Voiko mallintamalla ratkaista infra-alan tuottavuuden mysteerin?
Tuottavuus eli tuotoksen ja panoksen välinen suhde on yleinen tapa tarkastella toiminnan onnistumista eri toimialoilla ja operatiivisemmalla tekemisen tasolla. Tuottavuuden parantamista pidetään yleisesti organisaatioiden ja kansantalouksien menestymisen keskeisenä edellytyksenä. Väärät tai virheelliset tuottavuustilastot voivat kuitenkin luoda harhaa.
– Helposti päätellään, että tuottavuus infra-alalla on jäänyt jälkeen muista merkittävistä toimialoista Suomessa. Itse asiassa on erittäin vaikea saada kokonaiskuvaa asiasta, sillä riittävää tietoa ei ole. Ilman kunnollista tietoa parannustoimet voivat kohdistua vääriin asioihin tai jäädä kokonaan tekemättä. Puutteellinen tieto voi johtaa myös kielteiseen mielikuvaan tuottavuudesta, toteaa ProDigialin tuottavuustutkimusta johtanut tenure track -professori Aki Jääskeläinen Tampereen yliopistosta.
Ylätason tuottavuusluvut eivät kata kaikkia infra-alan kannalta olennaisia toimintoja kuten suunnittelupalveluita. Lähtötietojen epätarkkuuden lisäksi erityisesti tuotokseen liittyvät mittarit ovat myös usein puutteellisia esimerkiksi laatuvaatimusten huomioinnin osalta.
Infra-alan tuottavuus muodostuu kolmella tasolla
ProDigial-tutkimusohjelman tutkijat tarttuivat haasteeseen mallintamalla tuottavuuden muodostumista. Heidän lähtökohtansa oli se, että infra-alan tuottavuus muodostuu eri tasoilla ja monien eri toimijoiden tekemisestä.
– Tuottavuutta on helpompi ymmärtää kokonaisuutena, kun ensin selvittää mistä osista se muodostuu. Tarkastelu pelkästään toimialan tasolla johtaa harhaiseen kuvaan. Toisaalta myöskään yksittäisen rakentamisprosessin tuottavuustieto ei ratkaise tuottavuuden muodostumisen mysteeriä, Jääskeläinen sanoo.
Tutkijat tunnistivat kolme keskeistä tasoa tuottavuuden muodostumisen kannalta: niitä ovat toimeksiantojen, tilaamisen ja poliittishallinnollinen taso. Toimeksiantojen tason he jakoivat erikseen suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon toimeksiantoihin.
– Tilaamisen tasolla tarkoitamme infrahankkeita tilaavan organisaation tasoa nimenomaan hankinnan ja sen tuottavuusvaikutusten näkökulmasta. Poliittishallinnollinen taso pitää sisällään esimerkiksi rahoitukseen, lainsäädännölliseen ohjaukseen ja omistajuuteen liittyviä tekijöitä, Jääskeläinen taustoittaa.
Näistä tasoista ja niiden keskeisistä tekijöistä tutkijat muodostivat ensin kokonaiskuvan ja pohtivat isossa kuvassa tuottavuuden muodostumista. Tuottavuus jaettiin jokaisella tarkastelutasolla panos-, prosessi- ja tuotos- ja/tai vaikutustekijöihin.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa toteutettiin laaja haastattelututkimus, jossa eri tasojen edustajat kuvasivat, miten tuottavuus heidän näkökulmastaan muodostuu.
Hankintaosaaminen voi parantaa tuottavuutta
Tutkimuksen tuloksena syntyi rikas ja yksityiskohtainen kuvaus tuottavuuden muodostumisesta infra-alalla. Jääskeläinen painottaa, ettei yksittäisen tarkastelutason tai näkökulman optimointi riitä, kun tavoitteena on tuottavuuden paranantaminen pitkällä aikajänteellä. Hänen mukaansa huomiota tulisikin kiinnittää tasojen ja näkökulmien välisiin kytköksiin.
– Etenkin hankinnalla on keskeinen rooli, kun poliittisen hallinnon ja toimeksiantojen tuottavuuteen liittyviä tekijöitä sovitetaan yhteen. Esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyviä poliittisia tavoitteita on mahdollista konkretisoida hankintavaatimusten kautta toteutettavaksi toimeksiantojen tasolla, hän sanoo.
Hyvä hankintaosaaminen voi myös kohentaa elinkaaren aikaista tuottavuutta. Hankittaessa esimerkiksi infran suunnittelua, voidaan hankintavaatimuksissa nostaa esiin tiedonhallintaan tai infran kunnossapitoon liittyviä tavoitteita. Ylipäätään tarjouspyynnöissä pitäisi huomioida entistä paremmin myös laadullisia tekijöitä kustannusten rinnalla.
– Ajatus ei ole uusi, mutta sen toteuttaminen käytännössä vaatii esimerkiksi hyvän käsityksen siitä mitä laadulla tarkoitetaan ja miten sitä voidaan mitata. Tämäntyyppisen hankinnan toteutus vaatii syvällistä toimialan tuntemusta, jossa pelkkä hankintalain tai -prosessin tuntemus ei riitä, toteaa Jääskeläinen.
Tarvetta monipuolisemmalle ja tarkemmalle mittaustiedolle
Tuottavuutta voi selittää myös yhdistämällä eri osatekijöitä ja tarkastelutasoja. Näin saadaan rakennettua monipuolinen kokonaiskuva myös infran tuottavuudesta.
– Tämä edellyttää riittävän hyvää tuottavuuden mittaustietoa alkaen operatiiviselta tasolta yksittäisistä toimeksiannoista tai prosesseista. Kun tietoa on saatavilla, ymmärrys tuottavuudesta tarkentuu ja on helpompi löytää konkreettisia kehityskohteita tuottavuuden parantamiseksi, Jääskeläinen lisää.
Aiemman tutkimuksen, kuten Jääskeläisen julkisten palveluiden tuottavuuden mittaamista käsittelevän väitöskirjan, perusteella tuottavuuden näkökulmia yhdistelevä monimuuttujamallinen mittarointi voisi tarjota ratkaisun haasteisiin. Koska infra-alalla tuottavuuden mittaamiseen on toistaiseksi vain vähän toimivia työkaluja, aihetta kannattaa tutkia ja kehittää lisää tulevaisuudessa. ProDigial-tutkimusohjelman jatkohankkeessa onkin tarkoitus syventyä aiheeseen tarkemmin.
Yhteyshenkilöt
Tenure track -professori
Aki Jääskeläinen
+358 50 326 1113
aki.jaaskelainen@tuni.fi
Työelämäprofessori, ProDigial-tutkimusohjelman vastaava johtaja
Kalle Vaismaa
+358 400 567 283
kalle.vaismaa@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme