Suomeen on saatava sijaissynnytyslainsäädäntö - Georgia kieltää sijaissynnytysjärjestelyt ulkomaalaisilta

Monille lasta toivoville yksi ainoista lapsen saamisen mahdollisuuksista olisi sijaissynnytys. Syynä sijaissynnyttäjän käyttämiseen ovat esimerkiksi toistuvat keskenmenot, hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen vaikeudet, vaikea endometrioosi, kohduttomuus tai selittämätön lapsettomuus. Sijaissynnytys mahdollistaisi lapsiperheellistymisen myös muun muassa itsellisille miehille ja miespareille.

Suomen lain mukaan hedelmöityshoitoja ei saa antaa, jos on syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa adoptoitavaksi. 

Sijaissynnyttäjää tarvitsevat suomalaiset ovat käyneet yksityisten klinikoiden asiakkaina muun muassa Venäjällä, Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja Georgissa. Sijaissynnytyksiin liittyvä neuvonta ja apu ovat järjestöjen, kuten Lapsettomien yhdistys Simpukan, varassa.

– Meille tulee asiasta vuosittain 15 yhteydenottoa vuodessa. Myös muille järjestöille tulee yhteydenottoja. Sijaissynnytyslainsäädännölle on selkeä tarve. Monilla on suuri suru ja hätä tilanteessa, jossa lapsitoive ei toteudu tai tilanne maailmalla sijaissynnytysjärjestelyssä on osoittautunut ongelmalliseksi. Myös vanhemmuuteen lapsen saamisen jälkeen tarvitaan tukea, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio. 

Savio näkee ulkomaille suuntautuvassa sijaissynnytysjärjestelyssä riskejä. 

– Ulkomailla tehdyt sijaissynnytysjärjestelyt herättävät paljon epävarmuutta siksi, että   Suomessa ei ole lakia, joka varmistaisi kaikkien prosessissa olevien oikeuksien täyttymisen. Prosessi on eettisesti arveluttava, koska varmuutta synnyttäjän oikeuksista ja hänen saamastaan rahallisesta korvauksesta ei ole. Lainsäädännön puuttuminen jättää sijaissynnytyksellä lasta toivovat perheet suureen epävarmuuteen prosessin kulusta.

Georgia sulkee ovet myös suomalaisilta

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on sulkenut kummankin maan käytön sijaissynnytysprosessissa. Sijaissynnytyspalveluja tarjoavista maista erityisesti 

Georgia on ollut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana suosittu. Sekä kaupallinen että ei-kaupallinen sijaissynnytys on ollut maassa sallittua. 

The Guardian -lehti kertoi 12.6.2023 Georgian pääministeri Irakli Garibashvilin ilmoittaneen, että sijaissynnytys sallitaan jatkossa vain Georgian kansalaisille. Linjauksen taustalla on lainsäädännön puuttuminen, ulkomaalaisten toimijoiden liiketoiminta sijaissynnytyksen ympärillä sekä kielteinen suhtautuminen samaa sukupuolta olevien parien lapsiperheellistymiseen sijaissynnytyksen avulla. 

Mikäli ulkomaiset sijaissynnytykset kieltävä lakiesitys hyväksytään, se tulee voimaan 1.1.2024. 

– On ymmärrettävää, että valtiot täsmentävät lainsäädäntöjään. Linjaukset vaikuttavat kuitenkin merkittävästi niihin suomalaisiin lasta toivoviin, joille sijaissynnytys olisi ainoa tapa saada lapsi. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että Suomen lainsäädäntö sallisi ei-kaupallisen sijaissynnytyksen.

Myös Intia oli tunnettu sijaissynnytysten maa useita vuosia. The Guardian -lehden mukaan Intian sijaissynnytysbisneksen arvo oli vuosittain noin 138 miljoonaa dollaria. Intian hallitus ilmoitti vuonna 2015 kieltävänsä kaupalliset sijaissynnytykset ja sallivansa palvelut jatkossa vain intialaisille pareille. Tällä hetkellä maassa on tekeillä laki, joka muun muassa säätelee pariskuntien kelpoisuuksia käyttää sijaissynnyttäjää ja sijaissynnyttäjään liittyviä vaatimuksia sekä kieltää sukusolujen viennin maasta ulos.

Sijaissynnytykset on mahdollista sallia eettisesti Suomessa

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n mukaan Suomessa tulee olla yhdenvertaiset lapsiperheellistymisen mahdollisuudet kaikille lasta toivoville. Sijaisynnytysjärjestelyjen sääntely tukisi yhdenvertaisia lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia Suomessa.

Oikeusministeriö julkaisi 4.4.2023 selvityksen ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimisesta Suomessa. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja Sateenkaariperheet ry antoivat toukokuussa lausunnon selvitykseen. Järjestöt nostivat esille muutamia selvityksestä nousseita huolenaiheita.

Oikeusministeriön selvityksen mukaan alkiolla tulisi olla geneettinen yhteys jompaankumpaan vanhempaan. Järjestöjen mukaan geneettistä yhteyttä ei tule vaatia ei-kaupallisessa sijaissynnytyksessä.

Järjestöjen mukaan yhdenvertaisuutta vastaan sotii myös selvityksessä oleva vaatimus sijaissynnyttäjän löytymisestä aiottujen vanhempien lähipiiristä. Järjestöillä herää huoli lähipiirin liian suppeasta määrittelemisestä. Tämä pienentää sijaissynnyttäjien löytymisen mahdollisuutta.

Simpukka iloitsee, että Suomessa on viimein tunnistettu tätä monimutkaista ilmiötä koskevan lainsäädännön tarpeellisuus. Selvitys toi pöytään konkreettisen vaihtoehdon sääntelyn järjestämiseksi. Selvitys osoittaa, että sääntely on mahdollista ja sillä voidaan parantaa nykytilannetta. 

Ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen parantaisi monien lasta toivovien lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia. Osalle sijaissynnytysten salliminen on ainoa mahdollisuus saada lapsi.