Vedet korkealla Pirkanmaalla ja Kokemäenjoella (Pirkanmaa, Varsinais-Suomi)

Kesä ja syksy ovat olleet Ähtäristä Riihimäelle ulottuvalla Kokemäenjoen valuma-alueella tavanomaista sateisempia. Heinä-, elo- ja syyskuussa satoi alueella keskimäärin yli 300 millimetriä vettä, kun keskimääräisenä vuonna tämä lukema on sata millimetriä pienempi. Sateet ovat saaneet järvien pinnat kipuamaan paikoin huomattavasti tavanomaista korkeammalle.

Pohjoisessa pinnat korkeimmalla

Sateita ovat saaneet erityisesti vesistöalueen pohjoiset latvavedet. Tämän seurauksena Keurusselän ja Virtain Kitusjärven vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohtaan nähden korkeimmilleen yli sataan vuoteen. Sateiden seurauksena myös juoksutukset säännöstellystä Ähtärinjärvestä ovat olleet ajankohtaan nähden voimakkaita ja alapuolisen Toisveden vedenpinta korkealla.

Toisvedestä, Kitusjärvestä ja Keurusselästä vedet laskevat Vaskiveden, Tarjanteen, Ruoveden ja Paloveden muodostamaan altaaseen, jonka pinta on ajankohtaan nähden yli 60 senttiä keskimääräistä korkeammalla. Jo nyt vedenkorkeudet vastaavat viime kevään tulvalukemia, ja ennusteiden mukaan pinta on yhä nousussa. Järvialtaan vedenkorkeudet noudattavat Muroleenkosken sanelemaa luontaista rytmiä, eikä pinnan nousuihin ja laskuihin näin ollen pystytä vaikuttamaan.

-Vedennousun takia laitureiden kiinnitykset kannattaa tarkistaa ja veneet vetää vielä tavallistakin ylemmäs, kehottaa Niko Nurhonen alueen tulvariskiviranomaisena toimivasta Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Vaikka pohjoisen järvet Muroleen takana varastoivatkin pintojen noustessa valtavat määrät vettä, ovat tulovirtaamat kasvaneet myös säännöstellyssä Näsijärvessä. Tämän takia myös Tammerkoskessa on virrannut runsaasti vettä.

-Tammerkoskessa on otettu käyttöön ohijuoksutusta Tampellan ja Finlaysonin laitoksien ohi. Veden tulo- ja lähtövirtaamat Näsijärveen ovat lähellä toisiaan, ja pinnanvaihtelu tasaantunut tässä vaiheessa noin 150 m3/s keskivirtaamalla, kertoo Jukka Joronen Tampereen Energiasta.

Tammerkosken luukuista saadaan tarvittava vesimäärä alas ilman ongelmia, ja Näsijärven sekä Pyhäjärven vedenkorkeuksiin voidaan vaikuttaa säännöstelyllä.

Säännöstellyillä järvillä ja Kokemäenjoella varaudutaan jo loppuvuoteen

Näsijärvestä vedet virtaavat Pyhäjärven ja Rauta-Kuloveden kautta Kokemäenjokeen ja sieltä mereen Porin edustalla. Tällä välillä mukaan liittyy vesiä esimerkiksi Vanajavedestä, Kyrösjärven reitiltä ja Loimijoesta. Alajuoksun virtaamiin vaikuttaa siis laajan alueen vesitilanne, ja vastaavasti Kokemäenjoen virtaamatilanteeseen voidaan vaikuttaa laajan alueen säännöstellyillä järvillä.

Liikkeellä olevien suurten vesimäärien takia Pirkanmaan keskeisten säännösteltyjen järvien vedenkorkeus pyritään laskemaan lokakuun ja marraskuun aikana tavanomaista alemmaksi. Näillä järvillä tarkoitetaan Näsijärveä, Vanajavettä, Pyhäjärveä, Rauta-Kulovettä, Kyrösjärveä sekä Kirkkojärvi-Mahnalanselkää. Kun järvissä on loppuvuodesta tarpeeksi tilaa, voidaan juoksutusta pakkasjaksojen aikana tilapäisesti rajoittaa. Tällä toimenpiteellä edistetään Kokemäenjoen jääkannen syntymistä tai helpotetaan mahdollista tulvatilannetta. Myös jääkannen syntyminen jokeen pienentää tulvariskiä, koska silloin veden jäähtymisestä johtuva hyydetulvariski pienenee.

Runsaat sateet yhdistettynä tavoitteeseen laskea järvien vedenpintoja näkyvät vesivoimalaitoksilla sekä Kokemäenjoella suurina juoksutuksina. Paikoin vesimäärät ovat olleet niin suuria, että voimaloiden turbiinien lisäksi ovat vedet virranneet myös tulvaluukkujen kautta.

-Nyt käynnissä olevilla juoksutuksilla yhdistettynä järvien säännöstelyyn voidaan pienentää loppuvuoden virtaamia, jolloin talvitulvan riski pienenee. Säännöstellyillä järvillä ranta-asukkaiden on hyvä huomioida, että järven pinta voi laskea ajankohtaan nähden totuttua alemmaksi, kertoo Mikael Rytkönen Kokemäenjoen laitoksia operoivasta UPM-Energystä.

Vesistön alajuoksulla Huittisten ja Porin välillä virtaamia ovat ajoittain lisänneet myös Loimijoen ja muiden Kokemäenjokeen laskevien jokien tulvat, jotka nekin johtuvat reippaista sateista.

-Sulan veden aikana nykyiset vesimäärät kyllä mahtuvat jokeen Kokemäenjoen ala- ja keskiosalla, mutta talvipakkasilla jään kertyminen joen pohjaan sekä mahdolliset jääpadot saattavat nostaa vedenkorkeuksia merkittävästi, jolloin myös vahinkoriskit kasvavat merkittävillä tulvariskialueilla Porissa ja Huittisissa, lisää Juha-Pekka Triipponen alajuoksun tulvariskiviranomaisena toimivasta Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Kyrösjärven säännöstelyyn haettu poikkeuslupaa

Märkä vuosi näkyy myös Kyrösjärven vedenpinnassa, joka on viime aikoina ollut noin 30 senttiä ajankohdan keskimääräistä ylempänä. Kokemäenjoen vesitilanteen kannalta myös Kyrösjärven vedenkorkeuksien olisi hyvä olla loppuvuodesta alempana, mutta voimassa oleva säännöstelylupa ei mahdollista vedenpinnan laskemiseen tarvittavaa juoksutusta. Vedenpinnan laskemiseksi Kyrösjärveä säännöstelevä Kyröskosken Voima on hakenut lupaa juoksuttaa enemmän vettä Kyröskoskesta alas.

-Kyröskosken Voima Oy on hakenut ja saanut vastaavan poikkeusluvan talvena 2019-2020, toteaa Mika Salo Kyröskosken Voimasta.

Vesistön eteläosassa tilanne rauhallisempi

Vaikka vesistöalueen pohjoisosissa vedenkorkeudet huitelevatkin vuodenaikaan nähden harvinaisen korkealla, ei tilanne näytä samalta vesistön toisilla latvoilla Etelä-Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Alueen luonnollista vesirytmiä noudattelevat suurjärvet Längelmävesi-Mallasvesi ja Kukkia-Kuohijärvi ovat vain 5-15 senttiä ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella. Myös niiden pinnat ovat sateiden seurauksena kääntyneet nousuun, mutta tilanne on hyvin rauhallinen verrattuna pohjoisempiin järviin.

Vähäjärvisemmillä vesistönosilla sateet ovat kuitenkin näkyneet myös etelässä. Esimerkiksi Hausjärven Puujoella ja Akaan Tarpianjoella onkin ollut korkeita vesiä lokakuun alussa.
Säännöstellyllä Vanajavedellä vedenkorkeus on ollut viime aikoina ajankohdalle tavanomainen. Kasvaneita tulovirtaamia on ohjattu alas Kuokkalankoskien lisäksi myös Lempäälän kanavasulun kautta.

-Kanavan kautta pääosin iltaisin ja öisin tapahtuva juoksutus aiheuttaa lokakuun ajan pientä vaihtelua Lempäälän vedenkorkeuksiin. Marraskuussa tilanne tasaantuu, kun kanavan veneilykäyttö jää talvitauolle ja juoksutus saadaan siten ympärivuorokautiseksi, lisää Niko Nurhonen.