Tampereen yliopisto

Väitös: Mikrobivasta-aineet voivat auttaa tunnistamaan keliakialle alttiit henkilöt

Jaa

Vain pieni osa geneettisessä riskissä olevista henkilöistä sairastuu elinaikanaan keliakiaan, mikä viittaa siihen, että myös muut ympäristötekijät kuin gluteeni vaikuttavat sairauden puhkeamiseen. Suolistomikrobien roolia immuunivälitteisten sairauksien synnyssä ja taudinkuvassa tutkitaan aktiivisesti. Väitöstutkimuksessaan LL Liisa Viitasalo selvitti keliakiapotilaiden ja heidän lähisukulaistensa vasta-ainemuodostusta sellaisia mikrobeja kohtaan, joita suolistossa tavallisesti esiintyy.

Keliakiassa ravinnon gluteeni laukaisee immuunireaktion, joka johtaa vaiheittain suolen limakalvon tulehtumiseen ja suolinukan vaurioitumiseen. Valtaosalla potilaista muodostuu vasta-aineita gluteenia sekä eräitä elimistön omia molekyylejä kohtaan. Vaikka gluteenin poistaminen ruokavaliosta yleensä johtaa vaurion parantumiseen, osalla potilaista se ei korjaudu, ja keliakiaan liittyvät oireet jatkuvat. Tällöin puhutaan hoitoon reagoimattomasta keliakiasta.

Geneettinen alttius sairastua keliakiaan on tunnettu pitkään. Kuitenkin vain pieni osa geneettisessä riskissä olevista sairastuu keliakiaan, mikä viittaa gluteenin ohella myös muiden ympäristötekijöiden merkitykseen.

– Monien ympäristötekijöiden yhteyttä keliakian puhkeamiseen on selvitetty, mutta tutkimuksista on saatu osittain ristiriitaisia tuloksia, Liisa Viitasalo kertoo.

Suolistomikrobien rooli immuunivälitteisissä sairauksissa on ollut aktiivisen tutkimuksen kohteena. Myös keliakiapotilailla on havaittu muutoksia mikrobiston koostumuksessa verrattuna keliakiaa sairastamattomiin. Aktiivisessa keliakiassa on myös löydetty kohonneita veren ASCA, anti-I2- ja anti-OmpW-vasta-ainepitoisuuksia suolistossa esiintyvää Saccharomyces cerevisiae -hiivaa sekä Pseudomonas fluorescens- ja Bacteroides caccae -bakteereja kohtaan.

– On hyvin vähän tutkimustietoa siitä, missä vaiheessa tautiprosessia mikrobivasta-aineita alkaa muodostua, ja onko niillä yhteyttä keliakian taudinkuvaan. Ei myöskään tiedetä, minkä verran vasta-aineita esiintyy riskiryhmään kuuluvilla keliakiapotilaiden lähisukulaisilla, Viitasalo kertoo.

Kohonneita vasta-ainepitoisuuksia esiintyy myös lähisukulaisilla

Viitasalo määritteli väitöskirjatutkimuksessaan veren mikrobivasta-aineita alkavassa ja hoitoon reagoimattomassa keliakiassa sekä keliakiapotilaiden lähisukulaisilla. Lähisukulaisilla tarkoitetaan ensimmäisen asteen sukulaisia, eli perheenjäseniä, jotka jakavat noin 50-prosenttisesti saman perimän. Tällaisia ovat vanhemmat, sisarukset ja lapset. Hän vertasi tuloksia gluteenittomaan ruokavalioon suotuisasti reagoivien keliakiapotilaiden ja terveiden verenluovuttajien vasta-ainepitoisuuksiin.

Tulokset osoittivat, että mikrobivasta-aineita voi esiintyä jo alkavassa keliakiassa, osalla jo ennen keliakiavasta-ainepositiivisuutta. Myös keliakiaa sairastamattomilla lähisukulaisilla esiintyi lisääntynyttä mikrobivasta-ainemuodostusta.

– Tulokset herättävät kysymyksen, liittyykö immuunireaktio suolistomikrobeja kohtaan korkeampaan riskiin sairastua keliakiaan geneettisesti alttiilla henkilöillä, Viitasalo pohtii.

Yksi tutkituista vasta-aineista, ASCA, liittyi erityisesti hoitoon reagoimattomaan keliakiaan, jossa suolen limakalvovaurio oli vaikea-asteisin. Vasta-aineita oli puolestaan vähiten niillä keliakiapotilailla, joilla vaurio korjaantui gluteenittomalla ruokavaliolla.

– Tämä on kiinnostava löydös erityisesti siksi, että perinteiset keliakiavasta-aineet eivät kovin hyvin sovellu suolen limakalvon parantumisen seuraamiseen. ASCA voisi toimia uutena kajoamattomana merkkiaineena.

– Vaatii kuitenkin lisätutkimusta, onko mikrobivasta-aineilla tai niiden kohdemikrobeilla suoraa roolia keliakian tautiprosessissa, ja voitaisiinko niitä hyödyntää sairauden ennustamisessa ja seurannassa, Viitasalo korostaa.

Tampereen yliopistosta lääkäriksi valmistunut Liisa Viitasalo työskentelee tällä hetkellä erikoisääkärinä HUS Diagnostiikkakeskuksessa Helsingissä.

Väitöstilaisuus perjantaina 22. syyskuuta

LL Liisa Viitasalon lastentautioppiin kuuluva väitöskirja Microbial Seromarkers in Coeliac Disease tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.9.2023 klo 12 alkaen Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen luentosalissa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Samuli Rautava Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kalle Kurppa Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liisa Viitasalo
liisa.viitasalo@tuni.fi

Kuvat

Liisa Viitasalo. Kuva: Olli Viitasalo
Liisa Viitasalo. Kuva: Olli Viitasalo
Lataa

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Silkkipaperia ohuemmilla lasereilla ratkotaan tietoliikenteen, ilmastotutkimuksen ja lääketieteen haasteita31.10.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Miten valmistaa jotain, mitä ei voi nähdä paljain silmin tai koskettaa käsin? Heidi Tuorila etsii vastauksia tähän kysymykseen väitöstutkimuksessaan, joka käsittelee mikrometrikokoisten lasersirujen kehittyneitä valmistusmenetelmiä. Näillä hädin tuskin paljaalla silmällä näkyvillä siruilla voidaan luoda uuden sukupolven monikäyttöisiä valoa hyödyntäviä puolijohdepiirejä. Siruja voidaan käyttää esimerkiksi älykelloissa ja datakeskuksissa, mutta niitä on vaikea valmistaa.

Väitös: Kulttuurisen selviytymisen ymmärtäminen vaatii yhteisöllistä tietoa29.10.2024 08:15:00 EET | Tiedote

Ihmisten selviytymistä ja selviytymiskykyisyyttä lähestytään usein yksilötason ilmiönä. Selviytymisellä on kuitenkin myös kulttuurinen ulottuvuutensa, joka tulee huomioida ekologisessa siirtymässä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Miina Kaartinen syventyi väitöstutkimuksessaan selviytymiseen monitieteisenä ilmiönä. Tutkimuksen tuloksena syntyi jäsennys kulttuurisesta sosiaalityöstä.

Teams, toimisto vai sekä että? Monipaikkainen työ vaatii luottamusta ja yhteistyökykyä24.10.2024 15:56:57 EEST | Tiedote

Lähi- ja etätyön eduista ja haitoista käydään kiivasta keskustelua. Teemaa on myös tutkittu: sekä etä- että lähityössä on tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä. Erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä tapojen yhdistäminen näyttää tuottavan parhaita tuloksia. Tutkijoiden mukaan johto ja henkilöstö ovat monipaikkaisesta työstä yksimielisempiä kuin julkisuudessa puhutaan.

Tulevaisuuden terveydenhuollon ammattilainen taitaa robolukutaidon24.10.2024 14:38:59 EEST | Tiedote

Robottilukutaito on tulevaisuuden taito. Tällä hetkellä terveydenhuollon palvelurobotteja käytetään muun muassa opastustehtävissä, etähoidossa, kuntoutuksen apuna ja logistisissa tehtävissä. Terveydenhuollossa sovelletut robotit eivät vaadi vain digilukutaitoa, vaan erityistä robolukutaitoa, jossa robotin kanssa työskentelevä osaa paitsi toimia digitaalisessa ympäristössä, myös lukea laitetta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye