- Verotus kevenee jopa enemmän kuin leikataan. Se tarkoittaa, että suurituloisia tuetaan ja pieni- ja keskituloisten asema heikkenee. Näillä toimilla julkinen talous ei vahvistu, mutta hyvinvointivaltiota murennetaan ja palkansaajien asemaa heikennetään. Vastakkainasettelu ja epävarmuus lisääntyvät, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. 

Työttömyysvakuutusmaksu alenee ensi vuonna 1,4 miljardia euroa, josta hallituksen toimien vaikutus on 200 miljoonaa. Alennuksesta hyötyvät puoliksi palkansaajat ja puoliksi työnantajat. Hallitus kuitenkin verottaa toimiensa vaikutukset pois palkansaajilta, mutta ei koske työnantajien osuuteen.
- Tätä STTK ei voi hyväksyä. Lisäksi jatkossa hallitus valmistelee esimerkiksi lakko-oikeuden rajaamista, irtisanomisen helpottamista ja luottamusmiesten ohittamista, joilla heikennetään palkansaajien mahdollisuuksia neuvotella palkankorotuksia tulevaisuudessa, Lainà kritisoi.

Juuri nyt rakennusala olisi kaivannut budjetista vahvempia tukitoimia.
- Korkojen noustessa olisi ollut oikea aika lisätä korkotukilainoja asuntorakentamisen vauhdittamiseksi. Esimerkiksi ARA-asuntotuotantoa pitäisi vauhdittaa, ei ainoastaan lykätä sen supistamista.

Työurien pidentäminen on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite.
- Sitten hallitus poistaa aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan, joilla on tuettu uudelleenkouluttautumista ja työssä jaksamista ja sen myötä pidempiä työuria. Hölmöläisten hommaa asioissa, joiden budjettivaikutukset ovat käytännössä olemattomat.

TKI-rahoitus oikealla polulla

Myönteistä on, että hallitus pitää kiinni polusta nostaa TKI-rahoitus neljään prosenttiin BKT:stä.
- Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi kuitenkin korkeakoulujen aloituspaikkojen merkittävää lisäämistä ja panostusten kohdentamisesta perustutkimukseen, Patrizio Lainà toteaa.

Lisätietoja STTK:ssa: Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432.