Suomen startup-yhteisön barometri Q3-2023: rekrytointivauhti on hidastunut – luottamus oman yrityksen taloustilanteeseen lähtenyt maltilliseen kasvuun

Startup-barometrissa kysytään Suomen startup-yhteisön jäsenyritysten näkemyksiä ympäröivästä taloustilanteesta. Kuviosta 1 (tiedotteen lopussa) nähdään selvästi, kuinka luottamus ympäröivään talouteen romahti vuoden 2022 aikana ja saavutti pohjan vuoden 2023 alussa. Tuoreimman kyselyn perusteella luottamus ympäröivään taloustilanteeseen näyttäisi hieman vahvistuneen ja luottamus tulevaan on parantunut. 

Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad: “Inflaatio on noussut historiallisen korkealle tasolle, minkä vuoksi keskuspankit ovat kiristäneet rahapolitiikkaa huomattavasti. Keskuspankkien toimesta ohjauskorkoja nostettiin äärimmäisen nopeasti, minkä vuoksi Suomenkin talous vaipui taantumaan vuoden 2022 loppupuoliskolla. Vuoden 2023 alkupuolella Suomen talous toipui väliaikaisesti, mutta tuoreimpien ennusteiden perusteella taantuma on lähes varma vuoden 2023 loppupuoliskolla. Talousennusteiden valossa onkin hieman erikoista, että Suomen startup-yhteisön jäsenyritykset arvioivat ympäröivää taloustilannetta tällä hetkellä vähemmän kielteisesti, kuin vuoden 2023 alussa. Toisaalta ympäröivän taloustilanteen negatiivinen shokki startup-ekosysteemiin saatettiin arvioida toteutunutta isommaksi ja todellisuus näyttääkin olevan ennakoitua parempi. Lisäksi aiempaa myönteistä suhtautumista ympäröivään taloustilanteeseen todennäköisesti selittää se, että markkinoilla ennakoidaan maltillista korkotason laskua vuoden 2024 aikana, mikä vauhdittaisi taloudellista aktiviteettiä ja helpottaisi muun muassa startup-yritysten rahoituksen saamista.”

Työntekijämäärät kasvavat, mutta rekrytointivauhti on hidastunut 

Samalla, kun luottamus ympäröivään taloustilanteeseen on romahtanut ja rahoituksen saatavuus on vaikeutunut, startupit ovat Suomessa rekrytoineet hitaammin. Joissain tapauksissa on myös turvauduttu irtisanomisiin, joiden avulla on pidennetty niin sanottua startup-yritysten kiitorataa.

“Kiitoradalla tarkoitetaan aikahorisonttia, johon startuppiin rahat riittävät. Uset startupit tekevät verrattain pitkään tappiollista tulosta kasvaessaan nopeasti. Kasvu rahoitetaan usein pääomasijoitusten voimin. Kiitorata on siis käytännössä aikahorisontti varainkeruukierrosten välissä. Tuoreimman barometrin tulokset vahvistavat näkemystä rekrytointimäärien hidastumisesta vuoden 2022 toisen vuosineljänneksen huipuista. Oleellista muutosta parempaan ei ole havaittavissa vuoden 2023 aikana, mikä viittaisi siihen, että startupit tekivät nopeasti sopeutustoimia ja olisivat nyt vakiinnuttaneet rekrytointivauhdin kestävämmälle tasolle”, Zad kertoo.

Barometrin vastauksista laskettujen saldolukujen perusteella työntekijämäärät kasvavat edelleen keskimäärin Suomen startup-yhteisön jäsenyrityksissä, mutta hitaammin vuoden 2022 alkuun verrattuna.  

Kasvurahoituksen saamisessa haasteita 

Startup-barometrissä tarkastellaan myös keskeisiä kasvun esteitä vuosineljänneksittäin. Vuoden 2023 kolmannella vuosineljänneksellä keskeisimmäksi kasvun esteeksi on noussut rahoituksen saatavuuden puute. Vielä vuoden 2022 aikana työvoiman saatavuus oli merkittävin kasvun este. Ympäröivän taloustilanteen heikentyminen ja korkotason nousu ovat saaneet pääomasijoittajat varovaisemmiksi, mikä on johtanut rahoituskierrosten venymiseen, ehtojen heikentymiseen startupien osalta sekä sijoituspäätösten vähentymiseen. Startup-yritysten on tällä hetkellä aiempaa vaikeampaa nostaa kasvurahoitusta, mikä näkyy vastauksista. 

Barometrissä peräti 42 prosenttia vastaajista mainitsi rahoituksen saatavuusongelmien olevan tällä hetkellä keskeisin kasvun este. Rahoituksen jälkeen kysynnän puutteen mainitsi 36 prosenttia vastaajista ja kolmantena osaavan työvoiman saatavuuden mainitsi 32 prosenttia vastaajista. Kun rahoitusta on aiempaa vähemmän saatavilla ja rekrytointeja tehdään aiempaa hitaammin, on selvää ettei osaavan työvoiman saatavuus ole tämänhetkisessä markkinatilanteessa keskeisin kasvun este. Pidemmällä aikavälillä on kuitenkin selvää, että osaavan työvoiman saatavuus on keskeisin pullonkaula kasvulle. On hyvä muistaa, että startup-yrityksiin vaikuttavat merkittävästi poliittiset päätökset, jotka muovaavat toimintaympäristöä,” Zad toteaa.

Suomen startup-yhteisön jäsenyrityksen Eniferin yksi perustajista ja operatiivinen johtaja Joosu Kuivanen: “Suomessa toimivat alkuvaiheen startup-yritykset tarvitsevat myös julkisen sektorin vetoapua etenkin ensimmäisten teollisen skaalan tuotantolaitosten rakentamisessa. Suomessa on merkittävät kasvunäkymät solumaatalouden sektorilla, mutta investoinnit tuotantolaitoksiin ovat niin pääomaintensiivisiä, että toimialaa ei saada kunnolla nousuun ilmaan julkisen sektorin vetoapua."