Itämeren seurantamatkat: Pohjanläheisen veden fosforipitoisuus kohonnut Perämerellä
Syken merentutkimusalus Aranda ja rannikkoseuranta-alus ovat palanneet vuosittaisilta loppukesän seurantamatkoiltaan. Perämeren avomerialueen pohjanläheisen veden fosfaattifosforin pitoisuus on jatkanut kohoamistaan. Happitilanne Suomen merialueilla vastasi Itämeren Suojelukomission (HELCOM) tuoretta tilanarviota: avoimen Suomenlahden syvävedessä se on heikko, eikä pohjilla esiinny pohjaeläimiä. Pohjanlahdella happitilanne on hyvä tai erinomainen, ja pohjaeläinyhteisöt ovat elinvoimaisia. HELCOM arvioi rehevöitymistilan Suomea ympäröivillä avomerialueilla yleisesti välttäväksi ja rannikkoalueilla tyydyttäväksi.
![Sami Rantapusa ja Siru Tasala näytteenotossa tutkimusalus Arandalla elokuussa 2023.](/data/images/public/69819243/70038205/ca9d943c-a034-460b-ae70-b29edc390a8e-w_720.jpg)
Arandan loppukesän seurantamatka suuntautui Suomenlahdelle, Saaristomerelle, varsinaisen Itämeren pohjoisosiin, Ahvenanmerelle, Selkämerelle, Merenkurkkuun ja Perämerelle. Rannikkoseurantamatka puolestaan itäisen Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkoalueille. Matkoilla kerättiin ravinne- ja happitilanteen lisäksi tietoja muun muassa ilmastomuutoksen vaikutuksia meriympäristöön kuvaavista muuttujista sekä pohjaeläin- ja planktonyhteisöjen muutoksista. Loppukesän ravinnehavainnot ovat tärkeitä Itämeren suojelukomission (HELCOM) rehevöitymisen tilanarviossa käytettyjen indikaattorien päivittämisessä.
Pohjanläheisen veden happi- ja ravinnetilanne sekä pohjaeläinyhteisöt kesällä 2023
Suomenlahti
Suomenlahdella avomeren syvänteiden happitilanne on edelleen heikko, mikä mahdollistaa pohjasedimentin fosforivarantojen vapautumisen ja lisää fosfaattifosforin määrää pohjanläheisissä vesissä. Kesäkuun havaintojen perusteella pohjaeläimiä esiintyi vain pienessä osassa avomeren havaintoasemia. Yli 60 metrin syvyydessä pohjat olivat pääsääntöisesti kuolleita. Itäisen Suomenlahden sisäsaaristosta sen sijaan löydettiin reheville sisälahdille tyypillisiä pohjaeläinyhteisöjä. Ulkosaaristossa avomeren syväveden vaikutukselle alttiilla alueilla pohjan happipitoisuus oli alentunut. Siellä pohjilla esiintyi vain vähähappisia oloja sietäviä lajeja.
Pohjanlahti
Perämeren avomeren pohjanläheisen fosfaattifosforin pitoisuus on jatkanut viime vuosina havaittua kohoamistaan. Happitilanne alueella on kuitenkin erinomainen koko vesipatsaassa, joten pitoisuuden nousu ei ole seurausta sisäisestä kuormituksesta. Jatkossa onkin syytä seurata, onko kyseessä merkki merialueen pohjien heikentyneestä kyvystä sitoa fosforia vai onko kyse Itämeren pääaltaalta Selkämeren kautta virranneesta fosforista. Selkämerellä pohjanläheinen happitilanne on edelleen hyvä, vaikka se pitkällä aikavälillä onkin heikentynyt. Pohjaeläinyhteisöt ovat alueella runsaita ja hyvässä tilassa.
Saaristomeri
Saaristomerellä seuranta painottui tänä kesänä merialueen keskiosiin. Havaintoja tehtiin erityisesti Airistolta ja Paimionlahdelta ulkosaaristoon kulkevilla linjoilla. Pohjan happipitoisuus oli Saaristomeren sisemmillä alueilla hyvä tai tyydyttävä. Joillakin havaintoasemilla happitilanne oli kuitenkin aiempiin vuosiin verrattuna poikkeuksellisen alhainen, vaikkei suoranaista hapettomuutta esiintynytkään. Pohjaeläinyhteisöt ovat Saaristomerellä pääsääntöisesti monipuolisia ja runsaita. Sen sijaan Saaristomeren eteläpuolisilla avomerialueilla, varsinaisen Itämeren pohjoisosissa, pääaltaan pysyvän suolapitoisuuden harppauskerroksen alapuolinen syvävesi on hapetonta eikä pohjaeläimiä esiinny lainkaan.
![null](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69819243/70038205/958cba24-bd17-49e4-bbbc-2415dbe962f8-w_720.png)
![null](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69819243/70038205/ce49e179-7af2-482a-93b0-95b9b1cd496c-w_720.png)
![null](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69819243/70038205/ef831e32-ecb1-4007-bf8d-2b3c8603c01f-w_720.png)
Tuore HELCOM-arvio: Suomea ympäröivien merialueiden rehevöitymistila on enimmäkseen tyydyttävä tai välttävä
Suomen merenhoidon tavoitteena on saavuttaa koko merialueellamme hyvä tila. Itämeren meriympäristön hyvä tila on tavoitteena myös Itämeren suojelukomission (HELCOM) työssä, jossa Suomi on aktiivisesti mukana. HELCOM päivittää kuuden vuoden välein arvion Itämeren tilasta. Uusin rehevöitymisen tila-arvio julkaistiin kesäkuussa 2023. Sen mukaan rehevöitymisen osalta Suomea ympäröivien avomerialueiden tila on välttävä ja rannikkoalueilla enimmäkseen tyydyttävä.
HELCOMin rehevöitymisen tila-arvio pohjautuu useisiin meren tilaa kuvaaviin indikaattoreihin. Suomen ympäristökeskuksen toteuttamien seurantamatkojen havaintoja mm. ravinne- ja happitilanteesta sekä pohjaeläimistä ja planktonyhteisöistä hyödynnetään rehevöitymisen ja monimuotoisuuden kehitystä kuvaavien indikaattorien päivittämisessä.
HELCOMin arvion mukaan Suomenlahden ja Saaristomeren eteläpuolella sijaitsevan varsinaisen Itämeren avomerialueilla pohjaeläinyhteisöjen ja pohjanläheisen veden tila on välttävä. Läntisen Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren altaan syvänteiden tilaa kuvaava happivelka on lisääntynyt kahden viime vuosikymmenen aikana. Itäisen Suomenlahden matalammilla avomerialueilla pohjanläheisen veden happitilanne on niin ikään heikentynyt. Huonon happitilanteen takia myös pohjaeläimistö voi Suomenlahdella huonosti. Happitilanteeseen on vaikuttanut erityisesti Itämeren pääaltaan suolaisen, vähähappisen ja ravinteikkaan veden kulkeutuminen Suomenlahdelle.
Perämeren avomerialueilla pohjanläheinen happitilanne on sen sijaan erinomainen ja Selkämerellä sekä Merenkurkussakin hyvä. Pohjaeläinyhteisöt voivat alueella hyvin. Pohjan hapettomuutta ei Perämeren avomerialueella, Selkämerellä ja Merenkurkussa esiinny, koska Ahvenanmeren kynnykset estävät varsinaisen Itämeren suolaisen, pysyvälle kerrostumiselle altistavan syväveden virtauksen merialueelle. Tilanne Pohjanlahdella on kuitenkin viime vuosikymmenen aikana hitaasti heikentynyt. Merialueen omalta valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus ei ole kasvanut, mutta se saa fosforia Itämeren pääaltaalta. Pohjien hyvästä kunnosta huolimatta merialueiden rehevöitymistila on arvioitu välttäväksi pintakerroksen kohonneiden fosfori- ja leväpitoisuuksien takia.
Maalta mereen kohdistuvan typpi- ja fosforiravinteiden kuormituksen raportoidaan vähentyneen merkittävästi koko Itämeren alueella. Kuormituksen väheneminen näkyy meren tilan parantumisena kuitenkin vasta pitkällä viiveellä, sillä tilan paranemista hidastavat mereen vuosikymmenien saatossa kerääntyneet ravinnevarannot. Hapettomissa olosuhteista pohjasedimentistä vapautuu erityisesti sinne varastoitunutta fosforia niin sanottuna sisäisenä kuormituksena.
Varsinaisella Itämerellä tapahtuvat vesimassojen liikkeet vaikuttavat merkittävästi erityisesti Suomenlahden rannikkovesien ja ulomman Saaristomeren tilanteeseen. Pitkällä aikavälillä maalta ja ilmasta tulevan ravinnekuormituksen suitsiminen ja ilmastomuutoksen hillitseminen ovat avainasemassa Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi. Sisempien rannikkovesiemme tilaan omat toimemme vaikuttavat myös lyhyemmällä aikavälillä.
![null](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69819243/70038205/967d5d12-7070-4420-96af-2701eacdb12b-w_720.png)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arandan matkanjohtaja, vanhempi tutkija Pekka Kotilainen, p. 0295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi
Pohjien tila, pohjaeläimet, rannikkoseuranta: erikoistutkija Henrik Nygård, p. 0295 251 469, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
![Sami Rantapusa ja Siru Tasala näytteenotossa tutkimusalus Arandalla elokuussa 2023.](/data/images/public/69819243/70038205/ca9d943c-a034-460b-ae70-b29edc390a8e-w_240.jpg)
![Perämeren avomeren pohjanläheisen fosfaattifosforin pitoisuus on jatkanut viime vuosina havaittua kohoamistaan.](/data/images/public/69819243/70038205/958cba24-bd17-49e4-bbbc-2415dbe962f8-w_240.png)
![Fosfaattifosforin pitoisuudet pohjan lähellä Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2021, 2022 ja 2023.](/data/images/public/69819243/70038205/ce49e179-7af2-482a-93b0-95b9b1cd496c-w_240.png)
![Avomeren pohjan happitilanne Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2021, 2022 ja 2023.](/data/images/public/69819243/70038205/ef831e32-ecb1-4007-bf8d-2b3c8603c01f-w_240.png)
![Vuoden 2023 elokuun seurantamatkojen avomeren havaintoasemat.](/data/images/public/69819243/70038205/967d5d12-7070-4420-96af-2701eacdb12b-w_240.png)
![Sami Rantapusa ja Siru Tasala näytteenotossa tutkimusalus Arandalla elokuussa 2023.](/data/images/public/69819243/70038205/d46f5241-7574-41af-9a18-a36b696f6066-w_240.jpg)
![Anne-Mari Luhtanen ja Maiju Lehtiniemi näytteenotossa tutkimusalus Arandalla elokuussa 2023.](/data/images/public/69819243/70038205/d4145ed8-9c2d-4e2d-844d-429e6c9e8235-w_240.jpg)
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Relatively small amount of blue-green algae have been observed in inland waters, but there are plenty of observations on the coast and in the open sea25.7.2024 13:17:22 EEST | Press release
The blue-green algae situation has remained stable in inland waters, and slightly less blue-green algae than in previous monitoring years have been observed. Blue-green algae observations have increased on the coasts, and plenty of observations have also been made in the Bothnian Sea and the Åland Sea.
För tidpunkten har ganska lite cyanobakterier observerats i insjöarna, men vid kusten och på öppet hav finns det rikligt med observationer25.7.2024 13:06:55 EEST | Tiedote
Algläget har hållits stabilt i insjöarna och cyanobakterier har observerats något mindre än genomsnittet för tidpunkten under tidigare uppföljningsår. Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusten och rikligt med observationer har också gjorts i Bottenhavet och Ålands hav.
Ajankohtaan nähden sinilevää on havaittu sisävesillä melko vähän, mutta rannikolla ja avomerellä havaintoja on runsaasti25.7.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne on pysynyt sisävesillä vakaana, ja sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä vähemmän kuin aikaisempina seurantavuosina. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla, ja havaintoja on tehty runsaasti myös Selkämerellä ja Ahvenanmerellä.
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas18.7.2024 13:18:58 EEST | Press release
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas, but the situation in inland waters is typical of the season. Blue-green algae have been observed especially on the coasts of Southwest Finland, Uusimaa and Kymenlaakso. Abundant blue-green algae occur in the open sea area throughout the Gulf of Finland.
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden18.7.2024 13:08:13 EEST | Tiedote
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden, men i insjöarna är läget typisk för tidpunkten. I kustområdena har cyanobakterier observerats särskilt längs kusterna i Egentliga Finland, Nyland och Kymmenedalen. I det öppna havsområdet förekommer rikligt med cyanobakterier i hela Finska viken.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme