Kysely hyvinvointialue- ja kuntapäättäjille: Inhouse-rajoitukset tulisivat kalliiksi veronmaksajalle eivätkä lisäisi yksityisten yritysten markkinaosuutta

Kokonaistaloudellisuus, kokonaisvaltaisuus, luotettavuus, huoltovarmuus, jatkuvuus, kustannustehokkuus ja volyymiedut. Nämä nousivat päällimmäisenä kuvaamaan inhouse-yhtiöitä ja julkishallinnon syitä valita juuri niiden palvelut Kustos ry:n hyvinvointialue- ja kuntapäättäjille syyskuussa suunnatussa kyselyssä. Yli 500 vaikuttajalle syyskuussa tehdyn kyselyn vastausprosentti oli erityisesti hyvinvointialueiden ja suurten kaupunkien osalta kattava. Kyselyvastaajia oli yli sata.

Kustoksen edustamilla inhouse-yhtiöllä tarkoitetaan julkisten toimijoiden, usein usean kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai näiden yhdessä omistamaa yritystä. Inhouse-yhtiöt toimivat palveluintegraattoreina, yhteiskilpailuttajina ja yhteisinä palveluntuottajina omistajilleen. Myös valtion virastoilla on yhteisiä inhouse-yhtiöitä. ”Inhouset mahdollistavat erikoisosaajien osaamisen hyödyntämisen yhteisesti eri julkisyhteisöjen kesken ilman, että jokaisen on palkattava omat asiantuntijat”, kyselyvastaaja kuvaa nykytilannetta. Inhouse-yhtiöiden roolina on toimia myös omistajiensa hankintayksiköinä.

2/3 päättäjävastaajista uskoo, että hallitusohjelman inhouse-kirjaukset kasvattavat menoja

”Kustannukset nousevat ja turhaa työtä tehdään jatkossa hirvittävä määrä valtakunnallisesti, jos inhouse-rajoitukset toteutuvat.”

”Hyvinvointialueiden toiminnan laajuus, toimintavarmuusvaatimus ja laatukriteerit huomioiden pitkäjänteinen yhteistyö inhouse-yhtiöiden kanssa on äärimmäisen tärkeää”, kyselyvastaaja toteaa. Usea hyvinvointialuevastaaja korostaa, että olennainen osa omistamista on inhouse-yhtiöiden taloudellisuus ja tehokkuus.

”Hinta ei voi koskaan olla ainoa kokonaistaloudellisuuden kriteeri.”

”Inhouse-yhtiöiden palveluista luopuminen vaatisi myös mittavia rekrytointeja. Osaavia tekijöitä ei riittäisi läheskään kaikille kunnille ja hyvinvointialueille.”

Markkinat toimivat jo

Lukuisissa avoimissa vastauksissa toistui ajatus: ”Halvin ei riitä. Tulee olla myös kokonaistaloudellisesti edullisin pitkällä tähtäimellä.” Vastaajat ilmoittivat edellyttävänsä kaikilta tuottajilta kokonaistaloudellisesti edullisinta hintaa. ”Sidosyksiköiltä ostetaan ainoastaan, jos hinta-laatusuhde on kilpailukykyinen”, moni vastaaja korostaa. Markkinoilta palvelut ostetaan joko suoraan tai inhouse-yhtiön järjestemän kilpailutuksen kautta.

Kaikkiin kyselyyn osallistuneiden ryhmiin kuuluvat edustajat kertoivat käyttävänsä jo vapailta markkinoilta haettuja palveluita - suoraan tai epäsuoraan – kun se on kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Markkinat siis toimivat jo nyt.

7/10 päättäjävastaajista korostaa päätöksissään inhousen kokonaistaloudellisuutta yksittäisen hankintahinnan sijaan

Kilpailuttamisella on hinta

Esimerkiksi hyvinvointialueilla on valtavat talouspaineet: ”Kaikki taloudellinen hyöty pitäisi pystyä ulosmittaamaan inhouse-yhtiöiden palveluintegraatiosta”, eräs vastaaja vaatii. Toisaalta toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ei kannata ainakaan vähäisen hintahyödyn vuoksi vaihtaa. Kun yksi palvelu on saatu toimimaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä, aiheutuu turhia kustannuksia ja työtä tehdä sama uudestaan toisen toimijan kanssa. ”Myös kuntien viranhaltijoiden työlle pitää asettaa hinta”, kuntapäättäjä toteaa. ”Samoin sille, jos tämän lainsäädännön muutoksen vuoksi ryhdytään kilpailuttamaan palveluja, joilla on jo toimiva malli. Tällöin palvelun hintaan pitää lisätä myös kilpailuttamisesta aiheutuvat kulut ja kustannukset.”

Mahdollisimman alhaiseen yksikköhintaan pyrkiviltä toimijoilta puuttuu inhouse-yhtiöille tyypillinen pyrkimys edistää tilaajan – inhouse-yhtiön kohdalla samalla omistajan – ja viime kädessä veronmaksajan etua.

Verotulojen menetyksiä, osaajapulaa ja lisäkustannuksia

Entä mitä tapahtuisi, mikäli hallitusohjelmakirjaukset inhouse-yhtiöiden aseman merkittävästä rajauksesta toteutuisivat? ”Inhouse-yhtiöiden palveluista luopuminen vaatisi mittavia rekrytointeja. Osaavia tekijöitä ei riittäisi läheskään kaikille kunnille ja hyvinvointialueille”, vastaaja toteaa. ”Kustannukset nousevat, ja valtakunnallisesti tehdään jatkossa hirvittävä määrä turhaa työtä”, toinen päättäjä kommentoi.

2/3 hyvinvointialueiden ja kaupunkien päättäjävastaajista palauttaisi toiminnot itselleen, jos inhouse-omistusrajaa nostetaan

Hyvinvointialueilla, kaupungeilla ja kunnilla inhouse-käytön kokonaisarviointiin vaikuttavat myös työllisyys ja verotulot. ”Vaikka mahdollisesti halvempi tuottaja tulisi kunnan ulkopuolelta, sen valinta vaikuttaisi kielteisesti työllisyyteen”, kuntapäättäjä pohtii. Hyvinvointialuepäättäjä muistuttaa, että ilman kotimaisia inhouse-toimijoita hyvinvointialueista tulisi ”ylikansallisten toimijoiden rahoittajia – veroeurot lähtevät pois Suomesta”.

Inhouse-järjestelmän mahdollinen rajoittaminen tarkoittaisi myös julkishallinnosta henkilöstösiirroilla inhouse-yhtiöihin siirtyneiden työntekijöiden edelleensiirtymistä toisella tavalla järjestettyihin inhouse-yhtiöihin – tai takaisin julkishallinnon palvelukseen. 

Vastanneista hyvinvointialue- ja kaupunkipäättäjistä noin kaksi kolmasosaa palauttaisi tuolloin inhouse-toiminnot itselleen. Tämä tulisi kaikille kalliiksi:  ”Luovuttaessa inhouse-yhtiöistä hyvinvointialueiden kustannukset tulisivat kasvamaan merkittävästi – ja sitä kautta valtion rahoitustarve hyvinvointialueille tulisi kasvamaan”, vastaaja pohtii.

”Pienen kunnan mahdollisuudet vuoropuheluun suurten ICT-toimijoiden kanssa ovat olemattomat.”

Uudistusten kustannukset tulee ymmärtää

Kunnilla ei usein ole omaa osaamista ja resursseja kilpailuttaa. Erityisesti yksittäiset ”kunnat jäävät kilpailutuksissa jalkoihin, koska volyymit eivät kiinnosta markkinoilla toimivia”, kuntapäättäjä muistuttaa.

Inhouse-yhtiöt toivovat pääsevänsä mukaan työryhmiin, jossa tehdään tulevan julkisen hankinnan säätelyä koskevan lainsäädännön vaikuttavuus- ja kustannusarvioita. ”Muutoksen kustannusvaikutukset tulee olla tiedossa – ja ne tulee ymmärtää, kun lopullisia päätöksiä tehdään”, Kustoksen Päivi Pitkänen muistuttaa.