Kuntaliitto: Budjettiehdotuksen leikkaukset sosiaaliturvaan kuormittavat kuntataloutta
Hallituksen kaavailemat sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset heikentävät kuntien taloutta vuosittain noin 80–100 miljoonalla eurolla. Kustannukset kohoavat edelleen, jos etuudensaajat eivät työllisty uusiin työpaikkoihin, kuten hallitus olettaa.
- Kuntatalouden kestävyydestä huolehtiminen on perusedellytys sille, että kunnat kykenevät kehittämään palveluitaan sekä tukemaan kasvua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, Kuntaliiton työvaliokunnan puheenjohtaja Joona Räsänen toteaa.
Kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino on vähäinen suhteessa valtioon, mutta se uhkaa kasvaa. Syinä epätasapainoon ovat mm. vaimea tulokehitys, palvelutarpeiden moninaistuminen sekä päästövähennystavoitteiden velvoitteet.
- Paras keino osallistaa kuntia julkisen talouden sopeuttamistalkoisiin on kuntien liikkumavaran lisääminen ja normien keventäminen. Kunnat ovat valmiita paikallisiin kasvu- ja normitalkoisiin sekä tiiviiseen yhteisvalmisteluun valtion kanssa hallitusohjelman linjausten toteuttamiseksi, Joona Räsänen lupaa.
Työllisyyspalvelut tarvitsevat lisäresursointia ja päätöksiä työnhakijoiden alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi. TE-uudistuksen toimeenpanoon on turvattava riittävät resurssit, kun tehtävät siirtyvät kunnille vuoden 2025 alusta.
Kuntien rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa kokonaisvaltaisesti
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamistyö on jo laitettu liikkeelle.
- Uudistuksessa olisi tärkeää tarkastella laajasti kuntien valtionosuuksia ja -avustuksia eri hallinnonaloilta sekä vero- ja maksutuloja. Muuten uhkana on, että rahoitusjärjestelmä ei vastaa aidosti kuntien uudistunutta tehtäväkenttää, Joona Räsänen korostaa.
Rahoitusjärjestelmän uudistusta on tehtävä tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntakentän kanssa.
Kunnat avainasemassa hiilineutraalisuuden saavuttamisessa
Kuntaliitto muistuttaa, että Suomen hiilineutraalisuutta ei voida saavuttaa ilman kuntien laajamittaisia ympäristöratkaisuja. On erittäin hankalaa, että samalla kun vihreän siirtymän investoinnit aiheuttavat kunnille uusia kustannuksia, hallitus ehdottaa poistettavaksi lähes kaikki kuntien vihreän siirtymän taloudelliset kannustimet.
- Energiatehokkuussopimusten edellytykset uhkaavat heikentyä ehdotetun energiatuen laskun ja rajauksen myötä. Tätä kokonaisuutta tulee arvioida vielä uudelleen, Joona Räsänen vaatii.
Liite: Kuntaliiton tavoitteet budjettiriihessä 2023
Lisätiedot
- Kuntaliiton työvaliokunnan puheenjohtaja Joona Räsänen, puh. + 358 050 547 5590
- Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, puh. +358 9 771 2700, Timo.Reina@kuntaliitto.fi
- Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, puh. +358 9 771 2095, +358 40 751 5175, Minna.Punakallio@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina15.9.2025 11:13:47 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande
Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.
Erot kuntien veroprosenteissa uhkaavat revetä ennennäkemättömiin lukemiin - Kuntaliiton Karhunen: Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä rakenteisiin13.9.2025 08:20:46 EEST | Tiedote
Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille. Muutos on vääjäämätön ja merkittävä niin väestöään menettävissä kunnissa kuin vauhdikkaasti kasvavissa kaupungeissakin, selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä. Jos mitään ei tehdä, ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välillä voi tulevaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä.
Kyselytulos: Kunnissa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin – tueksi tarvittaisiin vahvemmin hyvinvointialueet11.9.2025 07:11:17 EEST | Tiedote
Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin palkkaamalla omaa, ei-lakisääteistä henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioihin, vaikka laki ei siihen velvoita, selviää Kuntaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta. – Kuntien lisäsatsaukset kertovat aidosta tahdosta tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Huolemme kuitenkin on, että hyvinvointialueiden vastuulla olevia tehtäviä sysätään kunnille, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki painottaa. Koulun opetushenkilöstö toteuttaa työssään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.
Kommunerna satsar på barns och ungas välmående – välfärdsområdena behövs som stöd11.9.2025 07:10:56 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående genom att anställa egen, icke–lagstadgad personal inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasierna. Enligt Kommunförbundets utredningar våren 2025 har nästan alla kommuner som svarat investerat egna resurser i barns och ungas välmående, även om lagen inte förpliktar till det. – Kommunernas tilläggssatsningar vittnar om en genuin vilja att stödja barn, unga och familjer. Vi är dock oroade för att uppgifter som välfärdsområdena har ansvar för skyfflas över på kommunerna, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet Skolans undervisningspersonal arbetar med generellt inriktad elevhälsa i samarbete med yrkesutbildade personer inom välfärdsområdet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme