Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä–elokuu 2023: Sekä järvillä että merellä vaihteleva sinileväkesä
Kuluneena kesänä sinilevätilanne vaihteli sääolojen muutosten mukana. Sinileväkukinnat alkoivat voimistua juhannusta seuranneiden lämpimien säiden myötä. Havaintojen huippu saavutettiin järvillä ja rannikolla heinäkuun puolivälissä. Avomerellä sinileväkausi alkoi kesäkuun lopulla.
Tänä kesänä valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuului sisävesillä noin 240 havaintopaikkaa, joista noin puolessa ei havaittu lainkaan sinileväkukintoja. Hieman sinilevää esiintyi ainakin yhtenä ajankohtana 95 havaintopaikalla, runsaasti levää 24:llä ja erittäin runsaasti 8 havaintopaikalla. Rannikkoalueiden noin 100 havaintopaikasta 44:llä havaittiin hieman, 18:lla runsaasti ja 2:lla erittäin runsaasti sinilevää. Lisäksi kuluneen kesän aikana kansalaisilta tuli Järvi-meriwikin ja Vesi.fi-palvelun kautta yli 2300 havaintoa, joista 70 prosentissa oli havaittu sinilevää.
Järvien ja Itämeren sinilevätilanne on vaihdellut kuluneen kesän aikana säätilan vaihtelujen mukaisesti. Viileähkö alkukesä hillitsi sinileväkukintojen muodostumista, ja tilanne oli pääosin ajankohdalle tyypillinen. Juhannuksen jälkeen sään ja vesien lämmetessä sinileväkukinnat voimistuivat, ja huippu saavutettiin heinäkuun puolivälissä. Heinäkuun puolivälin jälkeen tilanne pysytteli pääosin ajankohdalla tyypillisenä. Elokuun alkupuolella tuulinen ja epävakainen sää piti sinilevän sekoittuneena vesipatsaaseen. Voimakkaat tuulet sekoittivat sedimenttiin varastoituneita ravinteita uudelleen vesipatsaaseen, ja lisäksi voimakkaat sateet huuhtoivat valuma-alueelta ravinteita sinilevien käyttöön, jolloin elokuun loppupuolella tuulten tyynnyttyä sinilevien pintakukinnat lisääntyivät taas jonkin verran.
Sinileväkukintoja esiintyi kesän aikana runsasravinteisissa järvissä koko maassa. Itämeren rannikkoalueilla sinileväkukintoja esiintyi erityisesti eteläisellä ja lounaisella rannikkoalueella ja Saaristomerellä.
Lähes koko Suomenlahden avomerialueella havaittiin kesän 2023 aikana runsaasti sinilevää. Viime vuosiin verrattuna sinileväkausi alkoi Suomenlahdella viikkoa tavanomaista aiemmin. Läntisellä Suomenlahdella sinilevää havaittiin runsaimmin kesäkuun lopussa. Helsingistä itään Suomenlahden avomerialueella havaittiin sinilevää laajoilla alueilla kesäkuusta elokuulle saakka. Myös Ahvenanmerellä sinilevähavaintoja tehtiin jo kesäkuusta alkaen ja edelleen elokuun loppupuolella. Pääaltaan pohjoisosassa laajimmat sinileväesiintymät olivat kesäkuun lopussa. Selkämerellä oli laaja sinileväesiintymä heinäkuun alkupuolelta elokuun alkupuolelle.
Sinileväkukintojen riskiennuste toteutui
Kesäkuun alussa annettu sinileväkukintojen riskinarvio perustui talven ja kevään ravinnetilanteeseen. Fosforiravinteen saatavuus ennustettiin suureksi laajalla merialueella. Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella sinileväkukintojen esiintymisen riski arvioitiin korkeaksi ja myös Selkämerelle ennustettiin sinileväkukintoja. Kuluvan kesän kukintariski toteutui pitkälti ennusteen esittämillä alueilla.
Selkämerellä sinileväkukinnat ovat olleet viime vuosina runsaampia kuin mitä talven ravinnetilanne on ennustanut. Merenkurkun alueelta tehdyt sinilevähavainnot ovat myös lisääntyneet viime vuosina. Selkämeren happi- ja ravinnetilanteessa on tapahtunut muutoksia, jotka ovat voineet vaikuttaa sinilevälajistoon ja myös niiden kasvuun. Selkämeren ekosysteemissä tapahtuneiden muutosten osalta kaivataankin edelleen lisätietoa, mitä voisi hyödyntää sinileväkukintariskin ennustamisessa.
Itämeren pääaltaan ravinnetilanne suosii edelleen sinileväkukintojen esiintymistä suuressa osassa Itämerta. Erityisesti fosfori pitää kukintariskiä korkealla. Itämeren tilan kehityksestä ei yksittäisten vuosien sinileväkukintojen esiintymisen perusteella voi kuitenkaan vetää johtopäätöksiä, sillä niiden esiintymisen riskialueilla ratkaisee ennen kaikkea kesän sääolot.
SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Suomen ympäristökeskus SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa ja julkaisee kesä-elokuussa viikoittain yleiskatsauksen sinilevätilanteesta sisävesillä ja Suomen läheisillä merialueilla. Sinilevien havainnointi jatkuu syyskuun loppuun asti, mutta viikoittainen valtakunnallinen tiedotus päättyy elokuun lopussa.
Sinileväkukintojen tyypillinen esiintymisaika on kesä–heinäkuun vaihteesta elokuuhun. Loppukesällä viileät yöt yleensä madaltavat vesien pintalämpötiloja, mikä voi hillitä sinileväkukintojen esiintymistä. Myös valon määrän vähentyminen hillitsee sinilevien kasvua. Runsaitakin sinileväkukintoja voi esiintyä kuitenkin vielä syyskuussa ja heikohkoja kukintoja vielä loka–marraskuussa. Mikäli sinilevillä on käytettävissä riittävästi ravinteita, sinileväkukinta voi jatkua vielä jääpeitteenkin alla. Hajoavista sinileväsoluista vapautuva fykosyaniini-väripigmentti voi värjätä vettä ja rantoja sekä talvella jäärailoja turkoosiksi tai sinertäväksi, ja muodostaa turkoosia maalimaista massaa rannoille. Hajoavasta sinilevämassasta voi myös aiheutua epämiellyttävää hajua.
Valtakunnallista sinileväseurantaa on tehty vuodesta 1998 lähtien. SYKE tekee seurantaa yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) ja kunnallisten ympäristöviranomaisten kanssa. Myös Suomen Rotary on mukana sinileväseurannassa jo neljättä vuotta. Kansalaiset voivat osallistua seurantaan lähettämällä havaintojaan Havaintolähetti-sovelluksen kautta Järvi-meriwikiin tai vesi.fi-sivuston sinilevätilanteen karttapalvelun kautta.
Suomen läheisten merialueiden sinilevätilanteesta saatiin tietoa satelliittikuvista, Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehä- ja merihavaintoaseman sinilevien lajisto-, biomassa- ja pigmenttimittauksista sekä risteily- ja kauppalaivoilta, joihin on asennettu Alg@line-laitteisto. Ilmatieteen laitoksen meripalvelu toimitti ajankohtaista tietoa meriveden pintalämpötilasta. Sinilevälauttojen ajelehtimisennusteet laadittiin viikoittain SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen meripalvelujen yhteistyönä. Tänä vuonna satelliittihavaintoja hyödynnettiin merialueiden lisäksi myös 62 järvialueella.
SYKE kiittää kaikkia sinilevähavainnointiin osallistuneita tahoja tärkeästä yhteistyöstä!
Valtakunnallinen levätiedotus
Kesän satelliittihavainnot löytyvät TARKKA-palvelusta
Utön ilmakehä- ja merihavaintoasema sekä Alg@line-seuranta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja sinilevätilanteestaPuhelimitse klo 13–15
Itämeren tila: puh. 050 5693 297 tai yritysnumero 0295 251 314
Sisävedet: puh. 050 5734 347 tai yritysnumero 0295 251 326
Satelliittihavainnot: puh. 050 4707 576 tai yritysnumero 0295 251 329, s-posti: EOtuki@syke.fi
Tytti JuustiViestintäharjoittelija
Puh:0295 252 323etunimi.sukunimi@syke.fiEija JärvinenViestintäasiantuntija
Puh:0295 251 242etunimi.sukunimi@syke.fiKuvat
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Syke on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Árktalaš rávdnječázit leat hearkkit hávkkanoađuheapmái – buggeluosa mielddisbuktán duvttalasáhus boktá fuola dutkiide2.7.2025 08:51:03 EEST | Tiedote
Varas dutkamuš čujuha, ahte árktalaš leat hearkkit lassánan hávkkanoađuheapmái šaddanáigodaga áiggis dahje joga sturrodagas beroškeahttá. Áican boktá fuola, go boahttevuođas buggeluosa garra lassáneapmi sáhttá lasihit davvi jogain duvttanoađi.
Arktiset virtavedet ovat herkkiä typpikuormitukselle – kyttyrälohen aiheuttama ravinnelisäys huolestuttaa tutkijoita30.6.2025 11:55:37 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että arktiset virtavedet ovat herkkiä lisääntyvälle typpikuormitukselle kasvukauden ajankohdasta tai joen koosta riippumatta. Havainto herättää huolta, sillä tulevaisuudessa kyttyrälohen voimakas runsastuminen voi lisätä pohjoisten jokien ravinnekuormaa.
Det ostadiga vädret har hållit cyanobakterieläget måttligt26.6.2025 13:09:15 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier är fortfarande huvudsakligen lugn, och observationerna i insjöar samt längs kustområden har förblivit få. Det ostadiga vädret under den gångna veckan har försvårat satellitobservationer från öppna havsområden. Enligt automatiska observationer från handelsfartyg har dock mängden cyanobakterier varit något förhöjd i de västra öppna havsområdena i Finska viken.
Unsettled weather has kept the blue-green algae situation moderate26.6.2025 13:05:44 EEST | Press release
The situation with blue-green algae remains mostly calm, and observations in inland waters and along coastal areas have remained few. The unsettled weather over the past week has made satellite observations from open sea areas more difficult. However, according to automatic observations from merchant ships, the amount of blue-green algae has been slightly elevated in the western open sea areas of the Gulf of Finland.
Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena26.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena, ja havainnot sisävesillä sekä rannikkoalueilla ovat pysyneet vähäisinä. Kuluneen viikon epävakainen sää on vaikeuttanut satelliittihavaintojen tekemistä avomerialueilta. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella sinilevämäärä on kuitenkin ollut lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme