Puista haihtuvat tuoksuvat kaasut edistävät pilvien muodostumista
Puut, pensaat ja kasvit voivat vaikuttaa säähän ja ilmastoon. Kasveista vapautuvat kaasumaiset hiilivedyt, erityisesti seskviterpeenit, edistävät pilviytiminä toimivien aerosolihiukkasten muodostumista. Tuore tutkimuslöydös voi vähentää ilmastomallien epävarmuustekijöitä ja auttaa tekemään tarkempia ennusteita.
Kasveista vapautuvat seskviterpeenit eli tietyt kaasumaiset hiilivedyt vaikuttavat merkittävästi aerosolihiukkasten muodostumiseen ja sitä kautta pilviin. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston ja Paul Scherrer -instituutin kansainvälisessä tutkimuksessa. Tutkijoiden mukaan seskviterpeenit tulisi sisällyttää tuleviin ilmastomalleihin omana erillisenä tekijänään, jotta ennusteista saadaan entistä tarkempia.
Pilvipeitteen kehittyminen vaikuttaa ilmastoennusteisiin, sillä suurempi määrä pilviä heijastaa enemmän auringon säteilyä, mikä viilentää maapallon pintaa.
Tärkein hiukkasten muodostumiseen vaikuttava, ihmisen toiminnasta peräisin oleva kaasu on rikkihappona esiintyvä rikkidioksidi (SO2), jota syntyy lähinnä hiilen ja öljyn poltosta. Tärkeimpiä reaktioon osallistuvia luonnonkaasuja puolestaan ovat puista ja pensaista lähtöisin olevat hiilivedyt, erityisesti terpeenit kuten monoterpeenit ja seskviterpeenit.
Ne ovat olennaisia ainesosia eteerisissä öljyissä, jotka haistamme vaikkapa ruohoa leikatessa tai metsässä kävellessä. Kun nämä aineet hapettuvat eli reagoivat otsonin kanssa, ne muodostavat ilmassa pienhiukkasia.
– Tiukentunut ympäristölainsäädäntö esimerkiksi tehtaisiin asennettavista suodattimista on viime vuosina merkittävästi laskenut rikkidioksidin pitoisuutta ilmakehässä. Sama suuntaus jatkuu, sanoo ilmakehätieteisiin erikoistunut tutkija Lubna Dada Paul Scherrer -instuutista. Tutkimukseen liittyvien kokeiden aikaan Dada työskenteli Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskus INARissa.
– Terpeenipitoisuudet sen sijaan kasvavat, koska rasitus saa kasvit vapauttamaan niitä enemmän. Näin käy esimerkiksi lämpötilan noustessa ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä, jolloin kasvit altistuvat entistä useammin kuivuudelle tai tulville.
Jotta ilmastoennusteista saataisiin tarkempia, on tärkeää tietää, kumpi edellä mainituista muutoksista on merkittävämpi hiukkasten muodostumisen kannalta. Tämä vaikuttaa siihen, muodostuuko pilviä enemmän vai vähemmän. Asiaa voidaan selvittää tutkimalla, miten kukin aineista osallistuu uusien hiukkasten muodostumiseen.
Ilmakehässä hiukkaset osallistuvat pilvien syntyyn
Aiemmin tutkimuksessa ei ole juurikaan keskitytty seskviterpeeneihin.
– Tämä johtuu siitä, että niiden mittaaminen on vaikeaa. Seskviterpeenit reagoivat hyvin nopeasti otsonin kanssa, minkä lisäksi niitä esiintyy ilmakehässä paljon vähemmän kuin muita kasvien tuottamia orgaanisia yhdisteitä, Dada kertoo.
Ilmaan vapautuu maailmassa vuosittain noin 465 miljoonaa tonnia isopreeniä ja 91 miljoona tonnia monoterpeenejä, kun taas seskviterpeenejä vapautuu vain 24 miljoonaa tonnia. Dadan tutkimuksessa kuitenkin osoitettiin, että seskviterpeeneillä on tärkeä rooli hiukkasten muodostumisessa. Mittausten mukaan ne muodostavat kymmenen kertaa enemmän hiukkasia kuin isopreeni ja monoterpeenit, kun yhdisteiden pitoisuus on sama.
Dada tutkijakollegoineen selvitti asian Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERNin CLOUD-hankkeen ainutlaatuisen tutkimuskammion avulla. Kammio on 30 kuutiometrin kokoinen suljettu tila, jossa voidaan simuloida erilaisia ilmakehän olosuhteita.
CERNin kansainväliseen CLOUD-hankkeeseen kuulunut tutkimus on julkaistu Science Advances -tiedelehdessä.
Julkaisu:
Lubna Dada et al., Role of sesquiterpenes in biogenic new particle formation.Sci. Adv.9,eadi5297(2023).DOI:10.1126/sciadv.adi5297
Yhteystiedot:
Lubna Dada, tutkija [englanniksi]
Ilmakehäkemian laboratorio
Paul Scherrer -instituutti, Sveitsi
Puhelin: +41 56 310 53 17
Sähköposti: lubna.dada@psi.ch
Markku Kulmala, akatemiaprofessori
Ilmakehätieteiden keskus (INAR)
Helsingin yliopisto
Puhelin: 040 596 2311
Sähköposti: markku.kulmala@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme