Väitös: Ihmissolupohjainen sydänkudosmalli ennustaa tarkasti lääkeaineiden vaikutuksia
DI Maria Koivisto kehitti väitöstutkimuksessaan ihmissolupohjaisen sydänkudosmallin, jolla voidaan testata ihmisen sydämeen kohdistuvia lääkeaineiden vaikutuksia. Kudosmallit, jotka vastaavat paremmin ihmisen sydämen toimintaa, antavat luotettavampaa tietoa aineiden vaikutuksista ihmiselle ja voivat vähentää lääkekehityksessä käytettäviä eläinkokeita.

Monet lääkeaineet vaikuttavat sydämen toimintaan. Sydämeen kohdistuvat lääkeaineiden haittavaikutukset ovat maksaan kohdistuvien vaikutusten ohella suurin syy sille, miksi lääkeaineiden kehitys keskeytetään tai lääkkeitä vedetään pois markkinoilta.
Maria Koivisto kehitti väitöstutkimuksessaan ihmissolupohjaisen sydänkudosmallin, jolla voidaan testata ihmisen sydämeen kohdistuvia lääkeaineiden vaikutuksia. Koivisto keskittyi työssään kehittämään menetelmää, jolla sydämen sykintävoimaa voidaan mitata sydänkudosmallissa.
– Sydämeen kohdistuvat lääkeaineiden haittavaikutukset jäävät osin vielä tunnistamatta nykyisillä testausmenetelmillä. Siksi tarvitsemme paremmin ihmisen sydämen toimintaa vastaavia malleja. Sen lisäksi, että ihmissolupohjaisten mallien käyttö parantaisi lääkekehityksen tehokkuutta ja vähentäisi lääkeainetestauksessa tarvittavien eläinkokeiden määrää, niiden toiminta vastaa myös paremmin ihmisen sydänkudoksen toimintaa, Koivisto kertoo.
Koiviston kehittämässä mallissa ihmisen kantasoluista tuotettuja sydänlihassoluja kasvatetaan yhdessä solujen kanssa, jotka muodostavat verisuoniverkoston. Yhteisviljelmä muodostaa sydänlihaskudoksen kaltaisen kudoksen, jossa on supistumiskykyisten sydänlihassolujen lisäksi muitakin sydänkudoksen solutyyppejä, kuten verisuonten endoteelisoluja. Eri solutyypit säätelevät yhdessä kudoksen toimintaa sydämessä ja ovat tärkeitä myös tässä kudosmallissa.
– Verrattuna yksinään viljeltyihin sydänlihassoluihin, kehittämässäni mallissa nämä solut vastaavat ominaisuuksiltaan paremmin aikuisen sydämen sydänlihassoluja.
Koiviston kehittämä sydänkudosmalli tunnisti 91 % tarkkuudella testiaineiden sydänvaikutuksia.
Sydämen sykintävoimaan vaikuttavien aineiden tunnistaminen on tärkeää, sillä ne vaikuttavat suoraan sydämen kykyyn pumpata verta. Väitöstutkimuksessaan Koivisto käytti sykintävoimanmittaukseen pietsosähköistä voima-anturia, jonka kehityksessä Koivisto oli mukana. Anturi kiinnitetään soluviljelymaljalla sykkivään kudosmalliin, joka sykkiessään taivuttaa anturia. Kun maljalle lisätään sykintävoimaan vaikuttavaa testianetta, voidaan sykintävoimaa lisäävien ja vähentävien aineiden vaikutuksia mitata.
Väitöstilaisuus perjantaina 13. lokakuuta
DI Maria Koiviston solubiologian alan väitöskirja Functional Human Cell-Based Cardiac Tissue Model with Contraction Force Measurements tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 13.10.2023 klo 12 alkaen Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Robert Passier Twenten yliopistosta. Kustoksena toimii professori (hc) Tuula Heinonen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maria Koivisto
maria.koivisto@tuni.fi
Kuvat

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme