Uutuuskirja: Nuorten masennusta voidaan hoitaa tehokkaasti korjaamalla vuorovaikutusta tärkeissä ihmissuhteissa

Nuorten koettu mielenterveysoireilu on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Matalan kynnyksen hoitoa on vaikea saada, sillä perustason palvelut eivät ole pysyneet hoidon kysynnän kasvun perässä. Nuoria ohjautuu yhä enemmän erikoissairaanhoitoon.

Vuorovaikutuksen ongelmat edeltävät usein nuorten masennusoireilua. Masennus heikentää helposti ihmissuhteita entisestään. Kielteisesti värittynyt vuorovaikutus puolestaan pahentaa masennusta. Interpersonaalinen hoitomalli katkaisee noidankehän.

Kustannus Oy Duodecimin Nuorten masennus ja interpersonaalinen terapia -kirjan kirjoittajina on joukko Suomen johtavia nuorten mielenterveyden asiantuntijoita. Kirjan ovat toimittaneet psykoterapian ja nuorisopsykiatrian dosentti, kouluttajapsykoterapeutti Klaus Ranta, PsT, kouluttajapsykoterapeutti Jarmo Kontunen sekä professori emeritus, tutkimusprofessori emeritus, psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Mauri Marttunen.

Ihmissuhteet ovat nuoren hyvinvoinnin keskiössä

 ”Erityisesti nuoruudessa ihmissuhteilla on kriittisen tärkeä merkitys hyvinvointiin. Nuori hakee autonomiaa vanhemmistaan ja alkaa vahvemmin liittyä ikäistensä seuraan. Kyseessä on turvaton vaihe, jossa nuori kuitenkin tarvitsee vielä aikuisten tukea. Ihmissuhteissa ilmenevät konfliktit usein jäytävät nuoren mieltä”, kirjan päätoimittaja Ranta kuvailee.

Toimivan yhteyden puute vanhempiin näyttäytyy masentuneilla nuorilla usein voimakkaana. Myös ongelmat suhteissa ikätovereihin vaikuttavat alttiuteen masentua. Rannan mukaan ihmissuhteiden merkitystä ei ole riittävästi huomioitu nuorten masennuksen hoidossa.

”On paljon näyttöä siitä, että ihmissuhteiden muutokset peilautuvat mielialaan. Kyseessä on kaksisuuntainen yhteys: matala mieliala vaikuttaa vuorovaikutukseen ja kielteinen vuorovaikutus heikentää mielialaa entisestään.”

Interpersonaalisessa lähestymistavassa masennusta hoidetaan ihmissuhteiden kautta. Hoito on tutkitusti vaikuttavaa ja sopii erityisen hyvin nuorille.

”Hoito vaatii nuoren masennusoireilun tunnistamista. Sen jälkeen nuoren kanssa keskitytään vuorovaikutuksen parantamiseen. Kyse on konkreettisesta ihmissuhdetyöskentelystä, jossa nuori oppii havaitsemaan kommunikaation ongelmakohtia ja harjoittelee niiden ratkaisua käytännössä”, Ranta kertoo.

Vihaisuus voikin olla masennusta

Nuorten masennuksessa esiintyy pääsääntöisesti samoja piirteitä kuin aikuisten masennuksessa. Mielialan lasku, unihäiriöt, mielihyvän kokemuksen puuttuminen sekä itsetuhoiset ajatukset ovat tyypillisiä masennuksen oireita myös nuorilla.

Nuorten masennuksessa on kuitenkin nähtävissä kehitysspesifejä piirteitä, joita ei aina huomata yhdistää masennukseen. Usein ne heijastelevat nuoruusiän biologista kehitystä. Nuorella toiminnan säätely on vasta kehittymässä ja keskushermoston kypsyminen on kesken.

”Kokemuksen puutteen takia nuoret eivät aina tunnista madaltunutta mielialaa. Sen sijaan nuori voi olla jatkuvasti poikkeuksellisen ärtynyt ja vihainen kaikille. Erityisesti pojilla masennus voi ilmetä häiriökäyttäytymisenä”, Ranta kertoo.

Nuoruusiässä myös itsetuhoisten ajatusten yhdistyminen masennukseen on tavallisempaa kuin lapsilla.

”On tärkeää osata tunnistaa ja arvioida kuolemaan liittyviä ajatuksia ja puheita. Ne lisäävät vakavan itsetuhoisuuden riskiä”, Ranta painottaa.

Nuorten masennus ja interpersonaalinen terapia -kirja auttaa nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia tunnistamaan ja kohtaamaan masentuneita nuoria. Se sisältää runsaasti käytännön esimerkkejä, toimintatapamalleja ja työskentelykuvauksia.

Klaus Ranta, Jarmo Kontunen, Mauri Marttunen (toim.): Nuorten masennus ja interpersonaalinen terapia. Kustannus Oy Duodecim. 336 s. 1. painos 2023. ISBN 978-952-360-240-3.

Tilaa arvostelukappale PDF-muodossa: viestinta@duodecim.fi. Tilaa arvostelukappale painettuna: kirjat@duodecim.fi.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: viestintäpäällikkö Minna Hietakangas, +358 40 557 9676, minna.hietakangas@duodecim.fi.