Danske Bank nostaa hieman ennustettaan hintojen noususta Suomessa. Pankki ennustaa nyt, että kuluttajahintojen muutos eli inflaatio on kuluvana vuonna 6,5 prosenttia. Ensi vuonna Danske Bank ennustaa inflaation hidastuvan 2,3 prosenttiin. Ennusteen toteutuessa inflaatio olisi lähellä Euroopan keskuspankin EKP:n kahden prosentin hintavakaustavoitetta.  

”Inflaatio rasittaa edelleen kuluttajien ostovoimaa, ja korkojen nousu jarruttaa sekä kuluttajien että yritysten investointeja. Työmarkkinoiden pysyminen vakaana on tuonut kestävyyttä talouteen. Talouden vastatuulet heikkenivät keväällä, koska energian hinnan painuminen veti inflaation laskuun, mikä yhdistettynä palkkojen ripeämpään nousuun vähitellen kohentaa ostovoimaa”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Pohjainflaatio on yhä koholla. Inflaation lasku kestää pitkään, vaikka energian hinta jäisikin myös ensi talvena matalaksi. Ansiotason nousu kiihtyy 4 prosentin tuntumaan, mikä on omiaan ylläpitämään inflaatiota etenkin palvelualoilla.

Danske Bank pitää ennusteensa Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä tälle ja ensi vuodelle ennallaan ja arvioi, että bruttokansantuote supistuu 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2023. Ensi vuonna talous kääntyisi 0,8 prosentin kasvuun.

“Lähiaikojen talousnäkymät ovat heikot, kuluttaja on varovainen ja asuntotuotanto supistuu rajusti, mutta inflaation ja korkojen lasku lisäävät kuluttajien ostovoimaa ensi vuonna. Ennustamme patoutuneen kysynnän purkautumisen lisäävän kysyntää niin kestokulutustavaroissa kuin asuntomarkkinoillakin 2024”, sanoo Kuoppamäki.

Työttömyys pysyy matalana

Suomen talouden vahvuus on ollut matala työttömyys. Työttömyysaste pysyy ennusteen mukaan tänä ja ensi vuonna pienenä.

Kuluvalle vuodelle Danske Bank ennustaa 7,2 prosentin työttömyyttä (aiempi ennuste 7,0 %). Ensi vuonna työttömyys putoaisi pankin ennusteen mukaan 7,0 prosenttiin (aiempi ennuste 6,8 %).

Hyvä työllisyystilanne ja koronakriisin aikana kertyneet säästöt ovat auttaneet ylläpitämään elintasoa korkean inflaation oloissa. Taloutta jarruttavat nopeasti kasvaneet korkomenot.

”Kasvava joukko kotitalouksia on joutunut käyttämään säästöjä ja etsimään keinoja oman talouden tasapainottamiseksi. Säästämisaste laski vuonna 2022 alemmas kuin kertaakaan vuoden 1988, ja kotitalouksien talletuskanta supistui alkuvuonna 2023. Säästöjä on edelleen jäljellä, mutta kohonneiden korkojen aikana velkaisten kotitalouksien menoista kasvava siivu ohjautuu vielä loppuvuonna korkomenoihin”, Kuoppamäki sanoo.

Yhdysvallat välttää taantuman

Kansainvälisen talouden kehitys on ollut kesän aikana kaksijakoista. Yhdysvalloissa varsinkin investointinäkymien kohentuminen tuki bruttokansantuotteen kasvua jo alkuvuonna, minkä vuoksi Danske Bank nostaa kuluvan vuoden ennustetta Yhdysvaltojen talouskasvusta 1,9 prosenttiin (aiempi ennuste 1,3 %).

”Ennustemuutos tarkoittaa, ettemme enää odota Yhdysvaltain talouden painuvan taantumaan. Kasvuvauhdin ennakoidaan silti hidastuvan selvästi talvea kohden, eivätkä taantumariskit ole vielä täysin hälvenneet, sillä rahapolitiikan kiristyminen vaikuttaa taloudessa viiveellä”, analyytikko Antti Ilvonen sanoo.

Euroalueen osalta ennusteisiin ei tehty merkittäviä muutoksia. Danske Bank odottaa euroalueen talouskasvun jäävän tänä vuonna vain 0,5 prosenttiin.

”Euroalueella suhteessa sitkeämpi inflaatio painaa kotitalouksien ostovoimaa, ja pakottanee EKP:n vielä yhteen koronnostoon. Kasvunäkymissä nähdään maltillista piristymistä vasta ensi vuotta kohden”, Ilvonen sanoo.

SUOMI	Toteuma	Nykyinen ennuste		Aiempi ennuste
	2022	e2023	e2024	e2023	e2024
BKT, volyymi %	2,1 %	-0,2 %	0,8 %	-0,2 %	0,8 %
Työttömyysaste, %	6,8 %	7,2 %	7,0 %	7,0 %	6,8 %
Kuluttajahintojen muutos, %	7,1 %	6,5 %	2,3 %	5,9 %	2,1 %
Ansiotason muutos, %	2,4 %	4,0 %	3,4 %	4,1 %	3,7 %
Asuntojen hinnat, %	0,6 %	-6,0 %	2,5 %	-5,5 %	4,0 %
Vaihtotase / BKT, %	-3,7 %	-1,4 %	-1,0 %	-1,4 %	-1,0 %
Julkinen velka / BKT, %	73,0 %	72,3 %	73,4 %	72,1 %	72,6 %