Tampereen yliopiston tiedekuntien dekaanit on valittu
Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus nimitti 3.10. kuuden tiedekunnan dekaanit. Yhden tiedekunnan dekaanin tehtävän täytön valmistelua jatketaan. Dekaanien viisivuotinen toimikausi alkaa 1.1.2024.

Rehtori Keijo Hämäläisen esittelystä hallitus nimitti dekaaneiksi seuraavat henkilöt:
Yhteiskuntatieteiden tohtori Liisa Häikiö, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Häikiö toimii nykyisin sosiaalipolitikan professorina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Hän on toiminut tiedekunnan varadekaanina vuosina 2017–2021.
Filosofian tohtori (fysiikka) Martti Kauranen, tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta. Kauranen toimii nykyisin Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan dekaanina. Hän on toiminut aikaisemmin yksikön johtajan, dekaanin sekä professorin tehtävissä Tampereen teknillisessä yliopistossa.
Tekniikan tohtori Antti Lönnqvist, johtamisen ja talouden tiedekunta. Lönnqvist toimii nykyisin Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnan dekaanina sekä yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen neuvoston puheenjohtajana. Tätä ennen hän on toiminut mm. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun dekaanina.
Lääketieteen tohtori Seppo Parkkila, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta. Parkkila toimii nykyisin Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan dekaanina. Hän on toiminut aikaisemmin tiedekunnan koulutuksesta vastaavana varadekaanina sekä professorina. Parkkila toimi Tampereen yliopiston tutkimuksesta vastaavana vararehtorina vuosina 2016–2018.
Kasvatustieteiden tohtori Tiina Silander, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Silander toimii nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston koulutuksen vastuualueen johtajana. Aikaisemmin hän on toiminut Jyväskylän yliopiston opettajakoulutuslaitoksen johtajana.
Tekniikan tohtori Jyrki Vuorinen, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Vuorinen on toiminut Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan dekaanina 1.1.2019–28.2.2023 sekä Vaasan yliopiston koulutusta vastaavana vararehtorina 1.3.2023 lukien. Aikaisemmin Vuorinen on toiminut dekaanina ja professorina Tampereen teknillisessä yliopistossa.
Rakennetun ympäristön tiedekunnan dekaanin tehtävän täytön valmistelua jatketaan yhdessä valmisteluryhmän ja tiedekunnan kanssa, koska haussa kärkeen valitut hakijat tulivat valituksi yliopiston muihin johtotehtäviin.
Rehtori Keijo Hämäläinen on erittäin tyytyväinen sekä lopputulokseen että prosessiin.
– Tiedekuntakohtaiset valintaryhmät ovat tehneet huolellista työtä ja saamme erinomaiset dekaanit tiedekuntiin. Kokonaisuutena johdossa tapahtuu tasapainoisella tavalla uusiutumista, mutta samalla myös jatkuvuus on turvattu.
Rehtori nimesi kunkin tiedekunnan dekaanin tehtävän täyttöä varten valmisteluryhmän, johon tiedekuntaneuvostot valitsivat keskuudestaan kolme jäsentä.
Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta kiittää valintaprosessiin osallistuneita tiedekuntien edustajia aktiivisesta ja huolellisesta työstä.
– Hyvällä yhteistyöllä saimme valittua hyvistä hakijoista parhaat dekaanit johtamaan tiedekuntia.
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme