Suomen Akatemia

Suomen tieteen taso maailman keskitason yläpuolella – keskeiset verrokkimaat kuitenkin edellä

Jaa

Suomessa tehtävän tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus on maailman keskitason yläpuolella. Verrokkimaiden julkaisutoiminnan tieteellinen vaikuttavuus on kuitenkin edelleen Suomea korkeampi. Tutkimus- ja kehittämismenojen tasaisesta kasvusta huolimatta Suomi on ainoa Pohjoismaa, jonka t&k-menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat matalammalla tasolla kuin vuonna 2010. Yritykset ovat yliopistojen jälkeen toiseksi tärkein työnantaja tohtorikoulutuksen saaneille. Tiedot käyvät ilmi Suomen Akatemian tuoreesta Tieteen tila -aineistosta.

Suomen julkaisujen tieteellinen vaikuttavuus top 10 -indeksillä mitattuna on maailman keskitason yläpuolella. Lisäksi useiden tieteenalaryhmien top 10 -indeksi on noussut Suomessa maailman keskitason alapuolelta (2006–2009) keskitason yläpuolelle (2016–2019), Tieteen tila -tilastot kertovat. Top 10 -indeksi tarkastelee eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien julkaisujen suhteellista osuutta. Maailman keskitaso kullakin tieteenalalla on 1.

Kiinan julkaisutoiminta ja tieteellinen vaikuttavuus vahvistuvat jatkuvasti. Kiinan tasainen nousu vaikuttaa kansainvälisessä vertailussa muiden maiden kuten Suomen julkaisutoiminnan suhteelliseen vaikuttavuuteen.

Tutkimus- ja kehittämismenojen kasvu on ollut viime vuodet Suomessa tasaista

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan menot ovat lisääntyneet viime vuosina Suomessa tasaisesti. Vuonna 2021 Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta nousi lähes kolmeen prosenttiin ja oli 7,6 miljardia euroa. Kasvun taustalla on erityisesti yritysten t&k-menojen kasvu.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Silti t&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta oli Suomessa vuonna 2021 edelleen ainoana Pohjoismaana selvästi matalammalla tasolla kuin vuonna 2010.

Tänä vuonna voimaan tullut laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta tavoittelee tki-toiminnan menojen tasaista nousua tulevina vuosina niin, että tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta olisi neljä prosenttia vuonna 2030. 

Yrityssektorilla työskentelevien tohtorien määrä kasvanut – tutkimusosaamista voitaisiin hyödyntää enemmän

Tutkimuksen henkilöstöä tarkastelevat Tieteen tila -tilastot tuovat esille, että työssä olevista tohtoreista 27 prosenttia työskenteli yrityksissä vuonna 2019. Yritysten osuus tohtorien työllistäjänä on kasvanut 2010-luvulla, ja yliopistojen jälkeen yritykset ovat suurin tohtorien työllistäjä.

Tohtorien tekemien tutkimustyövuosien määrä on kasvanut kaikilla sektoreilla 2000-luvulla, selvimmin 10 viime vuoden aikana yrityksissä. Yritysten tutkimustyöstä tohtorien tekemän työn osuus oli vuonna 2021 kuitenkin vain seitsemän prosenttia, ja korkeakouluissa tehdystä tutkimustyöstä tohtorien osuus on laskenut 2010-luvun lopulla.

Suomalaisissa yliopistoissa kansainvälistyminen jatkuu. Tieteen tila -tilastojen mukaan ulkomaalainen henkilöstö tekee merkittävän osan (38 prosenttia) nuoren tutkijasukupolven henkilötyövuosista.

Tutustu Tieteen tila 2023 -katsaukseen:

Lisätietoja

  • pääjohtaja Paula Eerola, p. 029 533 5001
  • johtava tiedeasiantuntija Otto Auranen, puh. 029 533 5141

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Tieteen tila

Suomen Akatemian Tieteen tila -työ tuottaa materiaalia, joka tukee korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten kehitystyötä ja vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa. Tieteen tilassa julkaistaan säännöllisesti tilastollisia ja bibliometrisiä tarkasteluja tutkimuksen rahoituksesta ja henkilöstöstä sekä julkaisutoiminnasta. Lisäksi julkaistaan temaattisia analyysejä. Tilastoissa Suomea tarkastellaan keskeisiin verrokkimaihin nähden.

Seuraavan kerran Tieteen tila -tilastot julkaistaan vuonna 2024.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2023 rahoitamme tutkimusta lähes 505 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelma rahoittaa vastuullista ja vaikuttavaa tutkimusta30.4.2024 12:49:14 EEST | Tiedote

Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelmassa rahoitetaan tänä vuonna viisi kolmevuotista hanketta, joista kaksi on konsortioita eli hankekokonaisuuksia. Hakemuksia tuli 49. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 2,45 miljoonaa euroa haetusta 23,1 miljoonasta. Rahoitettavissa hankkeissa haetaan ratkaisuja fyysiseen aktiivisuuteen sekä liikuntaan ja urheiluun liittyviin yhteiskunnallisiin ja kansanterveydellisiin haasteisiin. Tutkimuksen kohteina ovat kilpaurheilijat ja kunto- ja arkiliikkujat, sikiökaudesta vanhuuteen.

Forskningsinfrastrukturer får finansiering från Finlands Akademi1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote

Kommittén för forskningens infrastrukturer vid Finlands Akademi har beviljat elva projekt drygt 22 miljoner euro i finansiering för att bygga och utveckla nationella och internationella forskningsinfrastrukturer. Det här är de andra och sista delbesluten om FIRI 2023-utlysningen. Totalt beviljade Akademin över 52 miljoner euro inom utlysningen. FIRI-finansieringen stöder uppbyggnad och utveckling av högklassiga forskningsinfrastrukturer, som lägger grunden för genomslagskraftig forskning, utveckling och innovation.

Suomen Akatemialta huomattava rahoitus tutkimusinfrastruktuureille1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote

Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt rahoituksen 11 hankkeelle kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin yli 22 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat loput FIRI 2023 -tutkimusinfrastruktuurihaun päätöksistä. Kokonaisuudessaan FIRI2023 -haussa tutkimusinfrastruktuurihankkeille myönnettiin yli 52 miljoonaa euroa. FIRI-rahoituksella tuetaan korkeatasoisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja kehittämistä vaikuttavan TKI-toiminnan perustana.

Research infrastructures receive major funding from Research Council of Finland1.2.2024 10:05:10 EET | Press release

The Finnish Research Infrastructure Committee at the Research Council of Finland has awarded eleven projects more than 22 million euros in funding to build and upgrade national and international research infrastructures. This was the second and last set of decisions on the FIRI 2023 call. The funding granted under the call totals more than 52 million euros. FIRI funding supports the establishment and upgrading of high-quality research infrastructures, which lay a solid foundation for high-impact research, development and innovation.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye