Väitös 22.9.2023: Kansalaiset liittolaisina luonnon monimuotoisuuden suojelussa – keinoja, opastusta ja osallistumisen mahdollisuuksia tarvitaan (Tupala)
20.9.2023 15:23:18 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
FM Anna-Kaisa Tupalan väitöskirja käsittelee kansalaisten roolia ekologisessa kompensaatiossa, joka on Suomessa uusi luonnonsuojelun työkalu.
Teollistumisesta liikkeelle lähtenyt yhteiskuntien voimakas kasvu ja luonnonvarojen lähes rajton hyödyntäminen on kestämätöntä. Ihmisen levittäytyminen kaikille maaekosysteemeille niin asumisen, ruuantuotannon kuin infrastruktuurinkin merkeissä on tarkoittanut alati väheneviä elinympäristöjä muille lajeille. Olemme vakavien ekologisten kriisien äärellä ja meillä on ihmiskuntana viimeiset hetket vaihtaa kurssia ja välttää peruuttamattomat muutokset maapallon luonnontilassa ja ilmastojärjestelmissä.
Yksi keinoista luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi on ekologinen kompensaatio.
- Se on menettelytapa, jossa jonkun toiminnan aiheuttama haitta luonnolle hyvitetään suojelemalla, ennallistamalla ja hoitamalla luontoa jossain muualla, selittää FM Anna-Kaisa Tupala.
Ekologinen kompensaatio on ollut lähinnä suurten toimijoiden, kuten yritysten ja kaupunkien käyttämää, ja yksittäisten kansalaisten rooli sen toteuttamisessa on jäänyt vähäiseksi.
Kansalaiset ratkaisukeskeisiä
Tupala perehtyi kansalaisten rooliin ekologisessa kompensaatiossa kirjallisuuskatsauksen ja kolmen tapaustutkimuksen kautta. Kansalaiset suhtautuivat luontokatoon ratkaisukeskeisesti ja ehdottivat lukuisia toimia kansalaistason ekologisiksi kompensaatioiksi. Aineistosta hahmottuivat suoraan luonnon tilaan vaikuttavat teot kuten vieraslajien poisto, ja epäsuorat toimet kuten koulutus. Ekologisen kompensaation termistö koettiin hankalaksi ja useat ehdotetut keinot eivät ole suoraan tietyn luontohaitan hyvittämistä vaan yleisempiä positiivisia luontotekoja.
- Kansalaisten kanssa toimiessa tulisikin puhua selkeyden vuoksi luontohyvityksistä kompensaatioiden sijaan, Tupala ehdottaa.
Yhteinen vastuu ekokriisistä
Suuri määrä yhteisöllisyyttä korostavia tekoja alleviivaa lisäksi yhteistä vastuuta maapallon tilasta ja tarvetta vahvistaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia luontohyvitysten toteuttamiseen mm. koulutuksen, osallistumisen ja erilaisten yhteisöllisten alustojen kautta.
Väitöskirjasta piirtyy selvä kuva siitä, että luonnonsuojeluun on saatavissa lisää keinoja sekä toimijoita, mikäli kansalaisten roolia sen onnistumisessa voidaan eri tavoin vahvistaa. Päävastuu ekokriisien ratkaisemisessa on kuitenkin valtioilla ja yrityksillä, mutta kansalaiset kannattaa asemoida työhön liittolaisiksi.
FM Anna-Kaisa Tupalan väitöskirjan "The role of citizens in biodiversity offsetting” tarkastustilaisuus järjestetään 22.9.2023 klo 12 Ylistönrinteellä salissa YAA303. Vastaväittäjänä tutkimusprofessori Juha Hiedanpää (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena yliopistonlehtori Panu Halme (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Julkaisutiedot
Väitöskirja "The role of citizens in biodiversity offsetting” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88972
Yhteyshenkilöt
Iida KällroosTekninen avustajaViestintä ja yhteisöllisyys
Puh:0505957781iida.i.kallroos@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme