Bonusvanhemman lapsettomuussurua vähätellään: “Onhan teillä jo lapsia”

Ulkopuolisten on usein vaikea ymmärtää uusperheessä elävän bonusvanhemman tahattoman lapsettomuuden tuomaa lapsettomuussurua ja -kriisiä.

Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla eriävä lapsitoive: puoliso ei halua enää lisää lapsia. Syynä voi olla myös se, että toivottu raskaus ei yrityksistä ja mahdollisesti lapsettomuushoidoista huolimatta ala tai raskaus keskeytyy toistuvasti.

Tahatonta lapsettomuutta kokeva bonusvanhempi kohtaa usein lapsettomuussurunsa vähättelyä. Lähipiiri ja ammattilaiset eivät välttämättä tunnista ja huomioi bonusvanhemman lapsettomuuskriisiä. Muiden silmissä mitään lapsettomuuskipua ei ole, koska perheessä on jo lapsia. 

Lasten lähellä olo voi satuttaa

Lapsettomuuteen liittyvää surua voi olla vaikea itsekin tunnistaa ja sanoittaa uusperheen lapsiarjen keskellä. Tahattoman lapsettomuuden kokemus on kipeä vaikka kodissa ja sylissä olisi puolison lapsia. Vaikka puolison lapset olisivatkin tärkeitä ja ihania, voivat he silti herättää ristiriitaisia ja vaikeita tunteita. Lasten lähellä olo muistuttaa aktiivisesti omasta tyhjän sylin kokemuksesta.

– Usein ajatellaan, että puolison lapset tuottavat täysivaltaisen vanhemmuuden kokemuksen lapsettomuutta kokevalle. On vaikea sanoittaa, että puolison lapset ovat rakkaita, mutta silti oma olotila on vajavainen. Ymmärtääkö puolisokaan, vaikka sanookin tajuavansa? sanoittaa Suomen Uusperheiden Liitto ry:n (Supli) toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo.

–Surua väheksytään kannustamalla hankkimaan lemmikki tai sanomalla, että lapsia on jo riittävästi perheessä. Asiaton kommentointi ja ymmärtämättömyys loukkaavat, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.   

Puolison vaikea ymmärtää lapsettomuuden kipua

Lapsia saaneen puolison voi olla vaikea ymmärtää lapsettomuuden kipua, mikä voi haastaa parisuhteen. Puolisolla voi olla tunne, että hänen lapsimääränsä on jo täynnä eikä uudelle lapselle ole enää voimavaroja tai että lapsitoiveen toteutumattomuus ei ole niin iso juttu, kun perheessä on jo lapsia. 

Puolison pienten lasten lähellä oleminen voi olla erityisen haastavaa silloin, kun oma lapsettomuussuru on voimakasta tai kun käy läpi lapsettomuushoitoja tai keskenmenoa. 

Lapsettomuuden aiheuttamien voimakkaiden tunteiden sanoittaminen puolisolle on erityisen tärkeää.

– Tyhjä syli ei ole tyhjä. Se on täynnä kaipausta, toivoa, unelmia ja rakkautta, joka toivoo tulevansa todeksi. Sylissä on myös surua, joka toivoo tulevansa lohdutetuksi. Parisuhde on uusperheen voima ja ydin haastavienkin tunteiden keskellä. Lohdutusta ja syliä tarvitsee aikuinenkin, Savio sanoo.  

Bonusvanhemmuuteen hypätään ilman raskausaikaan verrattavaa odotusaikaa. Oman roolin löytäminen ja vanhemmuuteen kasvaminen vievät aikaa. 

Mikäli edessä on puolisoiden toisistaan poikkeava lapsitoive tai esimerkiksi lapsettomuushoitojen lopettaminen ilman toivottua tulosta, on lapsitoiveesta luopuminen kipeä ja aikaa vievä prosessi. 

Bonusvanhempi voi kokea ulkopuolisuutta

Heikinheimon mukaan ulkopuolisuuden tunne on uusperheessä sisäänrakennettu kokemus. Perheen kaikki jäsenet eivät jaa yhteistä perheen historiaa. Bonusvanhempi ei saa useinkaan olla mukana tekemässä lasten arkeen liittyviä päätöksiä vaikka päätökset vaikuttaisivat merkittävästi myös hänen omaan elämäänsä. 

–Bonusvanhempi ei ole elatusvelvollinen, mutta hänen tulonsa huomioidaan esimerkiksi päivähoitomaksuja tai harrastusmaksuja laskettaessa. Bonusvanhempi tipahtaa helposti sivuun päiväkodin tai koulun vanhempainilloista ja tapaamisista. Hän voi viedä lapsen lääkärikäynnille saamaan apua, mutta ei saa välttämättä olla mukana tutkimushuoneessa. Hän on vähän kuin vanhempi, mutta ei kuitenkaan, sanoo Heikinheimo.

Ulkopuolisuuden tunteet voivat herätä myös esimerkiksi sukujuhlissa tai perhealbumia selaillessa, kun joku on uusi tai jonkun kasvot puuttuvat kuvista ja kun kipeästi kaivattua lasta ei saa liittää osaksi perhettä ja sukua.

Järjestöjen kohderyhmiltään saamissa yhteydenotoissa korostuu lapsettomuuden surun näkymättömyys uusperheessä. Sitä lisää voimakkaasti ulkopuolisten ajatus siitä, että jo olemassa oleva lapsiperhe-elämä täyttäisi sisäänrakennetun tarpeen saada olla vanhempi, 

– Tahatonta lapsettomuutta sureva bonusäiti kertoi, että erityisen pahalta tuntuu se, että oikean hädän hetkellä kukaan ei huuda häntä. Hän ei saa olla yhdellekään lapselle se tärkein turva. Toivomme, että kukaan ulkopuolinen ei koskaan väheksyisi uusperheen lapsitoivetta, muistuttaa Savio. 

Uusperheiden viikko 11.–17.9.2023

Joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden Suomessa. Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä. Suomessa on noin 50 000 uusperhettä. Noin joka kymmenes lapsiperhe on uusperhe. 

Simpukka tarjoaa vertaistukea ja tietoa tahatonta lapsettomuutta kokeville ja Supli uusperheellisille. 

Uusperheiden viikkoa vietetään 11.–17.9.2023. Viikon aikana tuodaan esille ajatusta siitä, että uusperhe on jotain Rakkautta Suurempaa. Uusperheteemoja käsitellään viikon aikana somekampanjassa, blogikirjoituksissa ja verkkoluennoilla. 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, toiminnanjohtaja Piia Savio, 040 4808 676, piia.savio@simpukka.info

Suomen Uusperheiden Liitto ry, toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo, 040 689 1518, kirsi.heikinheimo@supli.fi