Tahatonta lapsettomuutta kokevat unohdetaan kylmästi syntyvyyskeskustelusta - Lapsettomien Simpukka-viikko 6.–12.5.2024

Suomen syntyvyysluvut ovat historiallisen alhaiset, ja tilanne on huolestuttava.

Yhteiskunnassa käydyn keskustelun ulkopuolelle jäävät usein tahatonta lapsettomuutta kokevat. He todella haluaisivat lapsen, mutta terveydellisen syyn tai elämäntilanteen vuoksi he jäävät ilman lasta tai tie lapsiperheeksi on pitkä ja vaikea. 

– Keskusteluissa näkyvä paine “tehdä” lapsia loukkaa tahattomasti lapsettomia. Kohderyhmältämme saamiemme yhteydenottojen mukaan monilla on takanaan vuosien lapsettomuushoidot useiden kymmenien tuhansien eurojen lainarahoituksella, toistuvia keskenmenoja tai suuri tarve sijaissynnytykselle. Olisi merkittävää, että yhteiskunta tunnistaisi tilanteen ja tukisi lasta toivovia, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.

Lapsettomien yhdistys Simpukka on huolissaan sosiaali- ja terveydenhuollon säästöleikkausten vaikutuksista lapsettomuushoitojen saamiseen. Hoitojonot ovat nyt jo pitkiä, ja moni lasta toivova vanhenee jonoon. Julkisten hedelmöityshoitojen takaraja on asetettu 40 ikävuoteen.

Lapsettomien yhdistys Simpukka ehdottaa lapsiperheellistymisen tukemiseksi seuraavia asioita:

• hedelmällisyystietoa toisen asteen koulutukseen sekä perhesuunnitteluun terveyskeskuksiin

• hedelmöityshoitojen riittäviä resursseja

• lapsettomuushoitoihin kiinteästi liittyvää psykososiaalista tukea

• keskenmenojen hyvää hoitoa 

• sekä ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sääntelyä Suomessa. 

Lopullisesti lapsettomat 

Joidenkin lasta toivovien polku vie lopulliseen lapsettomuuteen, jolloin vanhemmuus ja myöhemmin myös isovanhemmuus jäävät kokematta. 

Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo, että soteleikkaukset eivät vaikuta ikääntyneiden lopullisesti lapsettomiksi jääneiden saamaan hoitoon. 

– Matala syntyvyys näkyy myös yksilötasolla: kun lasta ei ole toiveestaan huolimatta saanut, on huoli omasta hoivasta ja turvasta tulevaisuudessa. Yhteiskunnassamme oletetaan, että ikääntyvällä on lapsia, jotka voivat tukea vanhempiensa ja isovanhempiensa kotona asumista. Ikääntyvien hoitoa siirretään yhä enemmän kotihoidon piiriin, ja samalla palveluasumisen paikkoja vähennetään, sanoo Savio. 

Lapsitoiveesta luopuminen on siihen johtaneista vaiheista riippumatta usein suuri ja vaikea päätös. Siihen liittyy vahvoja tunteita, kuten vihaa, epäreiluutta ja toiseutta. Kasvu lopullisen lapsettomuuden hyväksyntään voi kestää vuosia. 

Tahaton lapsettomuus on aikuisiän suurimpia kriisejä

Yksi viidestä hedelmällisessä iässä olevasta kohtaa tahattoman lapsettomuuden Suomessa. Lukuina määrän on arvioitu olevan 300 000. Kyseessä on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa kokijansa kehoon, mieleen, talouteen, työelämään ja tulevaisuudensuunnitelmiin. 

Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla terveydellinen tai elämäntilanteeseen liittyvä syy, kuten puolisoa ei ole tai puolisoiden toiveet eivät kohtaa. Joskus lapsettomuuden syytä ei saada selvitettyä. Tahattoman lapsettomuuden kokemuksesta selviytymiseen tarvitaan oikea-aikaista ja saavutettavaa tietoa ja tukea.

Vuonna 1988 perustetun Lapsettomien yhdistys Simpukan tavoitteena on, että jokaisen lapsitoive olisi yhteiskunnassa tunnistettu ja arvokas. Nais-miesparien lisäksi lasta toivovat sateenkaariparit, vanhemmuuskumppanit ja itselliset aikuiset.

Lapsettomien Simpukka-viikko 6.–12.5.2024

Lapsettomien Simpukka-viikko 6.–12.5.2024 on Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n organisoima tahattoman lapsettomuuden teemaviikko, jota vietetään vuosittain toukokuussa samalla viikolla, jolloin on äitienpäivä. 

Lapsettomien Simpukka-viikkoa on vietetty vuodesta 2008 alkaen ja Lapsettomien lauantaita vuodesta 1994 alkaen. Lapsettomien lauantai täyttää tänä vuonna 30 vuotta. 

Lapsettomien Simpukka-viikko tuo tahatonta lapsettomuutta esille ilmiönä ja kokemuksena. Somekampanjan viestinä on, että tahatonta lapsettomuutta kokeva ei ole yksin. Kokemuksesta selviytymiseen tarvitaan tietoa ja tukea läheisiltä, vertaisilta ja ammattilaisilta. 

Järjestö järjestää viikon aikana kaikille avoimia verkkoluentoja sekä Lapsettomien lauantain verkkotilaisuuden. Viikon aikana järjestetään vertaisryhmien tapaamisia ja chatteja. Seurakunnat järjestävät Tyhjän sylin tilaisuuksia.

Vuoden 2024 Simpukan Helmen saaja julkistetaan Lapsettomien lauantaina 11.5. kello 12 alkavassa verkkotapahtumassa. Simpukan Helmi on Lapsettomien yhdistys Simpukan vuodesta 2006 alkaen jakama tunnustus henkilölle tai taholle, joka on edistänyt lapsettomien hyvinvointia tai asemaa yhteiskunnassamme.

Simpukka välittää medialle haastatteluun tahatonta lapsettomuutta kokevia