LUT on Suomen maineikkain yliopisto 2023 – yliopistojen maineilla on taloudellista merkitystä

T-Media tutki kaikkien suomalaisten yliopistojen maineen kansalaisten keskuudessa helmikuussa 2023. Tutkimukseen osallistui yli 2 200 vastaajaa.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että lähes kaikki Suomen yliopistot ovat hyvämaineisia. Tutkimuksessa käytettiin asteikkoa 1–5 ja hyvän arvosanat ovat välillä 3,50–4,00. Yliopistojen maineikkaimpien kärjen muodostavat Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, Aalto-yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu sekä parhaana monialaisena yliopistona Itä-Suomen yliopisto. 

”Yliopistojen välillä on tunnistettavissa entistä vahvempaa profiloitumista mielikuvien kautta, mikä voi näkyä esimerkiksi innovatiivisena viestintänä ja kansainvälisen brändin rakentamisena. Vahvasti profiloituneiden LUTin ja Aalto-yliopiston sijoitukset mainelistalla osoittavat, että profiloituminen näkyy kansalaisille ja tukee hyvän maineen syntyä. Maanpuolustuskorkeakoulun erityinen tehtävä on tässä maailman tilanteessa konkretisoitunut ja kasvattanut merkitystään”, T-Median vanhempi neuvonantaja Nina Laakso sanoo.

”Yliopistot erottuvat toisistaan entistä selkeämmin. Voisi jopa sanoa, että ne jopa persoonallistuvat. Yliopistot eivät muodosta enää vain lähes toistensa kaltaista organisaatiojoukkoa. Esimerkiksi LUT haluaa erottua toimintatavoiltaan modernina ja innovatiivisena yliopistona. Se markkinoi voimakkaasti erityisesti teknillistä koulutustaan ympäri Suomen”, Laakso jatkaa.

 

Koulutuksella ja tutkimuksella keskeisin merkitys kansalaisten tuelle yliopistoja kohtaan

Kansalaiset arvioivat yliopistojen maineen tuotteiden ja palveluiden osa-alueen hyvälle tasolle (3,93), lähelle erinomaista tasoa (≥4,00). Samalla yliopistojen tuotteet ja palvelut nousivat keskeisimmin vaikuttavaksi tekijäksi kansalaisten käyttäytymiseen.

”Voidaan sanoa, että yliopistojen perustehtävää, eli koulutusta ja tutkimusta, pidetään merkityksellisimpänä kansalaisten käyttäytymiseen vaikuttavana tekijänä”, Laakso sanoo.

“On hyvin tärkeää, että yliopistot ja niiden toiminta saavat vahvan legitimaation kansalaisilta. Erityisen tärkeää on, että yliopistojen perustehtävää, arvostetaan ja sen merkitys yhteiskunnan kannalta tunnistetaan. Yliopistot tunnistetaan kansalaisten mielikuvissa myös vahvasti yhteiskuntavastuullisesti toimivina yhteisöinä”, Laakso sanoo.

Suomalaisyliopistoilla on yleisesti hyvä maine kansalaisten keskuudessa (3,68).

”Tämä kertoo siitä, että yliopistoja pidetään yleisesti tärkeinä ja, että yliopistojen koulutusta ja tutkimusta arvostetaan. Tuotteiden ja palveluiden lisäksi suomalaisten mielikuviin yliopistoista vaikuttavat erityisesti vastuullisuus ja innovaatiot.”

”Yliopistojen maineella voidaan katsoa olevan myös suora taloudellinen vaikutus. Mitä parempi maine yliopistolla on, sitä enemmän sinne hakeutuu motivoituneita opiskelijoita. Tämä vaikuttaa suoraan yliopiston taloudelliseen tulokseen Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin kautta.”

Kansalaisten mielikuvat ovat heikompia yliopistojen talouden ja johdon osalta. 

”Viime vuosina yliopistoja koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa ovat nousseet esille erityisesti yliopistojen johtaminen ja sen vaikutus mielikuviin yliopistosta työpaikkana. Johtamisen vaikutus mainemielikuvien rakentumiseen näkyi myös tässä tutkimuksessa. Tampereen yliopiston kohtalaisessa maineessa näkyy negatiivisesti aiempien vuosien johtamiskriisien vaikutus. Tampereen ohella useat maakuntayliopistot profiloituvat johtamisen kautta – avoimuus ja vuorovaikutus ovat tärkeitä”, Laakso sanoo.

Sijaintikaupungilla selvä yhteys yliopiston kiinnostavuuteen

Tämän vuoden tutkimuksessa tarkasteltiin myös sijaintikaupungin maineen mahdollista vaikutusta yliopiston maineeseen. Yliopiston kiinnostavuuteen vaikuttaa oman maineen lisäksi myös sijaintikaupungin maine.

T-Median kymmenen suurimman kaupungin Vetovoima&Pitovoima-tutkimuksessa vuonna 2022 kansalaiset arvioivat Tampereen Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi.

”Vaikka Tampereen yliopisto jäi kohtalaiseen mainetasoon yliopistojen tutkimuksessa, sen hakijamäärät ovat huomattavia. Joidenkin maakuntayliopistojen sijainti voi taas laimentaa kiinnostusta niitä kohtaan”, Laakso sanoo.

Helsingin yliopiston maine sen sijaan on parempi kuin Helsingin kaupungin vetovoima.

”Yliopistoilla ja kaupungilla voidaan sanoa olevan keskinäinen yhteys. Jos sijaintikaupungilla ei ole vetovoimaa, niin yliopiston on kyettävä rakentamaan sitä itse”, Laakso sanoo.

Näin tutkimme

Yliopistojen Luottamus&Maine 2023 -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten yliopistojen mainetta kansalaisten keskuudessa. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki Suomen 14 yliopistoa.

Yliopistoja arvioitiin T-Median Luottamus&Maine-tutkimusmallilla, jossa organisaation saama mainepistemäärä muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona. Osa-alueet ovat yrityksen hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. Tutkimuksessa käytettiin viisiportaista arviointiasteikkoa (1–5).

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 14.2. –27.2.2023. Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan 2 224 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (poissulkien Ahvenanmaa). Otos on painotettu väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.