Bonusvanhemman lapsettomuussurua vähätellään: “Onhan teillä jo lapsia”
Ulkopuolisten on usein vaikea ymmärtää uusperheessä elävän bonusvanhemman tahattoman lapsettomuuden tuomaa lapsettomuussurua ja -kriisiä.
Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla eriävä lapsitoive: puoliso ei halua enää lisää lapsia. Syynä voi olla myös se, että toivottu raskaus ei yrityksistä ja mahdollisesti lapsettomuushoidoista huolimatta ala tai raskaus keskeytyy toistuvasti.
Tahatonta lapsettomuutta kokeva bonusvanhempi kohtaa usein lapsettomuussurunsa vähättelyä. Lähipiiri ja ammattilaiset eivät välttämättä tunnista ja huomioi bonusvanhemman lapsettomuuskriisiä. Muiden silmissä mitään lapsettomuuskipua ei ole, koska perheessä on jo lapsia.
Lasten lähellä olo voi satuttaa
Lapsettomuuteen liittyvää surua voi olla vaikea itsekin tunnistaa ja sanoittaa uusperheen lapsiarjen keskellä. Tahattoman lapsettomuuden kokemus on kipeä vaikka kodissa ja sylissä olisi puolison lapsia. Vaikka puolison lapset olisivatkin tärkeitä ja ihania, voivat he silti herättää ristiriitaisia ja vaikeita tunteita. Lasten lähellä olo muistuttaa aktiivisesti omasta tyhjän sylin kokemuksesta.
– Usein ajatellaan, että puolison lapset tuottavat täysivaltaisen vanhemmuuden kokemuksen lapsettomuutta kokevalle. On vaikea sanoittaa, että puolison lapset ovat rakkaita, mutta silti oma olotila on vajavainen. Ymmärtääkö puolisokaan, vaikka sanookin tajuavansa? sanoittaa Suomen Uusperheiden Liitto ry:n (Supli) toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo.
–Surua väheksytään kannustamalla hankkimaan lemmikki tai sanomalla, että lapsia on jo riittävästi perheessä. Asiaton kommentointi ja ymmärtämättömyys loukkaavat, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.
Puolison vaikea ymmärtää lapsettomuuden kipua
Lapsia saaneen puolison voi olla vaikea ymmärtää lapsettomuuden kipua, mikä voi haastaa parisuhteen. Puolisolla voi olla tunne, että hänen lapsimääränsä on jo täynnä eikä uudelle lapselle ole enää voimavaroja tai että lapsitoiveen toteutumattomuus ei ole niin iso juttu, kun perheessä on jo lapsia.
Puolison pienten lasten lähellä oleminen voi olla erityisen haastavaa silloin, kun oma lapsettomuussuru on voimakasta tai kun käy läpi lapsettomuushoitoja tai keskenmenoa.
Lapsettomuuden aiheuttamien voimakkaiden tunteiden sanoittaminen puolisolle on erityisen tärkeää.
– Tyhjä syli ei ole tyhjä. Se on täynnä kaipausta, toivoa, unelmia ja rakkautta, joka toivoo tulevansa todeksi. Sylissä on myös surua, joka toivoo tulevansa lohdutetuksi. Parisuhde on uusperheen voima ja ydin haastavienkin tunteiden keskellä. Lohdutusta ja syliä tarvitsee aikuinenkin, Savio sanoo.
Bonusvanhemmuuteen hypätään ilman raskausaikaan verrattavaa odotusaikaa. Oman roolin löytäminen ja vanhemmuuteen kasvaminen vievät aikaa.
Mikäli edessä on puolisoiden toisistaan poikkeava lapsitoive tai esimerkiksi lapsettomuushoitojen lopettaminen ilman toivottua tulosta, on lapsitoiveesta luopuminen kipeä ja aikaa vievä prosessi.
Bonusvanhempi voi kokea ulkopuolisuutta
Heikinheimon mukaan ulkopuolisuuden tunne on uusperheessä sisäänrakennettu kokemus. Perheen kaikki jäsenet eivät jaa yhteistä perheen historiaa. Bonusvanhempi ei saa useinkaan olla mukana tekemässä lasten arkeen liittyviä päätöksiä vaikka päätökset vaikuttaisivat merkittävästi myös hänen omaan elämäänsä.
–Bonusvanhempi ei ole elatusvelvollinen, mutta hänen tulonsa huomioidaan esimerkiksi päivähoitomaksuja tai harrastusmaksuja laskettaessa. Bonusvanhempi tipahtaa helposti sivuun päiväkodin tai koulun vanhempainilloista ja tapaamisista. Hän voi viedä lapsen lääkärikäynnille saamaan apua, mutta ei saa välttämättä olla mukana tutkimushuoneessa. Hän on vähän kuin vanhempi, mutta ei kuitenkaan, sanoo Heikinheimo.
Ulkopuolisuuden tunteet voivat herätä myös esimerkiksi sukujuhlissa tai perhealbumia selaillessa, kun joku on uusi tai jonkun kasvot puuttuvat kuvista ja kun kipeästi kaivattua lasta ei saa liittää osaksi perhettä ja sukua.
Järjestöjen kohderyhmiltään saamissa yhteydenotoissa korostuu lapsettomuuden surun näkymättömyys uusperheessä. Sitä lisää voimakkaasti ulkopuolisten ajatus siitä, että jo olemassa oleva lapsiperhe-elämä täyttäisi sisäänrakennetun tarpeen saada olla vanhempi,
– Tahatonta lapsettomuutta sureva bonusäiti kertoi, että erityisen pahalta tuntuu se, että oikean hädän hetkellä kukaan ei huuda häntä. Hän ei saa olla yhdellekään lapselle se tärkein turva. Toivomme, että kukaan ulkopuolinen ei koskaan väheksyisi uusperheen lapsitoivetta, muistuttaa Savio.
Uusperheiden viikko 11.–17.9.2023
Joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden Suomessa. Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä. Suomessa on noin 50 000 uusperhettä. Noin joka kymmenes lapsiperhe on uusperhe.
Simpukka tarjoaa vertaistukea ja tietoa tahatonta lapsettomuutta kokeville ja Supli uusperheellisille.
Uusperheiden viikkoa vietetään 11.–17.9.2023. Viikon aikana tuodaan esille ajatusta siitä, että uusperhe on jotain Rakkautta Suurempaa. Uusperheteemoja käsitellään viikon aikana somekampanjassa, blogikirjoituksissa ja verkkoluennoilla.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, toiminnanjohtaja Piia Savio, 040 4808 676, piia.savio@simpukka.info
Suomen Uusperheiden Liitto ry, toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo, 040 689 1518, kirsi.heikinheimo@supli.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia SavioToiminnanjohtajaLapsettomien yhdistys Simpukka ry
Tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vaikuttaminen, vertaistuki ja edunvalvonta.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampellan Esplanadi 8 B LH 35
33100 TAMPERE
+358 400 844 823http://www.simpukka.info/
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Valtakunnallisesti toimivan Simpukan toimisto sijaitsee Tampereella.
Vuodesta 2019 toiminut Helminauha-hanke on Simpukka ry:n alaista toimintaa. Helminauhassa tarjotaan tietoa ja tukea lahjasoluhoidoilla lasta toivoville, lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistyneille ja lahjasoluilla alkunsa saaneille henkilöille.
Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu. Älä jää yksin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Tahatonta lapsettomuutta kokevat unohdetaan kylmästi syntyvyyskeskustelusta - Lapsettomien Simpukka-viikko 6.–12.5.202426.4.2024 12:00:58 EEST | Tiedote
Syntyvyyskeskustelusta unohdetaan tahattomasti lapsettomat. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry pelkää, että soteleikkaukset pidentävät lapsettomuushoitojen jonoja entisestään, heikentävät saatavilla olevaa tukea ja huonontavat ikääntyneiden lopullisesti lapsettomien saamaa hoitoa. Lapsettomien Simpukka-viikko 6.–12.5.2024 ja Lapsettomien lauantai 11.5.2024 muistuttavat, että vanhemmuus ei ole itsestäänselvyys.
Järjestöt: Hedelmöityshoitojen tiukka rajaaminen on syrjivää ja heikentää syntyvyyttä17.4.2024 13:09:47 EEST | Tiedote
Julkisen puolen hedelmöityshoitojen resurssit eivät tue riittävästi lapsitoiveen toteutumista. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Sateenkaariperheet ry ja Monimuotoiset perheet -verkosto ehdottavat resurssien lisäämisen lisäksi syntyvyyden tukemiseksi kolmea asiaa: palveluseteli yhdenmukaisen hedelmöityshoitoihin pääsyn mahdollistamiseksi, hedelmällisyysneuvonta ja sijaissynnytyslainsäädäntö.
Lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistyy yhä useampi - lahjasoluviikko 22.–28.4.202416.4.2024 06:30:00 EEST | Tiedote
Helminauha-hankkeen järjestämän lahjasoluviikon 22.–28.4.2024 aikana tuotetaan tietoa lahjasoluilla lapsiperheellistymiseen liittyvistä teemoista, jotta tämä erityinen tapa muodostaa lapsiperhe tulisi yhä tunnetummaksi. Viikon aikana tuotetaan myös vertaistukea, koska vain samaa kokeneet tietävät täysin, mistä lahjasoluilla lapsiperheellistymisessä on kyse.
Lapsettomuushoidot ovat tärkeä investointi9.4.2024 12:28:38 EEST | Tiedote
Noin joka viides suomalainen kokee tahatonta lapsettomuutta jossain vaiheessa elämäänsä. Romahdustaan jatkava syntyvyys on uhka hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle ja vaatii päättäjiltä tekoja. Lapsettomuushoitojen tukeminen on merkittävä sijoitus tulevaisuuteen.
Aprillipila raskaudesta loukkaa tahattomasti lapsettomia: “Tuntuu kuin veitsen iskulta vatsaan”26.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Somessa julkaistu raskaustestin kuva ja teksti onnellisesta uutisesta paljastuukin aprillipilaksi. Tahattomasti lapsettomia saattaa aprillipila raskaudesta loukata. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on näkymätön ja kipeä kriisi, jonka kohtaa joka viides hedelmällisessä iässä oleva. Kokemukseen liittyy voimakkaita tunteita, kuten osattomuutta, häpeää ja vihaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme