Väitös 22.9.2023: Kansalaiset liittolaisina luonnon monimuotoisuuden suojelussa – keinoja, opastusta ja osallistumisen mahdollisuuksia tarvitaan (Tupala)
FM Anna-Kaisa Tupalan väitöskirja käsittelee kansalaisten roolia ekologisessa kompensaatiossa, joka on Suomessa uusi luonnonsuojelun työkalu.
Teollistumisesta liikkeelle lähtenyt yhteiskuntien voimakas kasvu ja luonnonvarojen lähes rajton hyödyntäminen on kestämätöntä. Ihmisen levittäytyminen kaikille maaekosysteemeille niin asumisen, ruuantuotannon kuin infrastruktuurinkin merkeissä on tarkoittanut alati väheneviä elinympäristöjä muille lajeille. Olemme vakavien ekologisten kriisien äärellä ja meillä on ihmiskuntana viimeiset hetket vaihtaa kurssia ja välttää peruuttamattomat muutokset maapallon luonnontilassa ja ilmastojärjestelmissä.
Yksi keinoista luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi on ekologinen kompensaatio.
- Se on menettelytapa, jossa jonkun toiminnan aiheuttama haitta luonnolle hyvitetään suojelemalla, ennallistamalla ja hoitamalla luontoa jossain muualla, selittää FM Anna-Kaisa Tupala.
Ekologinen kompensaatio on ollut lähinnä suurten toimijoiden, kuten yritysten ja kaupunkien käyttämää, ja yksittäisten kansalaisten rooli sen toteuttamisessa on jäänyt vähäiseksi.
Kansalaiset ratkaisukeskeisiä
Tupala perehtyi kansalaisten rooliin ekologisessa kompensaatiossa kirjallisuuskatsauksen ja kolmen tapaustutkimuksen kautta. Kansalaiset suhtautuivat luontokatoon ratkaisukeskeisesti ja ehdottivat lukuisia toimia kansalaistason ekologisiksi kompensaatioiksi. Aineistosta hahmottuivat suoraan luonnon tilaan vaikuttavat teot kuten vieraslajien poisto, ja epäsuorat toimet kuten koulutus. Ekologisen kompensaation termistö koettiin hankalaksi ja useat ehdotetut keinot eivät ole suoraan tietyn luontohaitan hyvittämistä vaan yleisempiä positiivisia luontotekoja.
- Kansalaisten kanssa toimiessa tulisikin puhua selkeyden vuoksi luontohyvityksistä kompensaatioiden sijaan, Tupala ehdottaa.
Yhteinen vastuu ekokriisistä
Suuri määrä yhteisöllisyyttä korostavia tekoja alleviivaa lisäksi yhteistä vastuuta maapallon tilasta ja tarvetta vahvistaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia luontohyvitysten toteuttamiseen mm. koulutuksen, osallistumisen ja erilaisten yhteisöllisten alustojen kautta.
Väitöskirjasta piirtyy selvä kuva siitä, että luonnonsuojeluun on saatavissa lisää keinoja sekä toimijoita, mikäli kansalaisten roolia sen onnistumisessa voidaan eri tavoin vahvistaa. Päävastuu ekokriisien ratkaisemisessa on kuitenkin valtioilla ja yrityksillä, mutta kansalaiset kannattaa asemoida työhön liittolaisiksi.
FM Anna-Kaisa Tupalan väitöskirjan "The role of citizens in biodiversity offsetting” tarkastustilaisuus järjestetään 22.9.2023 klo 12 Ylistönrinteellä salissa YAA303. Vastaväittäjänä tutkimusprofessori Juha Hiedanpää (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena yliopistonlehtori Panu Halme (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Julkaisutiedot
Väitöskirja "The role of citizens in biodiversity offsetting” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88972
Yhteyshenkilöt
Iida KällroosTekninen avustajaViestintä ja yhteisöllisyys
Puh:0505957781iida.i.kallroos@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Ranskalaisfilosofi Rancièren ajattelu haastaa suomalaisen demokratiakasvatuksen: tavoitteena tasa-arvo ja osallisuus (Hietamäki)21.11.2025 13:00:26 EET | Tiedote
YTM Sari Hietamäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren ajattelun merkitystä demokratiakasvatukselle. Tutkimukseen kuului filosofian lisäksi etnografista tutkimusta opettajankoulutuksessa ja lukiossa. Tutkimus osoittaa, että demokratiakasvatus hyötyy erilaisista ajattelutavoista myös käytännön opetustyössä ja sen tutkimisessa.
Väitös: Tietotekniikan opetuksen tueksi kehitetty menetelmä auttaa tunnistamaan opiskelijoiden tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa21.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
FM Denis Zhidkikh kehitti väitötutkimuksessaan menetelmän, joka yhdistää toisiinsa digitaalisten oppimisympäristöjen keräämän datan ja opiskelijoiden omat kokemukset oppimisestaan. Menetelmä auttaa opetushenkilökuntaa muodostamaan tarkemman kuvan opiskelijan henkilökohtaisista oppimiseen liittyvistä haasteista ja tunnistamaan tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa.
Syksyn hakujen 2025 tulokset valmistuivat: Onnittelut kaikille valituille!20.11.2025 12:36:04 EET | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 11.9.2025. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin opiskelupaikkoihin pyrki 679 hakijaa. Hakijamäärä nousi vuoden takaisesta 16 prosenttia.
Professori Tuuli Lähdesmäen tutkimuksessa taidehistoria kohtaa sosiologian20.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Taidehistorian professori Tuuli Lähdesmäki tutkii millainen rooli taiteen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön tutkimuksella on kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Hänen työnsä yhdistää taidehistoriaa ja sosiologian näkökulmia.
Perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan ennustaa parempaa toimintakykyä ja suojaa sairauksilta ikääntyessä20.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lihasvoima on keskeinen osa ihmisen fyysistä toimintakykyä ja terveyttä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin uuden genomityökalun avulla, että parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä ennustaa parempaa toimintakykyä, pienempää riskiä sairastua tyypillisimpiin kansansairauksiin sekä pidempää elinikää. Lisäksi havaittiin, että vapaa-ajan liikunnan merkitys lihasvoiman ylläpitämisessä on erityisen tärkeää heille, joilla on perinnöllinen alttius heikkoon lihasvoimaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme