Suomen ympäristökeskus

Itämeren seurantamatkat: Pohjanläheisen veden fosforipitoisuus kohonnut Perämerellä

Jaa

Syken merentutkimusalus Aranda ja rannikkoseuranta-alus ovat palanneet vuosittaisilta loppukesän seurantamatkoiltaan. Perämeren avomerialueen pohjanläheisen veden fosfaattifosforin pitoisuus on jatkanut kohoamistaan. Happitilanne Suomen merialueilla vastasi Itämeren Suojelukomission (HELCOM) tuoretta tilanarviota: avoimen Suomenlahden syvävedessä se on heikko, eikä pohjilla esiinny pohjaeläimiä. Pohjanlahdella happitilanne on hyvä tai erinomainen, ja pohjaeläinyhteisöt ovat elinvoimaisia. HELCOM arvioi rehevöitymistilan Suomea ympäröivillä avomerialueilla yleisesti välttäväksi ja rannikkoalueilla tyydyttäväksi.

Sami Rantapusa ja Siru Tasala näytteenotossa tutkimusalus Arandalla elokuussa 2023.
Sami Rantapusa ja Siru Tasala näytteenotossa tutkimusalus Arandalla elokuussa 2023. © Ilkka Lastumäki / Syke Julkaistavissa Suomen ympäristökeskusta ja Itämeren seurantaa koskevassa uutisoinnissa.

Arandan loppukesän seurantamatka suuntautui Suomenlahdelle, Saaristomerelle, varsinaisen Itämeren pohjoisosiin, Ahvenanmerelle, Selkämerelle, Merenkurkkuun ja Perämerelle. Rannikkoseurantamatka puolestaan itäisen Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkoalueille. Matkoilla kerättiin ravinne- ja happitilanteen lisäksi tietoja muun muassa ilmastomuutoksen vaikutuksia meriympäristöön kuvaavista muuttujista sekä pohjaeläin- ja planktonyhteisöjen muutoksista. Loppukesän ravinnehavainnot ovat tärkeitä Itämeren suojelukomission (HELCOM) rehevöitymisen tilanarviossa käytettyjen indikaattorien päivittämisessä.

Pohjanläheisen veden happi- ja ravinnetilanne sekä pohjaeläinyhteisöt kesällä 2023

Suomenlahti

Suomenlahdella avomeren syvänteiden happitilanne on edelleen heikko, mikä mahdollistaa pohjasedimentin fosforivarantojen vapautumisen ja lisää fosfaattifosforin määrää pohjanläheisissä vesissä. Kesäkuun havaintojen perusteella pohjaeläimiä esiintyi vain pienessä osassa avomeren havaintoasemia. Yli 60 metrin syvyydessä pohjat olivat pääsääntöisesti kuolleita. Itäisen Suomenlahden sisäsaaristosta sen sijaan löydettiin reheville sisälahdille tyypillisiä pohjaeläinyhteisöjä. Ulkosaaristossa avomeren syväveden vaikutukselle alttiilla alueilla pohjan happipitoisuus oli alentunut. Siellä pohjilla esiintyi vain vähähappisia oloja sietäviä lajeja.

Pohjanlahti

Perämeren avomeren pohjanläheisen fosfaattifosforin pitoisuus on jatkanut viime vuosina havaittua kohoamistaan. Happitilanne alueella on kuitenkin erinomainen koko vesipatsaassa, joten pitoisuuden nousu ei ole seurausta sisäisestä kuormituksesta. Jatkossa onkin syytä seurata, onko kyseessä merkki merialueen pohjien heikentyneestä kyvystä sitoa fosforia vai onko kyse Itämeren pääaltaalta Selkämeren kautta virranneesta fosforista. Selkämerellä pohjanläheinen happitilanne on edelleen hyvä, vaikka se pitkällä aikavälillä onkin heikentynyt. Pohjaeläinyhteisöt ovat alueella runsaita ja hyvässä tilassa.

Saaristomeri

Saaristomerellä seuranta painottui tänä kesänä merialueen keskiosiin. Havaintoja tehtiin erityisesti Airistolta ja Paimionlahdelta ulkosaaristoon kulkevilla linjoilla. Pohjan happipitoisuus oli Saaristomeren sisemmillä alueilla hyvä tai tyydyttävä. Joillakin havaintoasemilla happitilanne oli kuitenkin aiempiin vuosiin verrattuna poikkeuksellisen alhainen, vaikkei suoranaista hapettomuutta esiintynytkään. Pohjaeläinyhteisöt ovat Saaristomerellä pääsääntöisesti monipuolisia ja runsaita. Sen sijaan Saaristomeren eteläpuolisilla avomerialueilla, varsinaisen Itämeren pohjoisosissa, pääaltaan pysyvän suolapitoisuuden harppauskerroksen alapuolinen syvävesi on hapetonta eikä pohjaeläimiä esiinny lainkaan.

null
Perämeren avomeren pohjanläheisen fosfaattifosforin pitoisuus on jatkanut viime vuosina havaittua kohoamistaan. © Syke
null
Fosfaattifosforin pitoisuudet pohjan lähellä Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2021, 2022 ja 2023. © SYKE Data: SYKE ja SMHI
null
Avomeren pohjan happitilanne Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2021, 2022 ja 2023. © Syke Data: Syke ja SMHI

Tuore HELCOM-arvio: Suomea ympäröivien merialueiden rehevöitymistila on enimmäkseen tyydyttävä tai välttävä

Suomen merenhoidon tavoitteena on saavuttaa koko merialueellamme hyvä tila. Itämeren meriympäristön hyvä tila on tavoitteena myös Itämeren suojelukomission (HELCOM) työssä, jossa Suomi on aktiivisesti mukana. HELCOM päivittää kuuden vuoden välein arvion Itämeren tilasta. Uusin rehevöitymisen tila-arvio julkaistiin kesäkuussa 2023. Sen mukaan rehevöitymisen osalta Suomea ympäröivien avomerialueiden tila on välttävä ja rannikkoalueilla enimmäkseen tyydyttävä.

HELCOMin rehevöitymisen tila-arvio pohjautuu useisiin meren tilaa kuvaaviin indikaattoreihin. Suomen ympäristökeskuksen toteuttamien seurantamatkojen havaintoja mm. ravinne- ja happitilanteesta sekä pohjaeläimistä ja planktonyhteisöistä hyödynnetään rehevöitymisen ja monimuotoisuuden kehitystä kuvaavien indikaattorien päivittämisessä.

HELCOMin arvion mukaan Suomenlahden ja Saaristomeren eteläpuolella sijaitsevan varsinaisen Itämeren avomerialueilla pohjaeläinyhteisöjen ja pohjanläheisen veden tila on välttävä. Läntisen Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren altaan syvänteiden tilaa kuvaava happivelka on lisääntynyt kahden viime vuosikymmenen aikana. Itäisen Suomenlahden matalammilla avomerialueilla pohjanläheisen veden happitilanne on niin ikään heikentynyt. Huonon happitilanteen takia myös pohjaeläimistö voi Suomenlahdella huonosti. Happitilanteeseen on vaikuttanut erityisesti Itämeren pääaltaan suolaisen, vähähappisen ja ravinteikkaan veden kulkeutuminen Suomenlahdelle.

Perämeren avomerialueilla pohjanläheinen happitilanne on sen sijaan erinomainen ja Selkämerellä sekä Merenkurkussakin hyvä. Pohjaeläinyhteisöt voivat alueella hyvin. Pohjan hapettomuutta ei Perämeren avomerialueella, Selkämerellä ja Merenkurkussa esiinny, koska Ahvenanmeren kynnykset estävät varsinaisen Itämeren suolaisen, pysyvälle kerrostumiselle altistavan syväveden virtauksen merialueelle. Tilanne Pohjanlahdella on kuitenkin viime vuosikymmenen aikana hitaasti heikentynyt. Merialueen omalta valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus ei ole kasvanut, mutta se saa fosforia Itämeren pääaltaalta. Pohjien hyvästä kunnosta huolimatta merialueiden rehevöitymistila on arvioitu välttäväksi pintakerroksen kohonneiden fosfori- ja leväpitoisuuksien takia.

Maalta mereen kohdistuvan typpi- ja fosforiravinteiden kuormituksen raportoidaan vähentyneen merkittävästi koko Itämeren alueella. Kuormituksen väheneminen näkyy meren tilan parantumisena kuitenkin vasta pitkällä viiveellä, sillä tilan paranemista hidastavat mereen vuosikymmenien saatossa kerääntyneet ravinnevarannot. Hapettomissa olosuhteista pohjasedimentistä vapautuu erityisesti sinne varastoitunutta fosforia niin sanottuna sisäisenä kuormituksena.

Varsinaisella Itämerellä tapahtuvat vesimassojen liikkeet vaikuttavat merkittävästi erityisesti Suomenlahden rannikkovesien ja ulomman Saaristomeren tilanteeseen. Pitkällä aikavälillä maalta ja ilmasta tulevan ravinnekuormituksen suitsiminen ja ilmastomuutoksen hillitseminen ovat avainasemassa Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi. Sisempien rannikkovesiemme tilaan omat toimemme vaikuttavat myös lyhyemmällä aikavälillä.

null
Vuoden 2023 elokuun seurantamatkojen avomeren havaintoasemat. © Syke

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Arandan matkanjohtaja, vanhempi tutkija Pekka Kotilainen, p. 0295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi

Pohjien tila, pohjaeläimet, rannikkoseuranta: erikoistutkija Henrik Nygård, p. 0295 251 469, etunimi.sukunimi@syke.fi

Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Sami Rantapusa ja Siru Tasala näytteenotossa tutkimusalus Arandalla elokuussa 2023.
Sami Rantapusa ja Siru Tasala näytteenotossa tutkimusalus Arandalla elokuussa 2023.
Lataa
Perämeren avomeren pohjanläheisen fosfaattifosforin pitoisuus on jatkanut viime vuosina havaittua kohoamistaan.
Perämeren avomeren pohjanläheisen fosfaattifosforin pitoisuus on jatkanut viime vuosina havaittua kohoamistaan.
Lataa
Fosfaattifosforin pitoisuudet pohjan lähellä Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2021, 2022 ja 2023.
Fosfaattifosforin pitoisuudet pohjan lähellä Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2021, 2022 ja 2023.
Lataa
Avomeren pohjan happitilanne Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2021, 2022 ja 2023.
Avomeren pohjan happitilanne Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2021, 2022 ja 2023.
Lataa
Vuoden 2023 elokuun seurantamatkojen avomeren havaintoasemat.
Vuoden 2023 elokuun seurantamatkojen avomeren havaintoasemat.
Lataa
Sami Rantapusa ja Siru Tasala näytteenotossa tutkimusalus Arandalla elokuussa 2023.
Sami Rantapusa ja Siru Tasala näytteenotossa tutkimusalus Arandalla elokuussa 2023.
Lataa
Anne-Mari Luhtanen ja Maiju Lehtiniemi  näytteenotossa tutkimusalus Arandalla elokuussa 2023.
Anne-Mari Luhtanen ja Maiju Lehtiniemi näytteenotossa tutkimusalus Arandalla elokuussa 2023.
Lataa

Linkit

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Uusniityt parantavat pölyttäjien elinmahdollisuuksia kaupungeissa ja taajamissa27.5.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Huom! Tiedotteeseen korjattu kuvan copyright-tieto. Tänään julkaistu yhteenveto eri puolille Suomea perustetuista uusniityistä esittelee 51 esimerkkiä siitä, miten pölyttäjille voidaan luoda uusia elinmahdollisuuksia rakennetuille alueille. Uusniityllä tarkoitetaan niittyä, joka on perustettu ainakin osittain niittykasvien siemeniä kylvämällä. Se voi olla myös nurmikosta perustettu niitty.

Baltic Sea protection is strengthened by urban cooperation of coastal cities22.5.2024 08:00:00 EEST | Press release

The protection of the Baltic Sea marine environment was enhanced through the BALTICITIES project. The project strengthened environmental networks within and between coastal cities in Finland, Estonia, Latvia, and Lithuania. In addition to municipal and city officials, marine knowledge was widely shared with various societal actors and the public. Through the Baltic Seashore Stories Video Campaign, the diversity of different coastal areas was introduced to the public. The overwhelming popularity of the Campaign’s website indicates that many people share both joy and concern for the sea.

Itämeren suojelua edistettiin Suomen ja Baltian yhteisvoimin22.5.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Itämeren meriympäristön suojelua edistettiin projektissa, jossa vahvistettiin Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan rannikkokaupunkien yhteistyöverkostoja ja etsittiin merensuojelun synergioita. Kunta- ja kaupunkipäättäjien ohella meritietoa jaettiin laajasti yhteiskunnan eri toimijoille ja suurelle yleisölle. Erilaiset merenrannat tuotiin kansalaisten ulottuville videokampanjan voimin. Kampanjasivuston suosio viestii siitä, että ilon ja huolen merestä jakaa moni kansalainen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye