Globaalin etelän maat haluavat hyötyä länsimaisten yritysten yritysvastuusta
Globaalin etelän eli Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat ovat yhtä mieltä siitä, että vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa osaamisen, resurssien ja teknologian siirtämistä pohjoisesta etelään ja että yritykset eivät saa loukata valtiollista itsemääräämisoikeutta. Kansallisella tasolla nämä maat voivat ohjata ulkomaisten yritysten vastuullisuustoimintaa siten, että resurssit ohjautuvat valta-asemassa oleville julkisille ja yksityisille toimijoille.
Väitöskirjassaan Making gains from ‘good oppressors’. Global South states contesting, instrumentalising and negotiating responsible business in the UN and Tanzania Eva Nilsson käsittelee globaalin etelän maiden suhtautumista yritysvastuuseen.
Vaikka tällä hetkellä on olemassa suhteellisen paljon tutkimustietoa siitä, miten vastuullinen ja vastuuton liiketoiminta vaikuttaa ihmisten elämään Afrikassa, Aasiassa tai Latinalaisessa Amerikassa, tiedämme hyvin vähän siitä, miten näiden alueiden valtiot suhtautuvat yritysvastuuseen ja miten se on politisoitu kansainvälisellä ja kansallisella tasolla.
Nilsson on tutkinut suurta kaasuinvestointia Tansaniassa, jossa ovat mukana muun muassa Shell, Equinor ja ExxonMobil. Hän on myös analysoinut Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK) yritysvastuusta käytyjä keskusteluja 1990-luvun alusta tähän päivään saakka.
- Kansainvälisellä tasolla tapahtui suuri mullistus 30 vuotta sitten, kun teollisuusmaat, Eurooppa etunenässä, alkoivat toteuttaa vastuullista yhteistyötä yritysten kanssa keskeisenä tapana torjua köyhyyttä ja tukea kestävää kehitystä. Globaalin etelän maat suhtautuivat muutokseen aluksi skeptisesti, mutta ovat sittemmin sopeutuneet, yrittäneet hyötyä tilanteesta ja korostaneet, että heillä tulee olla valta päättää, mitä yritysvastuuseen sisältyy, Nilsson sanoo.
Tansaniassa tehty tutkimus osoittaa, että valtio haluaa ohjata sekä keskushallinnon että kuntien tasolla sitä, millaisia vastuullisuusprojekteja suuryritykset toteuttavat. Ohjauksen kautta valtiolliset toimijat pystyvät varmistamaan, että hankkeet tukevat paikallisia palvelutarpeita tai että ne tuottavat resursseja vallassa oleville yksityishenkilöille ja yrittäjille.
- Pahimmassa tapauksessa yritysvastuutoimintaa voidaan johtaa niin, että se edistää korruptiota, mutta parhaimmillaan se voi avata uusia mahdollisuuksia paikallisille yrityksille ja työntekijöille, Nilsson huomauttaa.
Tansaniassa poliitikot ovat halunneet osoittaa äänestäjille, että langat ovat heidän käsissään ja he päättävät, miten ulkomaiset investoijat hyödyttävät maan sosioekonomista kehitystä.
- Tansaniassa, kuten monissa muissakin Afrikan maissa, on otettu käyttöön lainsäädäntöä, joka sääntelee ulkomaisille yrityksille, , miten suuren osan henkilöstöstä ja alihankkijoista täytyy olla paikallisia. Lisäksi yritysten täytyy saada valtiollisilta toimijoilta vihreää valoa vuosittaisille vastuullisuusohjelmilleen, Nilsson kertoo.
Voit lukea väitöskirjan kokonaisuudessaan täältä.
Eva Nilssonin väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 22.9. klo 12 Hankenilla (auditorio Futurum) ja tilaisuutta voi seurata myös Teamsin kautta. Etäosallistumiset tämän linkin kautta.
Vastaväittäjä: Ralph Hamann, professori & tutkimusjohtaja, Graduate School of Business (GSB), Kapkaupungin yliopisto.
Kustos: Frank den Hond, Kauppakorkeakoulu Hanken
Lisätiedot:
Eva Nilsson
Puhelin: 050 097 0109
Sähköposti: eva.nilsson@hanken.fi
Yhteyshenkilöt
Marlene GünsbergViestintäasiantuntija
Puh:040 3521212marlene.gunsberg@hanken.fiTietoja julkaisijasta
Kauppakorkeakoulu Hanken on Suomen vanhin kauppakorkeakoulu, joka toimii Helsingissä ja Vaasassa. Se on johtava, kansainvälisesti akkreditoitu yliopisto, jolla on yli sadan vuoden kokemus koulutuksesta ja tutkimuksesta talouden ja kauppatieteiden aloilta. Kaikki Hankenin opetus perustuu sen korkeatasoiseen tutkimukseen. Hankenilla on läheiset suhteet yritysmaailmaan ja yli 14 000 alumnin verkosto yli 70 maassa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Svenska handelshögskolan
Sveriges Kronprinsessa och Prins Daniel besöker Svenska handelshögskolan14.9.2023 13:37:09 EEST | Tiedote
Kronprinsessan Victoria och Prins Daniel besöker Svenska handelshögskolan (Hanken) i Helsingfors på torsdag 21.9.2023. På programmet står en rundtur i Hankens anrika byggnad i Främre Tölö samt en gemensam lunch med Hankenstudenter.
Ruotsin Kruununprinsessa ja Prinssi Daniel vierailevat Kauppakorkeakoulu Hankenissa14.9.2023 13:37:09 EEST | Tiedote
Kruununprinsessa Victoria ja Prinssi Daniel vierailevat Kauppakorkeakoulu Hankenissa Helsingissä torstaina 21. syyskuuta 2023. Ohjelmaan kuuluu kierros Hankenin historiallisessa rakennuksessa Etu-Töölössä ja yhteinen lounas Hankenin opiskelijoiden kanssa.
The Swedish Crown Princess and Prince Daniel visit Hanken School of Economics14.9.2023 13:37:09 EEST | Press release
Crown Princess Victoria and Prince Daniel will visit Hanken School of Economics in Helsinki on Thursday 21 September. The programme includes a tour of Hanken's historic building in Etu-Töölö and lunch with Hanken students.
Hanken får finansiering för att undersöka hur trädplantering påverkar människan och naturen12.9.2023 09:16:50 EEST | Tiedote
Att plantera träd är ett populärt och enkelt sätt att försöka rädda klimatet. Men är det verkligen så effektivt och miljövänligt som många tror? Vilka politiska krafter ligger bakom och vilka sociala konsekvenser har trädplantering i olika länder och kulturer? Det ska Hankenforskaren Maria Ehrnström-Fuentes ta reda på tillsammans med bland annat forskare från Helsingfors universitet. Forskningsprojektet har beviljats en miljon euro av Finlands Akademi och Utrikesministeriet.
Kauppakorkeakoulu Hankenin tutkimusprojekti selvittää puiden istuttamisen vaikutuksia ihmiseen ja luontoon12.9.2023 09:16:50 EEST | Tiedote
Puiden istuttaminen on yleinen ja helppo tapa yrittää pelastaa ilmasto – mutta onko se oikeasti niin tehokasta ja ilmastoystävällistä kuin moni ajattelee? Mitä poliittisia tekijöitä puiden istuttamisen taustalta löytyy ja mitä yhteiskunnallisia seurauksia sillä on eri maissa ja kulttuureissa? Hankenin tutkija Maria Ehrnström-Fuentes aikoo ottaa asiasta selvää muun muassa Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa. Tutkimushankkeelle on myönnetty miljoona euroa Suomen Akatemialta ja ulkoministeriöltä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme