Missä tuntuu rakkaus? Uusi tutkimus valottaa rakkauden luonnetta aiempaa tarkemmin
19.9.2023 08:46:31 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkijat muodostivat kehokarttoja rakkauden eri lajeista. Läheisissä ihmissuhteissa koetaan voimakkaimpia rakkauden kokemuksia, mutta vahvana ilmenee myös esimerkiksi rakkaus luontoa kohtaan.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet 27:ään eri rakkauden lajiin liittyviä tunnekokemuksia ja muodostaneet niiden perusteella kehokarttoja, joista selviää missä rakkaus tuntuu. Tutkittuja rakkauden lajeja olivat muun muassa romanttinen ja seksuaalinen rakkaus, vanhemman rakkaus, sekä rakkaus ystäviä, tuntemattomia ihmisiä, luontoa, Jumalaa ja itseä kohtaan. Tulosten perusteella tutkitut rakkauden lajit muodostavat jatkumon vahvemmista heikommin koettuihin rakkauden lajeihin. Tulokset on äskettäin julkaistu Philosophical Psychology -lehdessä.
”Huomionarvoista, joskaan ei kovin yllättävää, oli se, että läheisiin ihmissuhteisiin liittyvät rakkauden lajit ovat keskenään samankaltaisia ja voimakkaimmin koettuja”, sanoo tutkimusta koordinoinut filosofi-tutkija Pärttyli Rinne, joka tutkimuksessa erityisesti keskittyi koeasetelman käsitteelliseen suunnitteluun ja taustoittamiseen.
Tutkimuksen käynnistivät yhdessä Rinne ja emeritusprofessori Mikko Sams. Väitöskirjatutkija Mikke Tavast vastasi datan analysoimisesta, ja tutkija Enrico Glerean kehitti tutkimusmenetelmiä. Ne olivat samankaltaisia kuin tunteiden kehokartat -tutkimuksessa, jota veti nykyisin Turun yliopistossa professorina toimiva Lauri Nummenmaa.
”Tunteiden kehokartoissa ei eritelty rakkauden käsitettä. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme rakkautta hienojakoisemmin ja tarkemmin”, Rinne sanoo.
Filosofina Rinne ajattelee, että jos puhutaan rakkaudesta, on hyvä täsmentää, mistä puhutaan. Rakkaus on kulttuurisesti ja käsitteellisesti hyvin moniulotteinen ilmiö, eikä se käsitä vain ydinaluetta eli romanttista rakkautta tai rakkautta lapsiin.
Eikö rakkaus teekään kipeää?
Tutkimus jakautui kolmeen verkossa tehtävään osioon, joihin osallistui satoja suomalaisia. He olivat painotetusti nuoria korkeakoulussa opiskelevia naisia, koska he vastasivat kyselyyn innokkaimmin.
Ensimmäisessä tehtävässä vastaajat värittivät kehosilhuettia siltä kohdalta, missä tietty rakkauden laji tuntuu. Toisessa tehtävässä selvitettiin rakkauden lajin tuntumista kehossa ja mielessä, sen miellyttävyyttä ja yhdistämistä kosketukseen. Viimeisessä tehtävässä selvitettiin, miten läheisiksi vastaajat kokivat eri rakkauden lajit keskenään.
”Henkilöiden välinen rakkaus jakautuu seksuaaliseen ja ei-seksuaaliseen henkilöiden väliseen rakkauteen. Keskenään erityisen läheisiksi koetaan sellaiset rakkauden lajit, joihin liittyy seksuaalinen tai romanttinen ulottuvuus”, Rinne sanoo.
”Kiinnostavaa oli myös se, että tunteen kehollisen ja mentaalisen voimakkuuden sekä tunteen miellyttävyyden välillä löytyi vahva korrelaatio. Mitä voimakkaammin joku rakkauden lajeista tuntuu kehossa, sitä voimakkaammin se tuntuu mielessä ja sitä miellyttävämpi se myös on”, Rinne lisää.
Rakkauden kehokarttojen perusteella kaikki rakkauden lajit tuntuvat vahvasti pään alueella. Järkeilevätkö suomalaiset rakkauden?
”Pohdimme tätä tutkimuksen keskusteluosiossa. Kun siirrytään vahvemmin koetuista rakkauden lajeista heikommin koettuihin, rinnan alueen tuntemukset heikkenevät. Voi olla, että esimerkiksi rakkaus tuntemattomia ihmisiä tai viisautta kohtaan yhdistetään kognitiiviseen prosessiin. Voi myös olla, että kyse on pään alueella olevista miellyttävistä tuntemuksista. Tätä pitäisi tutkia lisää”, Rinne kertoo.
Rinne muistuttaa myös, että rakkaudessa on kulttuurieroja ja tarkasteltavaan ihmisryhmään liittyvät demografiset muuttujat liittyvät rakkauden kokemiseen.
”Jos sama tutkimus tehtäisiin erittäin uskonnollisessa yhteisössä, rakkaus Jumalaan voisi olla kaikista voimakkaimmin koettu rakkaus. Vastaavasti, jos tutkimukseen osallistuneet henkilöt olisivat parisuhteessa olevia vanhempia, kuten aivotutkimushankkeessamme, rakkaus lapsia kohtaan voisi olla voimakkain rakkauden lajeista”, sanoo Rinne.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Koneen säätiö, Suomen Akatemia sekä Emil Aaltosen säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pärttyli Rinne
Tutkija
parttyli.rinne@aalto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Walter Ahlströmin säätiö lahjoittaa 3 miljoonaa euroa Aalto-yliopistolle24.4.2026 08:39:25 EEST | Tiedote
Lahjoituksella Aalto perustaa kestävän teollisen tuotannon professuurin.
Kutsu: Opiskelijoiden projekteista syntyy patentteja ja startupeja – tuotekehityskurssin loppugaala esittelee ratkaisut aitoihin haasteisiin23.4.2026 09:45:00 EEST | Kutsu
Aalto-yliopiston huippusuositulla tuotekehityskurssilla opiskelijat kehittävät luovia ratkaisuja yritysten antamiin aitoihin haasteisiin. Jo 30 vuoden ajan järjestetyllä kurssilla kehitetyistä prototyypeistä on syntynyt myös lukuisia patentteja ja startupeja. Tänä vuonna opiskelijat kehittivät ratkaisuja muun muassa teho-osastoille, laivojen ohjaamoihin ja rakennustyömaille.
Tutkimus paljastaa, missä näätä, kärppä ja lumikko viihtyvät – elinympäristöt kartoitettiin ensimmäistä kertaa koko Suomessa15.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Näädän, kärpän ja lumikon kannat ovat kutistuneet merkittävästi eri puolilla Suomea viime vuosikymmenten aikana. Sillä voi olla vaikutusta peto-saalis-suhteisiin ja laajemmin metsiin ekosysteeminä. Tuore tutkimus antaa nyt eläinten suojelulle arvokasta tietoa siitä, millaisissa elinympäristöissä näätäeläimet parhaiten menestyvät.
Uuvuttaako puhelimen selailu? Tekoälymalli simuloi nyt fyysistä ponnistelua14.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Älypuhelinten keräämät lokit kertovat, mitä kohtia näytöstä käyttäjät napauttavat ja pyyhkäisevät. Nyt tutkijat ovat kehittäneet tekoälymallin, joka simuloi näihin liikkeisiin liittyvää tuki- ja liikuntaelimistön rasitusta.
Ennätyksellinen fotoniikan keksintö vangitsee valon sirulle miljooniksi kierroksiksi13.4.2026 13:15:00 EEST | Tiedote
Uusi löydös avaa tien kohti nopeampia ja energiatehokkaampia siruja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi fotoniikka- ja kvanttilaitteiden rakennusmateriaalina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme