Väitös 22.9.2023: Kansalaiset liittolaisina luonnon monimuotoisuuden suojelussa – keinoja, opastusta ja osallistumisen mahdollisuuksia tarvitaan (Tupala)
FM Anna-Kaisa Tupalan väitöskirja käsittelee kansalaisten roolia ekologisessa kompensaatiossa, joka on Suomessa uusi luonnonsuojelun työkalu.
Teollistumisesta liikkeelle lähtenyt yhteiskuntien voimakas kasvu ja luonnonvarojen lähes rajton hyödyntäminen on kestämätöntä. Ihmisen levittäytyminen kaikille maaekosysteemeille niin asumisen, ruuantuotannon kuin infrastruktuurinkin merkeissä on tarkoittanut alati väheneviä elinympäristöjä muille lajeille. Olemme vakavien ekologisten kriisien äärellä ja meillä on ihmiskuntana viimeiset hetket vaihtaa kurssia ja välttää peruuttamattomat muutokset maapallon luonnontilassa ja ilmastojärjestelmissä.
Yksi keinoista luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi on ekologinen kompensaatio.
- Se on menettelytapa, jossa jonkun toiminnan aiheuttama haitta luonnolle hyvitetään suojelemalla, ennallistamalla ja hoitamalla luontoa jossain muualla, selittää FM Anna-Kaisa Tupala.
Ekologinen kompensaatio on ollut lähinnä suurten toimijoiden, kuten yritysten ja kaupunkien käyttämää, ja yksittäisten kansalaisten rooli sen toteuttamisessa on jäänyt vähäiseksi.
Kansalaiset ratkaisukeskeisiä
Tupala perehtyi kansalaisten rooliin ekologisessa kompensaatiossa kirjallisuuskatsauksen ja kolmen tapaustutkimuksen kautta. Kansalaiset suhtautuivat luontokatoon ratkaisukeskeisesti ja ehdottivat lukuisia toimia kansalaistason ekologisiksi kompensaatioiksi. Aineistosta hahmottuivat suoraan luonnon tilaan vaikuttavat teot kuten vieraslajien poisto, ja epäsuorat toimet kuten koulutus. Ekologisen kompensaation termistö koettiin hankalaksi ja useat ehdotetut keinot eivät ole suoraan tietyn luontohaitan hyvittämistä vaan yleisempiä positiivisia luontotekoja.
- Kansalaisten kanssa toimiessa tulisikin puhua selkeyden vuoksi luontohyvityksistä kompensaatioiden sijaan, Tupala ehdottaa.
Yhteinen vastuu ekokriisistä
Suuri määrä yhteisöllisyyttä korostavia tekoja alleviivaa lisäksi yhteistä vastuuta maapallon tilasta ja tarvetta vahvistaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia luontohyvitysten toteuttamiseen mm. koulutuksen, osallistumisen ja erilaisten yhteisöllisten alustojen kautta.
Väitöskirjasta piirtyy selvä kuva siitä, että luonnonsuojeluun on saatavissa lisää keinoja sekä toimijoita, mikäli kansalaisten roolia sen onnistumisessa voidaan eri tavoin vahvistaa. Päävastuu ekokriisien ratkaisemisessa on kuitenkin valtioilla ja yrityksillä, mutta kansalaiset kannattaa asemoida työhön liittolaisiksi.
FM Anna-Kaisa Tupalan väitöskirjan "The role of citizens in biodiversity offsetting” tarkastustilaisuus järjestetään 22.9.2023 klo 12 Ylistönrinteellä salissa YAA303. Vastaväittäjänä tutkimusprofessori Juha Hiedanpää (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena yliopistonlehtori Panu Halme (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Julkaisutiedot
Väitöskirja "The role of citizens in biodiversity offsetting” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88972
Yhteyshenkilöt
Iida KällroosTekninen avustajaViestintä ja yhteisöllisyys
Puh:0505957781iida.i.kallroos@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
I vår kan du söka till universitetsstudier i tyska, franska och ryska på universitetet, även utan tidigare språkkunskaper10.12.2025 10:25:23 EET | Tiedote
Universiteten förnyar studierna i främmande språk. I den gemensamma ansökan våren 2026 kan du söka till examensprogrammen i tyska, franska och ryska utan tidigare kunskaper i språken. Syftet med reformen är att stärka kompetensen inom främmande språk och kulturer i Finland.
Ensi keväänä yliopistoon voi hakea opiskelemaan saksaa, ranskaa ja venäjää, vaikka ei olisi aikaisempaa kielitaitoa10.12.2025 10:07:08 EET | Tiedote
Yliopistot tekevät merkittävän muutoksen vieraiden kielten opiskeluun: kevään 2026 yhteishaussa voi hakea opiskelemaan saksan, ranskan ja venäjän tutkinto-ohjelmiin ilman aiempaa osaamista kyseisistä kielistä. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntijuutta Suomessa.
Vanhemmaksi tuleminen hankaloittaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista – mutta ei estä aikomusta hankkia toista lasta9.12.2025 10:56:48 EET | Tiedote
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen muuttuu esikoislapsen myötä haastavammaksi. Juuri julkaistun Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan heijastu kielteisesti suomalaisvanhempien aikeisiin hankkia toinen lapsi.
Teachers and Language Minority Parents form different perceptions of children's Finnish language skills in early childhood education and care9.12.2025 10:23:33 EET | Tiedote
When a child from a language minority family starts early childhood education and care (ECEC), they begin not only a new everyday life, but also a journey of language learning. A new study for University of Jyväskylä reveals how the Finnish language skills of children from language minority families are assessed in ECEC and what kind of tensions this creates between parents and early childhood educators.
Jyväskylän yliopisto mukana läpimurrossa: atomiytimen magneettisuus mitattu uudella tavalla9.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Ensimmäistä kertaa on onnistuttu havaitsemaan, miten magneettisuus jakautuu atomin ytimen sisällä molekyylimittausten avulla. Läpimurto voi edistää ydinfysiikan tutkimusta, sillä nyt on olemassa todisteita siitä, että ytimen rakennetta voidaan tutkia molekyylien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme