenteita sekä näkemyksiä siitä, miten Lynch-kantajuus vaikuttaa psykososiaaliseen hyvinvointiin ja perhesuunnitteluun.
Mari Kalamo (Kuva: Saara Partanen, Studio Mimi & Nöde).
Mari Kalamo (Kuva: Saara Partanen, Studio Mimi & Nöde).

Lynchin syndrooma on yleisin tunnettu syöpäriskiä lisäävä perinnöllinen häiriö, jonka naiskantajia oli keväällä 2023 rekisteröitynä Suomessa lähes tuhat.

Lynch-kantajan DNA:n korjausmekanismi on häiriintynyt, jolloin syöpäsolujen kehittymisen riski lisääntyy useissa elinryhmissä. Erityisen korkea se on ruoansulatuskanavassa, lisääntymiselimissä ja virtsateissä. Syndrooma todetaan geneettisellä testauksella, jota tarjotaan varmistettujen kantajien jälkeläisille sekä verrattain nuorena tiettyjen elinryhmien syöpiin sairastuneille.

Mari Kalamo osoitti väitöskirjan muodostavien kyselytutkimusten avulla, että suomalaisten Lynchin syndrooman naiskantajien kohtusyöpäriskiä lisäsi entisestään tyypin II diabetes, kohonnut veren kolesterolipitoisuus sekä pitkäaikainen hormonikorvaushoitojen käyttö. Tutkimustulokset ohjaavat suosittamaan terveitä elintapoja neuvonnassa.

Kohtu- ja munasarjasyövän riskin poistamiseksi Lynchin syndroomaa kantaville naisille suositellaan kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksia lapsiluvun täytyttyä. Kalamon mukaan kohdunpoistoleikkaus olisi hyvä tehdä viimeistään ennen vaihdevuosi-ikää, jotta hormonihoito ei vaikuta enää riskiin.

– Tutkimukseen osallistuneet pitivät asiantuntevaa ja empaattista informointia ammattilaisilta ennen leikkausta erittäin tärkeänä, Kalamo toteaa.

Kohtusyövän riskitekijät eivät yleisesti eronneet Lynch-kantajien ja muun väestön välillä. Kantajilla vaikutti kyselytutkimuksen perusteella esiintyvän perusväestöä yleisemmin endometrioosia. Tutkimuksessa ei selvinnyt tekijöitä, jotka vaikuttaisivat naisten päätökseen hakeutua ennaltaehkäisevään kohdunpoistoleikkaukseen.

Gynekologinen seuranta voi lisätä turvallisuudentunnetta

Lynchin syndrooman kantajille on Suomessa aiemmin tarjottu gynekologista seurantaa, johon kuuluvat säännöllisesti gynekologinen ultraäänitutkimus sekä kohdun limakalvonäyte.  Seurannasta ei aiemmissa tutkimuksissa ole todettu olevan hyötyä kantajien ennusteeseen, joten siitä on luovuttu. Kalamon väitöstutkimukseen osallistuneet naiset olivat vielä mukana seurannassa ja kokivat sen psykososiaalisesti hyödyllisenä. Seurantaan liittyviä näytteenottoja ei koettu erityisen kivuliaina.

– Suurin osa ei myöskään raportoinut syndroomalla olleen merkittävää vaikutusta perhesuunnitteluunsa, mikä voi olla ainakin osittain seurannan tuoman turvallisuudentunteen ansiota, Kalamo pohtii.

Mari Kalamo on kotoisin Polvijärveltä. Kalamo asuu ja työskentelee Tampereella naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä gynekologisen kirurgian parissa TAYS:n naistentautien klinikassa sekä omalla yksityisvastaanotollaan.

Väitöstilaisuus perjantaina 1. syyskuuta

LL Mari Kalamon naistentautien ja synnytysten alaan kuuluva väitöskirja Lynch Syndrome in Finnish Women: Endometrial cancer risk factors, surveillance, prophylactic surgery and family planning tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 1. syyskuuta 2023 klo 12 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -sali, (Arvo Ylpön Katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Polo Turun yliopistosta. Kustoksena toimii emeritaprofessori Johanna Mäenpää Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mari Kalamo
mari.kalamo@sll.fimnet.fi

Kuvat

Mari Kalamo (Kuva: Saara Partanen, Studio Mimi & Nöde).
Mari Kalamo (Kuva: Saara Partanen, Studio Mimi & Nöde).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Lapsuusiän negatiivisilla elämäntapahtumilla on yhteys aikuisiän fibromyalgiaan22.9.2023 08:45:00 EEST | Tiedote

Lääketieteen lisensiaatti Aleksi Varinen selvitti väitöstutkimuksessaan fibromyalgiapotilaiden liitännäissairauksia, kokemuksia terveydenhuollosta ja oireyhtymälle altistavia tekijöitä. Tutkimuksessa selvisi, että negatiiviset kokemukset, kuten koulukiusaaminen, ovat yhteydessä oireyhtymän puhkeamiseen. Terveydenhuollossa fibromyalgiapotilaat kohtaavat epävarmuutta.

Väitös: Liitännäisdoketakseliin liittyy elämänlaatuhaittoja paikallista eturauhassyöpää sairastavilla21.9.2023 09:30:00 EEST | Tiedote

Miikka Lehtonen tutki väitöskirjassaan, miten doketakselihoito vaikuttaa paikallista ja levinnyttä eturauhassyöpää sairastavien potilaiden elämänlaatuun. Lisäksi hän selvitti ilman hormonihoitoa annettavan sädehoidon vaikutusta elämänlaatuun sekä monisairauden ja fyysisen toimintakyvyn vaikutusta hoidon onnistumiseen. Lehtonen havaitsi, että paikallisen eturauhassyövän sädehoidon ja hormonihoidon liitännäisenä annettava doketakselihoito heikentää elämänlaatua lyhytaikaisesti, ja että monisairaus heikentää kokonaiselossaoloa paikallisen eturauhassyövän sädehoidon jälkeen.

Väitös: Maallikkosaarnaajat tukivat ja ravistelivat kirkkoa yhteiskunnan murroksessa13.9.2023 14:27:35 EEST | Tiedote

Maallikkomiehet saivat kirkon valtuutuksella osallistua kristinuskon opettamiseen kansalaisyhteiskunnan syntyvuosina. FM Matleena Sopanen osoittaa väitöskirjassaan, miten Suomen evankelis-luterilainen kirkko arvioi ja arvotti saarnalupaa anoneita miehiä. Tutkinnon suorittaneet tarjosivat kirkolle ja kristillisille yhdistyksille arvokasta työvoimaa, mutta ajoittain saarnaajat myös haastoivat kirkon arvovallan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme