Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä mataa, kotitalouksien kysynnässä ensimmäisiä merkkejä paremmasta
Pankkibarometrin vastauksissa näkyvät Suomen heikkenevä taloustilanne ja Euroopan keskuspankin kiristyneen rahapolitiikan vaikutukset luotonkysyntään. Vuoden 2023 kolmas kysely tehtiin pankinjohtajille elokuussa.
Barometrikyselyn vastauksissa yritysten luotonkysynnän arvioidaan heikentyneen kuluvalla neljänneksellä, eikä sen odoteta piristyvän lähikuukausina. Suomen taloustilanteen ja -näkymien heikkeneminen näkyy pankinjohtajien vastauksissa.
Seitsemän kymmenestä vastaajasta odottaa luotonkysynnän yhä vähenevän. Vastaajat arvioivat, että luottoja otetaan lähinnä käyttöpääomaa ja rahoituksen uudelleenjärjestelyjä varten. Sen sijaan investointeihin käytettävien luottojen kysynnän odotetaan vähenevän syksyn 2023 aikana vahvasti vuodentakaiseen verrattuna.
Pankinjohtajat arvioivat, että myös kotitalouksien luotonkysyntä on ollut vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä selvästi vuodentakaista hiljaisempaa. Tilanteen heikkeneminen on mahdollisesti kuitenkin päättymässä. Vastaajien joukossa on jo muutama, joka arvioi kysynnän pysyneen ennallaan tai jopa vilkastuneen. Odotukset kotitalouksien lähiajan luotonkysynnästä ovat kuitenkin kokonaisuudessaan edelleen heikot. Erilaisten lainanhoidon joustomahdollisuuksien käyttö on vieläkin kasvussa, mutta saldokäyrät ovat jo alenemassa.
”Yritysten luotonkysynnän tilanne on synkkä. Erityisesti luotonkysyntä investointeja varten vähenee edelleen, mikä ei lupaa hyvää tulevan talouskasvun kannalta. Rakennusalalla suhdannetilanne on erityisen heikko ja asuinrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä on laskenut merkittävästi. Myös työttömyys on rakennusalalla kasvanut selvästi,” toteaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mariia Somerla.
”Kotitalouksien luotonkysyntä jatkuu heikkona. Pieniä merkkejä käänteestä kohti parempaa saattaa kuitenkin olla ilmassa. Tilastokeskuksen elokuun luottamusindikaattorin mukaan kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta parani hieman edellisestä kuukaudesta. Myös ennakkotietojen mukaan Suomen kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli elokuussa enää 3,4 prosenttia eli inflaatio on hidastunut. Monet kuitenkin odottavat Euroopan keskuspankin koronnostojen loppumista ennen kuin lähtevät asuntokaupoille”, arvioi Somerla.
Pankkibarometrissään Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiKimmo KoivistoAnalyytikko
Puh:+ 358 20 793 4257kimmo.koivisto@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Taloyhtiöillä on kaksi vuotta aikaa hankkia asuntoihin palovaroittimet – Paloturvallisuudesta muistutetaan palovaroitinpäivänä 1.12.1.12.2023 08:36:44 EET | Tiedote
Pelastuslain uudistuksen myötä asuntojen palovaroittimien hankinta ja kunnossapito on asuinrakennusten omistajien, kuten taloyhtiöiden, vastuulla. Asuinrakennusten omistajilla on kaksi vuotta aikaa suunnitella, miten velvollisuudet täytetään. Velvoitteen siirto huoneiston haltijalta rakennuksen omistajalle parantaa palovaroittimien kattavuutta ja siten paloturvallisuutta. 1.12. vietetään palovaroitinpäivää, jolloin muistutetaan palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta
Digieurojuna kulkee – mutta kuka siitä hyötyy?29.11.2023 10:58:53 EET | Tiedote
Euroopan keskuspankki (EKP) kaavailee mahdollisuutta laskea liikkeelle digieuro, joka toimisi käteistä täydentävänä digitaalisena maksuvälineenä. Viimeisin päätös valmistelun jatkamisesta tehtiin tämän vuoden lokakuussa. Finanssiala ry:n (FA) mukaan digitaalinen euro ei toisi lisäarvoa jo nykyisin hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään. Sen sijaan digieuron käyttöönottoon liittyy huomattavia riskejä, jotka tulisi ottaa huomioon lainsäädännössä. Euroopan komissio on tehnyt digieurosta lainsäädäntöehdotuksen, joka on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa.
Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin, pitkän koron rahastoista lunastettiin8.11.2023 13:18:06 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin lokakuussa yhteensä 144 miljoonaa euroa pääomia. Eri rahastoluokkien välillä oli kuitenkin suuria eroja. Osakerahastot kasvattivat lokakuussa suosiotaan. Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 483 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoista puolestaan lunastettiin yhteensä 598 miljoona euroa. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 138 miljardia euroa.
Hyvää tarkoittava minimivero tuo kovat kustannukset mutta mitättömät verotulot8.11.2023 12:29:01 EET | Tiedote
Vuoden 2024 alussa voimaan tulevan minimiverolainsäädännön tarkoitus on, että yritysten tosiasiallinen veroaste on vähintään 15 prosenttia. Sillä ehkäistään verovälttelyä ja eri maiden välistä liiallista ja epätervettä verokilpailua. Suomeen vero ei juuri tuo lisää verotuloja, vaan ison raportointitaakan. Vero ja raportointi on poikkeuksellisen mutkikas. Suomessa viranomaisilla ei ole ollut resursseja eikä aikaa ohjeistaa yrityksiä riittävästi. Pelkona on, että ohjeistuksen puuttuessa yritysten raportointi ei täytä kaikilta osin vaatimuksia, mikä altistaa ne rangaistusmaksuille. Eduskuntakäsittelyssä minimiverolakiin on lisättävä mahdollisuus saada viranomaisia sitova ennakkoratkaisu. Maailmanlaajuisesta minimiverosta keskusteltiin Finanssiala ry:n (FA) veropäivän webinaarissa . Keskustelemassa olivat FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Finanssiala on edelleen yksi merkittävimmistä veronmaksajista – yhteisöveron kärkikymmenikössä OP Ryhmä, Nordea ja Sampo-konserni8.11.2023 09:18:59 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana vuonna 2022 edelleen Suomen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 900 miljoonaa euroa. Alan koko veropotti kasvoi 4,8 miljardista eurosta 5,1 miljardiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme