Väitös 22.9.2023: Kansalaiset liittolaisina luonnon monimuotoisuuden suojelussa – keinoja, opastusta ja osallistumisen mahdollisuuksia tarvitaan (Tupala)
20.9.2023 15:23:18 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
FM Anna-Kaisa Tupalan väitöskirja käsittelee kansalaisten roolia ekologisessa kompensaatiossa, joka on Suomessa uusi luonnonsuojelun työkalu.
Teollistumisesta liikkeelle lähtenyt yhteiskuntien voimakas kasvu ja luonnonvarojen lähes rajton hyödyntäminen on kestämätöntä. Ihmisen levittäytyminen kaikille maaekosysteemeille niin asumisen, ruuantuotannon kuin infrastruktuurinkin merkeissä on tarkoittanut alati väheneviä elinympäristöjä muille lajeille. Olemme vakavien ekologisten kriisien äärellä ja meillä on ihmiskuntana viimeiset hetket vaihtaa kurssia ja välttää peruuttamattomat muutokset maapallon luonnontilassa ja ilmastojärjestelmissä.
Yksi keinoista luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi on ekologinen kompensaatio.
- Se on menettelytapa, jossa jonkun toiminnan aiheuttama haitta luonnolle hyvitetään suojelemalla, ennallistamalla ja hoitamalla luontoa jossain muualla, selittää FM Anna-Kaisa Tupala.
Ekologinen kompensaatio on ollut lähinnä suurten toimijoiden, kuten yritysten ja kaupunkien käyttämää, ja yksittäisten kansalaisten rooli sen toteuttamisessa on jäänyt vähäiseksi.
Kansalaiset ratkaisukeskeisiä
Tupala perehtyi kansalaisten rooliin ekologisessa kompensaatiossa kirjallisuuskatsauksen ja kolmen tapaustutkimuksen kautta. Kansalaiset suhtautuivat luontokatoon ratkaisukeskeisesti ja ehdottivat lukuisia toimia kansalaistason ekologisiksi kompensaatioiksi. Aineistosta hahmottuivat suoraan luonnon tilaan vaikuttavat teot kuten vieraslajien poisto, ja epäsuorat toimet kuten koulutus. Ekologisen kompensaation termistö koettiin hankalaksi ja useat ehdotetut keinot eivät ole suoraan tietyn luontohaitan hyvittämistä vaan yleisempiä positiivisia luontotekoja.
- Kansalaisten kanssa toimiessa tulisikin puhua selkeyden vuoksi luontohyvityksistä kompensaatioiden sijaan, Tupala ehdottaa.
Yhteinen vastuu ekokriisistä
Suuri määrä yhteisöllisyyttä korostavia tekoja alleviivaa lisäksi yhteistä vastuuta maapallon tilasta ja tarvetta vahvistaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia luontohyvitysten toteuttamiseen mm. koulutuksen, osallistumisen ja erilaisten yhteisöllisten alustojen kautta.
Väitöskirjasta piirtyy selvä kuva siitä, että luonnonsuojeluun on saatavissa lisää keinoja sekä toimijoita, mikäli kansalaisten roolia sen onnistumisessa voidaan eri tavoin vahvistaa. Päävastuu ekokriisien ratkaisemisessa on kuitenkin valtioilla ja yrityksillä, mutta kansalaiset kannattaa asemoida työhön liittolaisiksi.
FM Anna-Kaisa Tupalan väitöskirjan "The role of citizens in biodiversity offsetting” tarkastustilaisuus järjestetään 22.9.2023 klo 12 Ylistönrinteellä salissa YAA303. Vastaväittäjänä tutkimusprofessori Juha Hiedanpää (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena yliopistonlehtori Panu Halme (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Julkaisutiedot
Väitöskirja "The role of citizens in biodiversity offsetting” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88972
Yhteyshenkilöt
Iida KällroosTekninen avustajaViestintä ja yhteisöllisyys
Puh:0505957781iida.i.kallroos@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Odotusaikana luodaan pohja yhteisvanhemmuuden ensiaskelille9.3.2026 13:11:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien odotukset toimivat tärkeinä varhaisina ennusmerkkeinä siitä, millaiseksi yhteisvanhemmuus lapsen syntymän jälkeen muotoutuu. Tulokset korostavat, että perheille tulisi tarjota tukea toimivan yhteisvanhemmuuden rakentamiseen jo ennen lapsen syntymää. Yhteisvanhemmuudella viitataan tapoihin, joilla aikuiset toimivat yhdessä vanhemman rooleissaan, perhemuodosta riippumatta. KM Emmi Lindroosin väitöskirjassa tutkittiin suomalaisten pariskuntien odotuksia ja kokemuksia yhteisvanhemmuudesta vanhemmuuden alkutaipaleella.
Yhteishaku 2026 alkaa: Tarjolla uusia diplomi-insinöörikoulutuksia ja S2-väyliä9.3.2026 11:47:52 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku on käynnissä 10.–24.3.2026. Jyväskylän yliopistossa on tarjolla yli 2 800 aloituspaikkaa 106 hakukohteessa kuudessa tiedekunnassa ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Suosituimpia koulutusalojamme ovat olleet kauppatieteet, psykologia, luokanopettajankoulutus, liikuntapedagogiikka ja liikuntabiologia.
Vuosijuhla 2026: tunnustuksia yliopistoyhteisön huipputekijöille4.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 4.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme