Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto: Budjettiehdotuksen leikkaukset sosiaaliturvaan kuormittavat kuntataloutta

7.9.2023 10:42:49 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Hallituksen kaavailemat sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset heikentävät kuntien taloutta vuosittain noin 80–100 miljoonalla eurolla. Kustannukset kohoavat edelleen, jos etuudensaajat eivät työllisty uusiin työpaikkoihin, kuten hallitus olettaa.

- Kuntatalouden kestävyydestä huolehtiminen on perusedellytys sille, että kunnat kykenevät kehittämään palveluitaan sekä tukemaan kasvua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, Kuntaliiton työvaliokunnan puheenjohtaja Joona Räsänen toteaa.

Kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino on vähäinen suhteessa valtioon, mutta se uhkaa kasvaa. Syinä epätasapainoon ovat mm. vaimea tulokehitys, palvelutarpeiden moninaistuminen sekä päästövähennystavoitteiden velvoitteet.

- Paras keino osallistaa kuntia julkisen talouden sopeuttamistalkoisiin on kuntien liikkumavaran lisääminen ja normien keventäminen. Kunnat ovat valmiita paikallisiin kasvu- ja normitalkoisiin sekä tiiviiseen yhteisvalmisteluun valtion kanssa hallitusohjelman linjausten toteuttamiseksi, Joona Räsänen lupaa.

Työllisyyspalvelut tarvitsevat lisäresursointia ja päätöksiä työnhakijoiden alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi. TE-uudistuksen toimeenpanoon on turvattava riittävät resurssit, kun tehtävät siirtyvät kunnille vuoden 2025 alusta.

Kuntien rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa kokonaisvaltaisesti

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamistyö on jo laitettu liikkeelle.

- Uudistuksessa olisi tärkeää tarkastella laajasti kuntien valtionosuuksia ja -avustuksia eri hallinnonaloilta sekä vero- ja maksutuloja. Muuten uhkana on, että rahoitusjärjestelmä ei vastaa aidosti kuntien uudistunutta tehtäväkenttää, Joona Räsänen korostaa.

Rahoitusjärjestelmän uudistusta on tehtävä tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntakentän kanssa.

Kunnat avainasemassa hiilineutraalisuuden saavuttamisessa

Kuntaliitto muistuttaa, että Suomen hiilineutraalisuutta ei voida saavuttaa ilman kuntien laajamittaisia ympäristöratkaisuja. On erittäin hankalaa, että samalla kun vihreän siirtymän investoinnit aiheuttavat kunnille uusia kustannuksia, hallitus ehdottaa poistettavaksi lähes kaikki kuntien vihreän siirtymän taloudelliset kannustimet.

- Energiatehokkuussopimusten edellytykset uhkaavat heikentyä ehdotetun energiatuen laskun ja rajauksen myötä. Tätä kokonaisuutta tulee arvioida vielä uudelleen, Joona Räsänen vaatii.

Liite: Kuntaliiton tavoitteet budjettiriihessä 2023

Lisätiedot

  • Kuntaliiton työvaliokunnan puheenjohtaja Joona Räsänen, puh. + 358 050 547 5590
  • Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, puh. +358 9 771 2700, Timo.Reina@kuntaliitto.fi
  • Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, puh. +358 9 771 2095, +358 40 751 5175, Minna.Punakallio@kuntaliitto.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Så har den finländska grundskolan förändrats på tio år – enhetsskolorna blir fler och skolorna större13.8.2026 01:00:00 EEST | Pressmeddelande

I år börjar cirka 49 000 barn i första klass i grundskolor av olika storlek och på olika avstånd. Enligt en översikt som Kommunförbundet sammanställt utifrån Statistikcentralens skolstatistik har antalet kommunala grundskolor minskat med 471 under åren 2015-2025, men trots många förändringar har kommunerna fortfarande ett omfattande nätverk av närskolor. Samtidigt har det blivit vanligare med enhetsskolor, och skolornas genomsnittliga storlek har ökat. Varje kommun på fastlandet har fortfarande minst en grundskola. ”Många skolbänkar har blivit tomma på kort tid, då årskullen har krympt till mindre än 50 000 elever”, konstaterar Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet

Näin suomalainen peruskoulu on muuttunut kymmenessä vuodessa – yhtenäiskoulut yleistyvät ja koulujen koko kasvaa13.8.2026 01:00:00 EEST | Tiedote

Noin 49 000 lasta aloittaa tänä vuonna koulutiensä hyvin erilaisissa peruskouluissa. Suomessa on 268 alle 50 oppilaan koulua ja 20 yli tuhannen oppilaan koulua. Kuntaliiton katsauksen mukaan kunnallisten peruskoulujen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 470 koululla, samalla kun yhtenäiskoulut ovat yleistyneet ja koulujen keskikoko on kasvanut. ”Moni pulpetti on tyhjentynyt lyhyessä ajassa, kun ikäluokka on tippunut alle 50000 oppilaaseen. Kunnat ovat uudistaneet kouluverkkoaan niin, että laadukas lähikoulu voidaan turvata myös pieneneville ikäluokille”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye