Uudenlainen kehon ulkopuolinen veren happeutushoito pelasti sydänpysähdyspotilaiden henkiä – ensimmäiset hoitotulokset lupaavia
13.9.2023 10:16:34 EEST | HUS | Tiedote
HUSissa toteutetun tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kolmannes kehon ulkopuolista happeutushoitoa eli ECPR-hoitoa saaneista sydänpysähdyspotilaista selviytyi ja toipui neurologisesti hyvin.

Ensihoidon kohtaaman sydänpysähdyspotilaan verenkiertoa ei lyhyestä tavoittamisviiveestä ja tehokkaasta hoitoelvytyksestä huolimatta saada aina käynnistymään. ECPR (extracorporeal cardiopulmonary resuscitation) on näihin tilanteisiin kehitetty toimintamalli, jossa potilas kuljetetaan paineluelvyttäen sairaalaan ja kytketään elvytyksen aikana verta kierrättävään ja happeuttavaan ECMO (extracorporeal membrane oxygenation) -laitteeseen.
Sydänkirurgisessa tehohoidossa jo pitkään hyödynnettyä ECMO-laitetta on viime vuosina sovellettu valikoituihin sydänpysähdyspotilaisiin, joiden verenkierto ei palaudu tavanomaisilla elvytystoimilla. Tällöin puhutaan ECPR-hoidosta. Sen tavoitteena on tukea verenkiertoa elvytyksen aikana, mahdollistaa sydänpysähdyksen syyn hoito ja luoda edellytykset potilaan oman verenkierron toipumiselle. ECPR-hoitoa voidaan antaa kriteerit täyttävälle potilaalle, jolla ei ole merkittäviä perussairauksia. HUSissa ECPR-toiminta käynnistyi tammikuussa 2016 Akuutin ensihoidon linjan, Sydän- ja keuhkokeskuksen sekä Leikkaussalit ja tehohoito -tulosyksikön yhteistyönä.
Vuosina 2016–2021 HUSin alueen ensihoidon lääkäriyksiköt osallistuivat lähes kolmeen tuhanteen sairaalan ulkopuoliseen elvytysyritykseen. Näistä 73 tapauksessa potilasta tarjottiin ECPR-hoitoon Meilahden sairaalaan. Tätä edeltävästi he kaikki saivat laadukasta tavanomaista hoitoelvytystä. Potilaiden keski-ikä oli 54 vuotta ja yli 90 prosenttia heistä oli miehiä. Valtaosassa tapauksista sydänpysähdyksen syy oli varmennettu tai epäilty sepelvaltimotautikohtaus.
Tulokset kestävät kansainvälisen vertailun
Potilaat saapuivat sairaalaan keskimäärin 57 minuutissa sydänpysähdyksestä ja kytkettiin ECMO-laitteeseen 85 minuutissa sydänpysähdyksestä. Lopulta ECPR-hoitoa sai 37 eli hieman yli puolet tarjokkaista. Heistä 11 (30 prosenttia) selviytyi sydänpysähdyksestä neurologisesti hyvin. Lisäksi kahdeksan potilaan verenkierto palautui sairaalaan kuljettamisen aikana eikä ECMO-laitetta tarvittu. Kaiken kaikkiaan ECPR-hoitoon tarjotuista potilaista 17 (23 prosenttia) saavutti suotuisan lopputuloksen.
ECPR-potilaat kuuluvat ensihoidon aikakriittisimpiin potilasryhmiin. ”Koulutukseen ja harjoitteluun on panostettu niin kentällä kuin sairaalassakin ja siksi on hienoa huomata, miten hyvin tuloksemme kestävät kansainvälisen vertailun”, kertoo tutkija, vs. osastonlääkäri Tuukka Puolakka Akuutin ensihoidon linjasta.
Puolakan mukaan tutkimus antaa hyvät lähtökohdat sydänpysähdyspotilaiden hoidon kehittämiselle jatkossa. "Tutkimus osoitti ECPR-tarjokkaiden olevan potilasryhmä, johon panostaminen kannattaa. Osa potilaista on kuitenkin jäänyt ECMO-hoidon ulkopuolelle ja toisaalta hoidon aloitusviive on meillä ulkomaisia keskuksia pidempi", Puolakka kertoo.
ECPR on kansainvälisesti katsottuna uusi hoitomuoto, josta saatavilla oleva tutkimustieto on vielä niukkaa. ”On hyvin poikkeuksellista ja kannustavaa, että sydänpysähdyksestä voi selviytyä näin pitkällä viiveellä näin hyvin”, kertoo Akuutin ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuukka Puolakka
vs. osastonlääkäri, Akuutti, ensihoidon linja, LKT
tuukka.puolakka@hus.fi, 050 453 0037
Markku Kuisma
linjajohtaja, Akuutti, ensihoidon linja, dosentti
markku.kuisma@hus.fi, 050 427 0210
Kuvat

Linkit
HUS
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Blodprov underlättar diagnostiken av lymfkörtelinflammationer i halsområdet hos barn1.7.2026 08:54:42 EEST | Pressmeddelande
En studie som genomförts vid HUS har bekräftat tillförlitligheten hos en blodprovsbaserad diagnostisk metod för lymfkörtelinflammationer i halsområdet hos barn som orsakas av miljömykobakterier. Ett blodprov är ett snabbare och för patienten mer skonsamt sätt att säkerställa diagnosen än invasiva metoder, såsom vävnadsprovtagning.
Verikoe helpottaa lasten kaulan alueen imusolmuketulehdusten diagnostiikkaa1.7.2026 08:54:42 EEST | Tiedote
HUSissa tehdyssä tutkimuksessa todennettiin verikokeeseen perustuvan diagnostisen menetelmän luotettavuus ympäristömykobakteerien aiheuttamissa lasten kaulan alueen imusolmuketulehduksissa. Verikoe on nopeampi ja potilaalle miellyttävämpi tapa varmistaa diagnoosi kuin kajoavat menetelmät, kuten koepalan otto.
A blood test aids the diagnosis of cervical lymphadenitis in children1.7.2026 08:54:42 EEST | Press release
A study conducted at HUS confirmed the reliability of a blood test-based method for diagnosing cervical lymphadenitis caused by nontuberculous mycobacteria (NTM) in children. A blood test is a faster and more comfortable way to confirm a diagnosis than invasive procedures, such as a biopsy.
Merparten av hjärnskadorna vid elsparkcykelolyckor inträffade under berus-ning – begränsningar minskade olyckorna avsevärt30.6.2026 09:26:42 EEST | Pressmeddelande
A study by HUS and the University of Helsinki shows that more than 80 percent of traumatic brain injuries related to electric scooter use occurred while under the influence of alcohol. The majority of accidents occurred on weekend nights. Restrictions on e-scooter use have significantly reduced the incidence of traumatic brain injuries.
Suurin osa sähköpotkulautailun aiheuttamista aivovammoista sattui humalassa – rajoitukset vähensivät tapaturmia merkittävästi30.6.2026 09:26:42 EEST | Tiedote
HUSin ja Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että yli 80 prosenttia sähköpotkulautailuun liittyvistä aivovammoista sattui alkoholin vaikutuksen alaisena. Valtaosa tapaturmista sattui viikonloppuöisin. Käyttörajoitusten myötä aivovammojen ilmaantuvuus väheni merkittävästi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme