Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN)

Laman jäljet yhä näkyvissä Suomen työmarkkinoilla

18.9.2023 07:00:00 EEST | Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN)

Jaa

Tehokas työttömyysaste on työmarkkinoiden tehokkuuden mittari, joka kertoo minkälaista työttömyysastetta kansantaloudessa on kustannustehokasta tavoitella. 1990-luvun laman myötä tehokas työttömyysaste kasvoi reilusti sen ollessa nykyään noin 6 prosenttia. Verrattain korkea tehokas työttömyysaste kertoo, etteivät Suomen työmarkkinat ole toipuneet lamasta ennalleen.

Kitkaisilla työmarkkinoilla havaitaan luonnollisesti aina jonkin verran työttömyyttä, kun työntekijät etsivät itselleen työpaikkoja ja työnantajat yrityksiinsä sopivia työntekijöitä. Koska työsuhteita syystä tai toisesta ajan myötä tuhoutuu ja uusien työsuhteiden luominen vaatii vaivaa ja aikaa niin työntekijältä kuin työnantajaltakin, työmarkkinoilla on samanaikaisesti sekä avoimia työpaikkoja että työttömiä työnhakijoita. 

Tuoreessa Talouspolitiikan arviointineuvoston policy briefissä tarkastellaan Suomen työmarkkinoiden tehokkuutta 60-luvulta nykypäivään. Policy brief pohjautuu Henri Keräsen ja Niklas Gäddnäsin Talouspolitiikan arviointineuvostolle laatimaan taustaraporttiin, jossa arvioidaan Suomen työmarkkinoiden tehokkuutta tutkimalla avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden suhdetta eri ajanjaksoilla.

Tehokas työttömyysaste on Suomessa verrattain korkea

Tehokas työttömyysaste tarkoittaa optimaalista tasapainoa työttömyydestä ja avoimista työpaikoista aiheutuvien yhteiskunnallisten kustannusten välillä. Raportin mukaan tehokas työttömyysaste on ollut Suomessa viime vuosina verrattain korkea (noin 6 %). Vuoden 2022 aikana, kun avoimia työpaikkoja oli ennätysmäisen paljon, tehokas työttömyysaste lähestulkoon saavutettiin. 

Vuoden 2022 työmarkkinakireys vertautuu 1990-luvun lamaa edeltäneeseen aikaan, jolloin avoimia työpaikkoja oli viimeksi yhtä paljon suhteessa työttömiin työnhakijoihin. Silti havaittu työttömyysaste oli lähes 7 % vuonna 2022, eli noin kaksinkertainen vuoteen 1990 verrattuna.

"Avoimien työpaikkojen suuresta määrästä huolimatta, työmarkkinat eivät missään vaiheessa olleet liian kireät vuonna 2022. Tehokasta työttömyysastetta ei täysin saavutettu ja työmarkkinoiden tehokkuus olisi parantunut, jos avoimia työpaikkoja olisi ollut enemmän ja työttömyyttä vähemmän, eli työmarkkinat olisivat olleet kireämmät", toteaa tutkija Henri Keränen Talouspolitiikan arviointineuvostosta.

Tehokas työttömyysaste noussut ajan saatossa

Policy briefissä kuvataan Suomen työmarkkinoiden kehitystä 60-luvulta nykypäivään. Tarkastelussa hyödynnetään Beveridge-käyrää, joka kuvaa avoimien työpaikkojen ja työttömyyden välistä keskinäistä suhdetta: Työttömyyttä havaitaan vähemmän silloin, kun avoimia työpaikkoja on enemmän.

Kuvio 1 esittää Beveridge-käyrät kolmelle eri ajanjaksolle: 70-luvun lopulta 90-luvun lamaan asti (vihreä käyrä), laman jälkeisistä vuosista 2010-luvulle (keltainen käyrä) ja 2010-luvulta nykypäivään (sininen käyrä).

Suomen Beveridge-käyrien jyrkkyys on pysynyt vakaana, mutta ajan myötä käyrä on siirtynyt ulommas.  Mitä enemmän avoimia työpaikkoja tarvitaan saavuttamaan jokin tietty työttömyyden taso, sitä heikommin työmarkkinat toimivat. Työmarkkinoiden tehokkuus on siis heikentynyt.

Suomen työmarkkinat eivät palautuneet lamasta ennalleen

Merkittävin siirtymä työmarkkinoilla tapahtui 1990-luvun alun laman aikaan, kun työttömyys kasvoi vuonna 1994 yli 17 prosenttiin. Sen jälkeen työttömyys ei ole laskenut alle 6 prosentin ja lamasta toipuminen tapahtui kuviossa 1 keltaisella kuvattua Beveridge-käyrää mukaillen edeltänyttä ajanjaksoa korkeammalle tasolle. 

Tuoreimmalla eli sinisellä Beveridge-käyrällä arvio tehokkaasta työttömyysasteesta sijaitsee hieman yli 6 prosentissa punaisen pisteen kohdalla, jossa sininen käyrä ja tehokasta työmarkkinakireyttä kuvaava punainen viiva kohtaavat. Jos vihreä vuosien 1978–1990 Beveridge-käyrä pätisi edelleen, olisi tehokas työttömyysaste noin 3 prosenttia eli suunnilleen puolet nykyisestä tasosta.

Suomen%20talouden%20Beveridge-k%E4yr%E4t%20kolmelle%20eri%20ajanjaksolle.%20Laskevien%20k%E4yrien%20jyrkkyys%20on%20pysynyt%20samana%2C%20mutta%20ajan%20my%F6t%E4%20k%E4yr%E4t%20ovat%20siirtyneet%20ulommas%20%28yl%F6s%20ja%20oikealle%29.%20Tehokasta%20ty%F6markkinakireytt%E4%20kuvaavan%20nousevan%20suoran%20kulmakerroin%20pysyy%20samana.
Kuvio 1. Beveridge-käyrä Suomen aineistolla 1964–2023 (1. vuosineljännes). Lähde: Gäddnäs ja Keränen (2023). (N1= 1. vuosineljännes, N4 = 4. vuosineljännes). Vihreä käyrä: Lamaa edeltävät vuodet, 1978—1990; Keltainen käyrä: Toipuminen lamasta, 1994—2012; Sininen käyrä: 2013— nykyhetki; Punainen viiva: Tehokas työmarkkinakireys (θ*).

Avainsanat

työmarkkinattyöttömyystehokas työttömyysastetyömarkkinoiden kireys1990-luvun lamabeveridge-käyrätalouspolitiikan arviointineuvosto

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suomen talouden Beveridge-käyrät kolmelle eri ajanjaksolle. Laskevien käyrien jyrkkyys on pysynyt samana, mutta ajan myötä käyrät ovat siirtyneet ulommas (ylös ja oikealle). Tehokasta työmarkkinakireyttä kuvaavan nousevan suoran kulmakerroin pysyy samana.
Kuvio 1. Beveridge-käyrä Suomen aineistolla 1964–2023 (1. vuosineljännes).
Lataa

Liitteet

Linkit

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta. Lisäksi neuvosto julkaisee taustaraportteja talouspolitiikan eri teemoista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN)

Könttäsummapalautus on tehokkain tapa hyvittää polttoainekuluja pienituloisille8.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote

Polttoaineverotuksen taakka jakautuu melko tasaisesti tuloluokkien välillä koko Suomen väestön tasolla. Keskimääräistä suurempi taakka kohdistuu kuitenkin kaikkein pienituloisimpiin autoileviin asuntokuntiin. Alimmassa tuloluokassa autolliset asuntokunnat käyttävät yli kymmenen prosenttia tuloistaan polttoainekuluihin, kun taas ylimmässä tuloluokassa polttoainekulujen osuus tuloista on noin kolme prosenttia. Könttäsummapalautus olisi tehokkain tapa hyvittää polttoainekuluja pienituloisille.

Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Suomen satsaukset vihreisiin innovaatioihin ovat laskussa4.4.2023 07:26:26 EEST | Tiedote

Suomi on ollut asukaslukuun suhteutettuna yksi maailman eniten innovoivia maita. Suomen T&K-panostukset ovat kuitenkin laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tänä aikana innovaatioiden patentointi kokonaisuudessaan ja yllättäen myös ympäristöteknologioiden patentointi on laskenut. Paras tieto teknologisen kehityksen mahdollisuuksista on yrityksillä itsellään. Siksi on ensi sijassa pidettävä huoli siitä, että tutkimukselle ja kehitykselle otolliset yhteiskunnan rakenteet ja rahoitus ovat kunnossa.

Ekonomipolitiskt råd: Nästa regering behöver en trovärdig plan för skattepolitisk anpassning och för att bekämpa klimatförändringarna1.2.2023 10:00:00 EET | Tiedote

Covid-19-pandemin och den aktuella krisen har visat hur viktigt det är att regeringen klarar av att stimulera ekonomin. Med hänsyn till det långvariga underskottet i de offentliga finanserna bör den nya regeringens mandatperiod inledas med en trovärdig plan för skattepolitisk anpassning. Den allt stramare klimatpolitiken runtom i EU kommer även att påverka Finland.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme