Väitös: Mikrobivasta-aineet voivat auttaa tunnistamaan keliakialle alttiit henkilöt
Vain pieni osa geneettisessä riskissä olevista henkilöistä sairastuu elinaikanaan keliakiaan, mikä viittaa siihen, että myös muut ympäristötekijät kuin gluteeni vaikuttavat sairauden puhkeamiseen. Suolistomikrobien roolia immuunivälitteisten sairauksien synnyssä ja taudinkuvassa tutkitaan aktiivisesti. Väitöstutkimuksessaan LL Liisa Viitasalo selvitti keliakiapotilaiden ja heidän lähisukulaistensa vasta-ainemuodostusta sellaisia mikrobeja kohtaan, joita suolistossa tavallisesti esiintyy.

Keliakiassa ravinnon gluteeni laukaisee immuunireaktion, joka johtaa vaiheittain suolen limakalvon tulehtumiseen ja suolinukan vaurioitumiseen. Valtaosalla potilaista muodostuu vasta-aineita gluteenia sekä eräitä elimistön omia molekyylejä kohtaan. Vaikka gluteenin poistaminen ruokavaliosta yleensä johtaa vaurion parantumiseen, osalla potilaista se ei korjaudu, ja keliakiaan liittyvät oireet jatkuvat. Tällöin puhutaan hoitoon reagoimattomasta keliakiasta.
Geneettinen alttius sairastua keliakiaan on tunnettu pitkään. Kuitenkin vain pieni osa geneettisessä riskissä olevista sairastuu keliakiaan, mikä viittaa gluteenin ohella myös muiden ympäristötekijöiden merkitykseen.
– Monien ympäristötekijöiden yhteyttä keliakian puhkeamiseen on selvitetty, mutta tutkimuksista on saatu osittain ristiriitaisia tuloksia, Liisa Viitasalo kertoo.
Suolistomikrobien rooli immuunivälitteisissä sairauksissa on ollut aktiivisen tutkimuksen kohteena. Myös keliakiapotilailla on havaittu muutoksia mikrobiston koostumuksessa verrattuna keliakiaa sairastamattomiin. Aktiivisessa keliakiassa on myös löydetty kohonneita veren ASCA, anti-I2- ja anti-OmpW-vasta-ainepitoisuuksia suolistossa esiintyvää Saccharomyces cerevisiae -hiivaa sekä Pseudomonas fluorescens- ja Bacteroides caccae -bakteereja kohtaan.
– On hyvin vähän tutkimustietoa siitä, missä vaiheessa tautiprosessia mikrobivasta-aineita alkaa muodostua, ja onko niillä yhteyttä keliakian taudinkuvaan. Ei myöskään tiedetä, minkä verran vasta-aineita esiintyy riskiryhmään kuuluvilla keliakiapotilaiden lähisukulaisilla, Viitasalo kertoo.
Kohonneita vasta-ainepitoisuuksia esiintyy myös lähisukulaisilla
Viitasalo määritteli väitöskirjatutkimuksessaan veren mikrobivasta-aineita alkavassa ja hoitoon reagoimattomassa keliakiassa sekä keliakiapotilaiden lähisukulaisilla. Lähisukulaisilla tarkoitetaan ensimmäisen asteen sukulaisia, eli perheenjäseniä, jotka jakavat noin 50-prosenttisesti saman perimän. Tällaisia ovat vanhemmat, sisarukset ja lapset. Hän vertasi tuloksia gluteenittomaan ruokavalioon suotuisasti reagoivien keliakiapotilaiden ja terveiden verenluovuttajien vasta-ainepitoisuuksiin.
Tulokset osoittivat, että mikrobivasta-aineita voi esiintyä jo alkavassa keliakiassa, osalla jo ennen keliakiavasta-ainepositiivisuutta. Myös keliakiaa sairastamattomilla lähisukulaisilla esiintyi lisääntynyttä mikrobivasta-ainemuodostusta.
– Tulokset herättävät kysymyksen, liittyykö immuunireaktio suolistomikrobeja kohtaan korkeampaan riskiin sairastua keliakiaan geneettisesti alttiilla henkilöillä, Viitasalo pohtii.
Yksi tutkituista vasta-aineista, ASCA, liittyi erityisesti hoitoon reagoimattomaan keliakiaan, jossa suolen limakalvovaurio oli vaikea-asteisin. Vasta-aineita oli puolestaan vähiten niillä keliakiapotilailla, joilla vaurio korjaantui gluteenittomalla ruokavaliolla.
– Tämä on kiinnostava löydös erityisesti siksi, että perinteiset keliakiavasta-aineet eivät kovin hyvin sovellu suolen limakalvon parantumisen seuraamiseen. ASCA voisi toimia uutena kajoamattomana merkkiaineena.
– Vaatii kuitenkin lisätutkimusta, onko mikrobivasta-aineilla tai niiden kohdemikrobeilla suoraa roolia keliakian tautiprosessissa, ja voitaisiinko niitä hyödyntää sairauden ennustamisessa ja seurannassa, Viitasalo korostaa.
Tampereen yliopistosta lääkäriksi valmistunut Liisa Viitasalo työskentelee tällä hetkellä erikoisääkärinä HUS Diagnostiikkakeskuksessa Helsingissä.
Väitöstilaisuus perjantaina 22. syyskuuta
LL Liisa Viitasalon lastentautioppiin kuuluva väitöskirja Microbial Seromarkers in Coeliac Disease tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.9.2023 klo 12 alkaen Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen luentosalissa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Samuli Rautava Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kalle Kurppa Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liisa Viitasalo
liisa.viitasalo@tuni.fi
Kuvat

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme