Laman jäljet yhä näkyvissä Suomen työmarkkinoilla
18.9.2023 07:00:00 EEST | Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN) | Tiedote
Tehokas työttömyysaste on työmarkkinoiden tehokkuuden mittari, joka kertoo minkälaista työttömyysastetta kansantaloudessa on kustannustehokasta tavoitella. 1990-luvun laman myötä tehokas työttömyysaste kasvoi reilusti sen ollessa nykyään noin 6 prosenttia. Verrattain korkea tehokas työttömyysaste kertoo, etteivät Suomen työmarkkinat ole toipuneet lamasta ennalleen.
Kitkaisilla työmarkkinoilla havaitaan luonnollisesti aina jonkin verran työttömyyttä, kun työntekijät etsivät itselleen työpaikkoja ja työnantajat yrityksiinsä sopivia työntekijöitä. Koska työsuhteita syystä tai toisesta ajan myötä tuhoutuu ja uusien työsuhteiden luominen vaatii vaivaa ja aikaa niin työntekijältä kuin työnantajaltakin, työmarkkinoilla on samanaikaisesti sekä avoimia työpaikkoja että työttömiä työnhakijoita.
Tuoreessa Talouspolitiikan arviointineuvoston policy briefissä tarkastellaan Suomen työmarkkinoiden tehokkuutta 60-luvulta nykypäivään. Policy brief pohjautuu Henri Keräsen ja Niklas Gäddnäsin Talouspolitiikan arviointineuvostolle laatimaan taustaraporttiin, jossa arvioidaan Suomen työmarkkinoiden tehokkuutta tutkimalla avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden suhdetta eri ajanjaksoilla.
Tehokas työttömyysaste on Suomessa verrattain korkea
Tehokas työttömyysaste tarkoittaa optimaalista tasapainoa työttömyydestä ja avoimista työpaikoista aiheutuvien yhteiskunnallisten kustannusten välillä. Raportin mukaan tehokas työttömyysaste on ollut Suomessa viime vuosina verrattain korkea (noin 6 %). Vuoden 2022 aikana, kun avoimia työpaikkoja oli ennätysmäisen paljon, tehokas työttömyysaste lähestulkoon saavutettiin.
Vuoden 2022 työmarkkinakireys vertautuu 1990-luvun lamaa edeltäneeseen aikaan, jolloin avoimia työpaikkoja oli viimeksi yhtä paljon suhteessa työttömiin työnhakijoihin. Silti havaittu työttömyysaste oli lähes 7 % vuonna 2022, eli noin kaksinkertainen vuoteen 1990 verrattuna.
"Avoimien työpaikkojen suuresta määrästä huolimatta, työmarkkinat eivät missään vaiheessa olleet liian kireät vuonna 2022. Tehokasta työttömyysastetta ei täysin saavutettu ja työmarkkinoiden tehokkuus olisi parantunut, jos avoimia työpaikkoja olisi ollut enemmän ja työttömyyttä vähemmän, eli työmarkkinat olisivat olleet kireämmät", toteaa tutkija Henri Keränen Talouspolitiikan arviointineuvostosta.
Tehokas työttömyysaste noussut ajan saatossa
Policy briefissä kuvataan Suomen työmarkkinoiden kehitystä 60-luvulta nykypäivään. Tarkastelussa hyödynnetään Beveridge-käyrää, joka kuvaa avoimien työpaikkojen ja työttömyyden välistä keskinäistä suhdetta: Työttömyyttä havaitaan vähemmän silloin, kun avoimia työpaikkoja on enemmän.
Kuvio 1 esittää Beveridge-käyrät kolmelle eri ajanjaksolle: 70-luvun lopulta 90-luvun lamaan asti (vihreä käyrä), laman jälkeisistä vuosista 2010-luvulle (keltainen käyrä) ja 2010-luvulta nykypäivään (sininen käyrä).
Suomen Beveridge-käyrien jyrkkyys on pysynyt vakaana, mutta ajan myötä käyrä on siirtynyt ulommas. Mitä enemmän avoimia työpaikkoja tarvitaan saavuttamaan jokin tietty työttömyyden taso, sitä heikommin työmarkkinat toimivat. Työmarkkinoiden tehokkuus on siis heikentynyt.
Suomen työmarkkinat eivät palautuneet lamasta ennalleen
Merkittävin siirtymä työmarkkinoilla tapahtui 1990-luvun alun laman aikaan, kun työttömyys kasvoi vuonna 1994 yli 17 prosenttiin. Sen jälkeen työttömyys ei ole laskenut alle 6 prosentin ja lamasta toipuminen tapahtui kuviossa 1 keltaisella kuvattua Beveridge-käyrää mukaillen edeltänyttä ajanjaksoa korkeammalle tasolle.
Tuoreimmalla eli sinisellä Beveridge-käyrällä arvio tehokkaasta työttömyysasteesta sijaitsee hieman yli 6 prosentissa punaisen pisteen kohdalla, jossa sininen käyrä ja tehokasta työmarkkinakireyttä kuvaava punainen viiva kohtaavat. Jos vihreä vuosien 1978–1990 Beveridge-käyrä pätisi edelleen, olisi tehokas työttömyysaste noin 3 prosenttia eli suunnilleen puolet nykyisestä tasosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Henri KeränenTutkijaTalouspolitiikan arviointineuvosto
Puh:+358 50 435 8861henri.keranen@vatt.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta. Lisäksi neuvosto julkaisee taustaraportteja talouspolitiikan eri teemoista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN)
Rådet för utvärdering av den ekonomiska politiken: Det krävs en mer konsekvent politik för att bromsa den offentliga skuldsättningen2.2.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
De åtgärder som regeringen hittills har beslutat om stärker som helhet den offentliga ekonomin betydligt. Den offentliga skuldkvoten kommer ändå inte att stabiliseras enligt målet för regeringsprogrammet. Det beror inte enbart på den svaga konjunkturutvecklingen utan även på att regeringens politik inte är helt konsekvent.
Talouspolitiikan arviointineuvosto: Julkisen velkaantumisen taittaminen edellyttää johdonmukaisempaa politiikkaa2.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen tähän mennessä päättämät toimet kokonaisuudessaan vahvistavat julkista taloutta selvästi. Julkinen velkasuhde ei silti ole vakautumassa hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti. Tämä johtuu heikon suhdannekehityksen lisäksi myös siitä, että hallituksen politiikka ei ole täysin johdonmukaista.
Talouspolitiikan arviointineuvostosta finanssipolitiikan valvoja7.1.2026 13:27:47 EET | Tiedote
Eduskunta hyväksyi 19.12.2025 lakiesityksen, jossa säädetään sekä kansallisesta finanssipoliittisesta säännöstä että talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävistä. Laki laajentaa arviointineuvoston roolia talous- ja finanssipolitiikan arvioinnista finanssipolitiikan valvontaan. Muutos liittyy EU:n uudistettujen finanssipoliittisten sääntöjen täytäntöönpanoon Suomessa. Laki on tullut voimaan 1.1.2026.
Talouspolitiikan arviointineuvoston uusin raportti nyt saatavilla suomeksi5.3.2025 13:45:15 EET | Uutinen
Talouspolitiikan arviointineuvoston tammikuussa julkistetun raportin suomenkielinen käännös on nyt julkaistu.
Rådet för utvärdering av den ekonomiska politiken: Välfärdsområdena inledde sin verksamhet under utmanande förhållanden – mer flexibilitet behövs för att täcka underskotten28.1.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Besluten som fattades under vårens ramförhandlingar stöder regeringens ekonomiska mål, men den svaga ekonomiska utvecklingen och de stigande kostnaderna inom välfärdsområdena försvagar utsikterna för de offentliga finanserna. På kort sikt bör ytterligare anpassningar som försämrar den samlade efterfrågan undvikas. Det vore rimligt att ge välfärdsområdena mer tid att genomföra besparingarna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme