Työterveyslaitos

Suomalaisten työhyvinvointi jämähti koronan heikentämälle tasolle

13.9.2023 06:00:00 EEST | Työterveyslaitos

Jaa

Työuupumuksen riski koskee yhä suurempaa joukkoa työssä käyviä suomalaisia, ja erityisesti naisilla siinä näkyy kasvua. Hybridi- ja etätyössä työhyvinvointi on kehittynyt osin eri suuntiin. Yksinäisyys on yleisempää nuorilla työntekijöillä ja kasvussa erityisesti miehillä ja etätöissä. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksesta nousee esiin tarve satsata suomalaisten työoloihin.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 13.9.2023 

Suomalaisten työhyvinvointi ei ole palannut koronapandemiaa edeltävälle tasolle, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus. Sekä työkyky että työn imu koettiin vähäisemmäksi kesällä 2023 kuin loppuvuonna 2019. Alle 36-vuotiailla työhyvinvoinnin heikentyminen on taittunut.

– Mikään tutkituista työhyvinvoinnin kokemuksista ei ole kohentunut. Lasku on korkeintaan tasoittunut viimeisen parin vuoden aikana. Ei tässä ole juuri ilon aiheita. Erityisesti työuupumuksen vähentäminen ja monilla lisääntynyt yksinäisyys tulevat olemaan isoja yhteiskunnallisia haasteita, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.  

– Työpaikoilla voidaan tehdä paljon ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Se tapahtuu kehittämällä työoloja yhdessä työntekijöiden kanssa. Esimerkiksi lisätään mahdollisuuksia oppia työssä ja ylläpidetään yhteisöllisyyttä. Tehdään myös parhaamme sen suhteen, ettei työntekijään kohdistuisi kohtuuttomia odotuksia tai paineita, kertoo erikoistutkija Janne Kaltiainen.

Työuupumuksen riski koskee yhä suurempaa joukkoa

Työuupumuksen riskiryhmä on noin viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2019. Tilanne on heikentynyt erityisesti naisilla. Kesällä 2023 eniten työuupumusoireista kärsiviä oli naisten lisäksi alemman koulutustaustan työntekijöissä sekä alle 36-vuotiaissa. Yleisesti noin joka neljäs työntekijä kuuluu työuupumuksen riskiryhmään.

– Suhteutettuna kahden vuoden takaiseen arvioon työllisten määrästä, tämä tarkoittaisi, että noin 625 000 työssä käyvää ihmistä olisi kohonneen työuupumusriskin ryhmässä. Joka kolmannella tästä ryhmästä työuupumusoireita esiintyisi jo siinä määrin, että ne todennäköisesti haittaavat arjessa toimimista, kuvailee Janne Kaltiainen.

Työuupumusoireiden kasvu on leikannut läpi yhteiskunnan. Kun verrataan aikaan ennen koronapandemiaa, jokaisella koulutusasteella on aiempaa vähemmän niitä, joilla ei ole työuupumusoireita.

Samanaikaisesti kasvussa ovat kognitiiviset häiriöt, millä tarkoitetaan ajattelun, muistin ja tarkkaavaisuuden heikentymistä.

– Näyttää siltä, että työuupumuksen syntymekanismi on moninaistumassa. Työuupumusteoria lähtee siitä, että työuupumuksen taustalla on ensin kroonista väsymystä. Tulostemme mukaan väsymys ei ole lisääntynyt, mutta sen sijaan kognitiiviset häiriöt ja myös kyynistyneet asenteet työtä kohtaan ovat yleistyneet sekä naisilla että miehillä, sanoo Jari Hakanen.

Hybridi- ja etätyössä työhyvinvointi on kehittynyt osin eri suuntiin

Tähän asti on näyttänyt siltä, että työhyvinvointia tukee parhaiten hybridityö eli osittainen etätyö. Nyt erot ovat tasoittuneet: pelkän etätyön tekijöillä näkyy hieman myönteistä kehitystä, kun taas hybridityössä työn imu on laskenut samalla tasolle kuin kokoaikaisessa etätyössä.

– Tietyissä elämäntilanteissa kotona työskentely säästää aikaa ja voimia, ja se näkyy tässä tutkimuksessa kroonisen työväsymyksen lievänä laskuna. Toisaalta pidemmän päälle jatkuvassa etätyössä voi ilmetä tylsistymistä ja mielekkyysvajetta, Jari Hakanen sanoo.

– Suurempaa työssä tylsistymistä etätyössä voivat selittää vähäisemmät kokemukset työn myönteisistä vaikutuksista muihin ihmisiin. Joissain tapauksissa etätyö saattaakin etäännyttää työntekijää myös oman työnsä merkityksellisyydestä, Janne Kaltiainen jatkaa.

Yksinäisyys on kasvussa miehillä ja etätöissä

Yksinäisyys osuu väestöryhmiin eri tavoin. Nuorilla työntekijöillä on enemmän yksinäisyyttä kuin muilla ikäryhmillä. Alle 36-vuotiaista yksinäisyyttä kokee jo joka kolmas, vanhemmissa ikäluokissa joka neljäs.  

– Huomionarvioista on, että nuorten työntekijöiden kokema yksinäisyys on pysynyt samalla tasolla kuin korona-aikana. Olisi voinut toivoa, että yksinäisyys vähenee, kun rajoitukset vähenivät ja päättyivät, sanoo Janne Kaltiainen.

Yksinäisyyden kokemus on kasvussa etätöitä tekevillä sekä miehillä. Nyt jo joka kolmas kokoaikaista etätyötä tekevä kokee yksinäisyyttä, useampi kuin vaikeana koronavuotena 2021.

– Yhteisöllisyyden puute työpaikoilla on haaste, joka pitää ottaa vakavasti. Yksinäisyys nakertaa hyvinvointiamme ja syö entisestään voimavaroja hakeutua ihmisten pariin. Työpaikoilla on hyvä jatkaa vuoropuhelua ja kokeiluja parhaista käytännöistä, joilla yhdistetään työntekijän autonomian ja yhteisöllisyyden kaipuu ja hyödyt työnteolle ja hyvinvoinnille, Jari Hakanen sanoo. 

Tutkimushanke: Miten Suomi voi?

  • Tutkimushanke tuottaa tietoa siitä, miten työhyvinvointi ja erilaiset työasenteet ovat kehittyneet suomalaisilla työntekijöillä viime vuosina.
  • Kaikkiin kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia.
  • Tällä kertaa tarkastellaan muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa 2019 loppuvuoden, kesän 2021 ja 2023 kesän välillä.
  • Tällä hetkellä Miten Suomi voi? -tutkimusta rahoittaa Työterveyslaitos ja Suomen kestävän kasvun ohjelma.
  • Tutustu aiempiin tutkimusjulkistuksiin: Miten Suomi voi? | Työterveyslaitos (ttl.fi)
  • Tutkimuskooste myös liitteenä.

Lisätiedot

Avainsanat

työhyvinvointityöuupumusyksinäisyysetätyö

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Liitteet

Linkit

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:

Tietoa meistä 

Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.

Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Työterveyslaitoksen logo.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Kutsu: Mitä tutkimus kertoo vanhemmista työntekijöistä ja työurien pidentämisestä?18.9.2023 08:15:00 EEST | Kutsu

Työterveyslaitos järjestää Työpuntari-tilaisuuden perjantaina 27. lokakuuta Helsingin kaupungintalon Tapahtumatorilla. Julkaisemme yli 55-vuotiaisiin työntekijöihin liittyviä poimintoja Miten Suomi voi? -tutkimuksesta. Lisäksi esittelemme ilmiöt, joiden vuoksi moni konkari jää liian aikaisin sivuun työelämästä. Luvassa on eri tutkimuksista nousevia ratkaisuja työurien pidentämiseen sekä näkökulmia konkareiden mahdollisuuksiin työelämässä.

Undersökning: Förebyggande och identifiering av irritationsastma kan rädda arbetsförmågan15.9.2023 08:30:00 EEST | Tiedote

I Arbetshälsoinstitutets projekt Irritationsastma har utarbetats konkreta anvisningar för företagshälsovården och arbetsplatser med hög risk om hur man kan identifiera, förebygga och behandla yrkesastma. Anvisningarna grundar sig på internationellt omfattande forskningsmaterial. I Finland exponeras uppskattningsvis tusentals arbetstagare för ämnen som kraftigt irriterar luftvägarna och som kan orsaka yrkesastma som i sin tur försämrar funktions- och arbetsförmågan samt livskvaliteten.

Tutkimus: Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen pelastaa työkyvyn15.9.2023 08:30:00 EEST | Tiedote

Työterveyslaitoksen Ärsytysastma-hankkeessa on laadittu konkreettisia ohjeita työterveyshuolloille ja korkean riskin työpaikoille siitä, mikä auttaa ammattiastman tunnistamista, ehkäisyä ja hoitoa. Ohjeet perustuvat kansainvälisesti laajaan tutkimusaineistoon. Suomessa altistuu arviolta tuhansia työntekijöitä hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäville aineille, jotka voivat aiheuttaa toiminta- ja työkykyä sekä elämänlaatua heikentävän ammattiastman.

Study: Prevention and identification of irritant-induced asthma protects work ability15.9.2023 08:30:00 EEST | Press release

The Irritant-induced Asthma project of the Finnish Institute of Occupational Health drew up practical guidelines that help occupational health services and high-risk workplaces identify, prevent and treat occupational asthma. The guidelines are based on internationally extensive research data. It is estimated that in Finland tens of thousands of employees are exposed to substances that cause significant irritation to the respiratory tract and can cause occupational asthma, which can decrease functional and work ability as well as quality of life.

Stöd för arbetsförmågan ska ges även i problemsituationer med inomhusluften14.9.2023 08:30:00 EEST | Tiedote

Frågor om arbetsförmågan i problemsituationer med inomhusluften borde behandlas likadant som i andra situationer på arbetsplatsen. Frågan om arbetsförmågan borde tas upp till diskussion på ett objektivt och modigt sätt och i ett så tidigt skede som möjligt. Arbetshälsoinstitutets experter har i samråd med representanterna för arbetsplatserna utarbetat en handlingsmodell för stödjande av arbetsförmågan i problemsituationer med inomhusluften och anvisningar om hur modellen ska tillämpas på arbetsplatsen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme