Kuntaliitto: Budjettiehdotuksen leikkaukset sosiaaliturvaan kuormittavat kuntataloutta
Hallituksen kaavailemat sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset heikentävät kuntien taloutta vuosittain noin 80–100 miljoonalla eurolla. Kustannukset kohoavat edelleen, jos etuudensaajat eivät työllisty uusiin työpaikkoihin, kuten hallitus olettaa.
- Kuntatalouden kestävyydestä huolehtiminen on perusedellytys sille, että kunnat kykenevät kehittämään palveluitaan sekä tukemaan kasvua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, Kuntaliiton työvaliokunnan puheenjohtaja Joona Räsänen toteaa.
Kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino on vähäinen suhteessa valtioon, mutta se uhkaa kasvaa. Syinä epätasapainoon ovat mm. vaimea tulokehitys, palvelutarpeiden moninaistuminen sekä päästövähennystavoitteiden velvoitteet.
- Paras keino osallistaa kuntia julkisen talouden sopeuttamistalkoisiin on kuntien liikkumavaran lisääminen ja normien keventäminen. Kunnat ovat valmiita paikallisiin kasvu- ja normitalkoisiin sekä tiiviiseen yhteisvalmisteluun valtion kanssa hallitusohjelman linjausten toteuttamiseksi, Joona Räsänen lupaa.
Työllisyyspalvelut tarvitsevat lisäresursointia ja päätöksiä työnhakijoiden alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi. TE-uudistuksen toimeenpanoon on turvattava riittävät resurssit, kun tehtävät siirtyvät kunnille vuoden 2025 alusta.
Kuntien rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa kokonaisvaltaisesti
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamistyö on jo laitettu liikkeelle.
- Uudistuksessa olisi tärkeää tarkastella laajasti kuntien valtionosuuksia ja -avustuksia eri hallinnonaloilta sekä vero- ja maksutuloja. Muuten uhkana on, että rahoitusjärjestelmä ei vastaa aidosti kuntien uudistunutta tehtäväkenttää, Joona Räsänen korostaa.
Rahoitusjärjestelmän uudistusta on tehtävä tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntakentän kanssa.
Kunnat avainasemassa hiilineutraalisuuden saavuttamisessa
Kuntaliitto muistuttaa, että Suomen hiilineutraalisuutta ei voida saavuttaa ilman kuntien laajamittaisia ympäristöratkaisuja. On erittäin hankalaa, että samalla kun vihreän siirtymän investoinnit aiheuttavat kunnille uusia kustannuksia, hallitus ehdottaa poistettavaksi lähes kaikki kuntien vihreän siirtymän taloudelliset kannustimet.
- Energiatehokkuussopimusten edellytykset uhkaavat heikentyä ehdotetun energiatuen laskun ja rajauksen myötä. Tätä kokonaisuutta tulee arvioida vielä uudelleen, Joona Räsänen vaatii.
Liite: Kuntaliiton tavoitteet budjettiriihessä 2023
Lisätiedot
- Kuntaliiton työvaliokunnan puheenjohtaja Joona Räsänen, puh. + 358 050 547 5590
- Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, puh. +358 9 771 2700, Timo.Reina@kuntaliitto.fi
- Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, puh. +358 9 771 2095, +358 40 751 5175, Minna.Punakallio@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Saija Niemelä-Pentti, direktör för Rovaniemi utbildningssamkommun, blir ordförande för Kommunförbundets nätverk för yrkesutbildning20.11.2025 14:00:00 EET | Pressmeddelande
Yrkesutbildningen är nu viktigare än någonsin. Finland behöver experter både för att lösa arbetsmarknadens matchningsproblem och för att höja utbildningsnivån. Nästan hälften av dem som inleder yrkeshögskolestudier kommer från yrkesutbildningen. Därför är det viktigt att stärka studiestigarna, konstaterar Arenans nya ordförande Saija Niemelä-Pentti. Arenan för yrkesutbildning är Kommunförbundets nätverk för sakkunniga inom yrkesutbildningen. Under ledning av sin ordförande deltar nätverket i den nationella utbildningspolitiska diskussionen och lyfter fram synpunkter från kommunalt anknutna yrkesutbildningsanordnare inom en bred skala yrkesutbildningar.
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUn johtaja Saija Niemelä-Pentti puheenjohtajaksi Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen verkostoon20.11.2025 14:00:00 EET | Tiedote
”Ammatillisen koulutuksen merkitys on nyt suurempi kuin koskaan. Suomi tarvitsee osaajia niin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi kuin koulutustason nostamiseksi. Lähes puolet ammattikorkeakouluopintonsa aloittavista tulee ammatillisesta koulutuksesta, joten väylien vahvistaminen on tärkeää”, toteaa Areenan tuore puheenjohtaja Saija Niemelä-Pentti Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUsta. Myös väestökehitys haastaa järjestäjiä monella tapaa. Oppivelvollisuusikäisten määrä vähenee, mutta samanaikaisesti opiskelijoiden tuen tarve kasvaa. Kaikkiin tuen tarpeisiin ei voida vastata pelkällä koulutuksella. ”Tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kuntaliiton ja Areena-verkoston esittämä kuntouttavan opetuksen malli on yksi lupaava suunta. Siinä yhdistetään hyvinvointialueiden palvelut, työpajatoiminnan sisältöjä ja ammatillisen koulutuksen vahvuudet”, Niemelä-Pentti sanoo.
Kuntaveroprosentti nousee ensi vuonna 560 000 suomalaisella - korotukset keskittyvät samoihin kuntiin hyvinvointialueuudistuksen jälkeen18.11.2025 12:20:49 EET | Tiedote
Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan seuraavalle vuodelle. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 38 kuntaa ja laskee 5 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu noin 560 000 suomalaista, mikä on selvästi pienempi määrä kuin tavallisesti. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 265 kunnassa.
Invandringens fördelar små för regionstädernas befolkningsutveckling: attraktionskraften behöver stärkas7.11.2025 11:03:08 EET | Pressmeddelande
Befolkningsutvecklingen i regionstäderna gagnas av invandring, men en betydande del av inflyttningsöverskottet från utlandet förloras vid fortsatt migration inom landet. Detta framgår av en utredning beställd av Kommunförbundet, som granskade invandringen till regionstäder och den interna migrationen bland personer med främmande språk som modersmål under åren 2010–2024.
Maahanmuuton hyödyt seutukaupunkien väestökehitykselle jäävät vähäisiksi: veto- ja pitovoimaa vahvistettava7.11.2025 10:53:30 EET | Tiedote
Seutukaupunkien väestökehitys hyötyy maahanmuutosta, mutta huomattava osa ulkomailta saadusta muuttovoitosta menetetään jatkomuutoissa Suomen sisällä. Tämä selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä, joka tarkasteli seutukaupunkien maahanmuuttoa ja vieraskielisten maan sisäistä muuttoa vuosina 2010–2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme