– Suun terveydenhuollon palvelujen järjestäminen poikkeaa muusta perusterveydenhuollosta. Noin puolet aikuisten suun terveydenhuollon palveluista tuotetaan yksityisellä sektorilla, joka ei ole vain täydentävässä roolissa, vaan sillä on merkittävä osuus palvelujärjestelmän kokonaisuudessa, sanoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.

Perusterveydenhuollon palveluita ovat esimerkiksi neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, avosairaanhoidon yleislääketieteen tasoinen vastaanottotoiminta, suun terveydenhuolto, perustason mielenterveys- ja päihdehoito ja kuntoutus. 

Virtomaa muistuttaa, että vaikka nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä takaa tarvittavan hoidon koko väestölle tasa-arvoisesti, suun terveydenhuolto on jäänyt osittain tämän mallin ulkopuolelle. 

– Julkisia suun terveydenhuollon palveluja ei ole mitoitettu koko väestön tarpeisiin, ja yksityisen sektorin potilaiden saamien Kela-korvauksien niukkuus on johtanut siihen, että hoidon kustannukset ovat monelle este hoidan saamiselle ajallaan.

Sosioekonominen status näkyy valitettavasti suomalaisten suista. 

– Suunterveydessä ja sen hoidossa on isoja ongelmia ja puutteita varsinkin sosiaalisesti haavoittuvien ryhmien, kuten pitkäaikaistyöttömien, mielenterveyspotilaiden, päihteiden käyttäjien tai yksinäisten vanhusten kohdalla. 

Kiireettömän hoidon neljän kuukauden hoitotakuun astuessa 1.9.2023 voimaan suun terveydenhuollossa on koronan jälkeistä hoitovelkaa, hoitojonot ja patoutunutta hoidon tarvetta.  

– Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa julkisella sektorilla ja yksityisen palveluita ei ole otettu riittävän hyvin käyttöön. Potilasta hyödyttävä Kela-korvausten nosto vapauttaa resursseja julkisen terveydenhuollon jonoista ja purkaisi painetta hyvinvointialueilta sekä parantaisi myös julkisen sektorin hoidon jatkuvuutta. Yksityisellä sektorilla voidaan hoitaa paljon nykyistä enemmän potilaita varsinkin suurimmissa kaupungeissa, Virtomaa kommentoi tilannetta.

Nykymuotoista Kela-korvausta jatketaan, kunnes hallituksen kehittämä uusi Kela-korvausmalli tulee voimaan. 

Hallitusohjelma sisältää ehdotuksen uudenlaisesta potilasta hyödyttävästä Kela-korvausmallista. Mallin tarkoituksena on parantaa terveydenhuollon saatavuutta, kun useammalla asiakkaalla olisi mahdollisuus käyttää myös yksityisiä palveluita. 

– Onnistuakseen muutos vaatii täysin uudenlaisia toimintamalleja ja läpinäkyvyyttä. Järjestelmän tavoitteena on kannustaa ihmisiä omahoitamiseen ja hakeutumaan palveluihin riittävän ajoissa, jotta vältytään kalliilta toimenpiteiltä. Hammaslääkäriliitto on mielellään mukana uuden mallin kehittämisessä.