Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston tutkijalle merkittävä rahoitus: Katkaravun tutkimuksesta haetaan oppia robotiikan kehittämiseen

6.9.2023 13:00:00 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote

Jaa

Fysiikan alan tutkimuksessa etsitään parveilevan katkaravun liikkeistä uutta tietoa esimerkiksi nieltävän kirurgian kehittämiseen.

Ihminen istuu työpöydän ääressä ja katsoo hymyillen tietokoneen näyttöä.
Apulaisprofessori Matilda Backholm on saanut 1,5 miljoonan euron rahoituksen mesoskooppisten katkarapujen tutkimukseen. Kuva: Gavin Pugh / Aalto-yliopisto Gavin Pugh Aalto-yliopisto

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on 5. syyskuuta myöntänyt Aalto-yliopiston apulaisprofessori Matilda Backholmille erittäin arvostetun ja tavoitellun Starting Grant -tutkimusrahoituksen. Fysiikan alan tutkimuksessaan Backholm selvittää vain yhden millimetrin mittaisten suolakatkarapujen liikkumista.

Tutkimuskohteena olevat suolakatkaravut asettuvat kooltaan mikro- ja makroskooppisten organismien välimaastoon, jota kutsutaan mesoskaalaksi. Tällaisten mesokokoisten eliöiden tutkimus on elävän aineen fysiikassa vielä varsin tuntematon osa-alue. Pitkällä aikavälillä tulokset voivat tarjota mullistavaa tietoa biolääketieteellisissä sovelluksissa käytettävien mesorobottiparvien rakentamiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi niin sanottua nieltävää kirurgiaa.

"Nämä katkaravut ovat hyvin pitkän ajan kuluessa kehittyneet uimaan omalla tavallaan. Jos haluamme rakentaa pienen, monista roboteista koostuvan parven, suolakatkaravun uintikuvio, uintitiheys ja liiketyyppi voivat antaa meille tietoa siitä, miten voimme tehdä roboteista mahdollisimman tehokkaita”, Backholm kertoo.

Suolakatkarapujen liikkeen mittaaminen on Backholmin mukaan hankalaa, koska se on paitsi ajasta riippuvaista, myös epäjohdonmukaista. Backholm hyödyntää tutkimuksessaan itse kehittämäänsä lasista mikropipettivoima-anturia.

Tutkimuksessa katkarapu otetaan kiinni mikropipettivoima-anturin kärjellä. Se on joustava ja ontto lasineula, joka käyttää imua kohteen taltuttamiseen. Mikropipetin asento analysoidaan sitten mikroskoopilla, ja uivan katkaravun aiheuttaman pienen liikkeen perusteella Backholm pystyy määrittämään liikkeeseen käytetyn voiman. Hän tekee tämän sekä yksittäisille katkaravuille että jopa seitsemän katkaravun parville.

Mesoskooppiset robottiparvet voivat kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, ja teknologian toteuttaminen onkin vielä kaukana tulevaisuudessa. Backholmin mukaan vapaus tehdä tällaista perustutkimusta on edellytys kyseiselle kehitykselle.

"On suorastaan ylellistä, että voimme viisivuotisessa hankkeessamme keskittyä vain tieteen korkealaatuisuuteen. Tutkimuksemme tavoitteena on loppujen lopuksi ymmärtää fysiikkaa, ja nautin suuresti tällaisesta uteliaisuuteen pohjaavasta tieteestä, jossa pääsemme alan suurten kysymysten äärelle”, Backholm toteaa.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC myöntää rahoitusta huippututkijoille korkeatasoiseen ja uraauurtavaan tutkimukseen. Tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC:n kärkitutkimusapurahoja myönnetään. ERC Starting Grantin voi saada erittäin lupaava nuori tutkija, jonka tohtorintutkinnosta on kulunut 2–7 vuotta.

Lue lisää Aalto-yliopiston sivuilta:

Pienet eliöt, suuret löydökset: Parveilevasta katkaravusta haetaan oppia uuden aallon robotiikkaan

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Matilda Backholm
Apulaisprofessori
matilda.backholm@aalto.fi
p. +358 50 3087488

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Hanaholmens 50-årsjubileumsutställning får nytt liv online – det finsk-svenska samarbetets historia är nu tillgängligt för alla16.2.2026 07:30:00 EET | Pressmeddelande

Hanaholmens 50-årsjubileumsutställning tas ner senare i år, men berättelsen om samarbetet mellan Finland och Sverige lever vidare. Institutet för mätning och modellering av den byggda miljön (MeMo) har dokumenterat jubileumsutställningen som en trespråkig virtuell 3D-utställning som kan upplevas online världen över.

Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttely muuttuu eläväksi verkossa – Suomen ja Ruotsin yhteistyön historia kaikkien ulottuville16.2.2026 07:30:00 EET | Tiedote

Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttely puretaan myöhemmin tänä vuonna, mutta suomalais-ruotsalaisen yhteistyön historia ei katoa – se siirtyy digitaaliseksi. Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo on tallentanut juhlanäyttelyn kolmiulotteiseksi, kolmikieliseksi virtuaalinäyttelyksi, joka on avoimesti koettavissa verkossa kaikkialla maailmassa.

Hanaholmen’s 50th anniversary exhibition lives on online – making the history of Finnish–Swedish cooperation accessible worldwide16.2.2026 07:30:00 EET | Press release

Hanaholmen’s 50th anniversary exhibition will be dismantled later this year, but the history of cooperation between Finland and Sweden will not disappear – it will continue in digital form. The Institute of Built Environment Measurement and Modelling (MeMo) has documented the exhibition as a three-dimensional, trilingual virtual experience that is freely accessible online anywhere in the world.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye