Väitös: Kuntalain muutoksenhakusäännöksissä on kehittämisen varaa
Kunnallisvalituskelpoisuuden rajoittaminen tietyissä yksityisoikeudellisissa asioissa olisi perusteltua, käy ilmi Sami Sarvilinnan tuoreesta julkisoikeuden väitöstutkimuksesta.
– Kunnallisvalituksen tarjoamaa laillisuusvalvonnan mahdollisuutta ei välttämättä tarvita, kun kyse on kunnan päätöksestä ilmeisen henkilösidonnaisessa asiassa, esimerkiksi kun ollaan tekemässä työsopimusta tai maksamassa vahingonkorvausta, esittää perjantaina 3. marraskuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Sami Sarvilinna.
Suomalaisella kunnalla on kaksi roolia. Kunta on viranomainen, mutta samalla se on myös yksityisoikeudellinen toimija, joka voi tehdä sopimuksia, myydä ja ostaa omaisuutta, toimia työnantajana tai vaikkapa joutua virheen tai laiminlyönnin takia vahingonkorvausvelvolliseksi.
Viranomaisena kunnan tulee kuitenkin tehdä hallinnollisia päätöksiä myös yksityisoikeudellisissa oikeussuhteissaan, ja tällaiset päätökset puolestaan ovat laajalti kunnallisvalituskelpoisia.
Kunnallisvalituksella on Suomen oikeusjärjestelmässä kaksi tarkoitusta. Se on yhtäältä asianosaisen oikeussuojakeino ja toisaalta kuntalaisen keino valvoa kunnan toiminnan laillisuutta.
Sarvilinna tekeekin väitöstutkimuksessaan eron kunnan erilaisia yhteiskunnallisia tarkoitusperiä palvelevien oikeustoimien, kuten kiinteistön kaupan tai kunnan toisen velasta antaman takauksen, ja kunnan henkilösidonnaisten oikeustoimien, kuten työsopimuksen tai vahingonkorvauksen välillä.
– Mitä henkilösidonnaisemmasta asiasta on kyse, sitä vähemmän perusteltuna sen kunnallisvalituskelpoisuutta on pidettävä. Asianosainen ei tarvitse kunnallisvalituksen kautta saatavaa oikeussuojaa, koska hänellä on käytettävissään muita tehokkaampia oikeussuojakeinoja ja kuntalaisella ei voida katsoa olevan suurtakaan intressiä valvoa tällaisissa asioissa tehtävien päätösten laillisuutta, sanoo Sarvilinna.
Toisin on silloin, kun kunta harjoittaa vaikkapa maapolitiikkaa tai elinkeinopolitiikkaa yksityisoikeudellisin keinoin. Tällaisten asioiden kunnallisvalituskelpoisuutta on Sarvilinnan mukaan pidettävä edelleen perusteltuna.
Sarvilinnan tutkimus sijoittuu julkisoikeuden ja yksityisoikeuden rajapintaan. Sen lainopillisena lähtökohtana on erityisesti ruotsalaisessa oikeustieteessä tunnettu tavoitesuuntautunut tulkintamenetelmä, ja tutkimus sisältää myös oikeuspoliittisia ehdotuksia lainsäädännön tulevaa kehittämistä silmällä pitäen.
Väitöskirja
Sarvilinna, Sami (2023) Kunta yksityisenä: Kunnan yksityisoikeudellisten oikeustoimien julkisoikeudellisesta valvonnasta. Acta Wasaensia 517. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.
Väitöstilaisuus
OTL Sami Sarvilinnan väitöstutkimus “Kunta yksityisenä: Kunnan yksityisoikeudellisten oikeustoimien julkisoikeudellisesta valvonnasta” tarkastetaan perjantaina 3.11.2023 klo 12 Vaasan yliopiston Ankkuri-rakennuksen Nissi-auditoriossa.
Väitöstilaisuuden seuraaminen on mahdollista myös etäyhteyden kautta (Zoom, salasana: 754541)
Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat professori emeritus Heikki Kulla (Turun yliopisto) sekä professori emeritus Juha Karhu (Lapin yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti Kristian Siikavirta.
Lisätiedot
Sami Sarvilinna, puh. 040 3342 111, sami.sarvilinna(@)welho.com
Sami Sarvilinna on syntynyt Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1986. Hän on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1993. Lisäksi hän on suorittanut Magister Juris -tutkinnon Oxfordin yliopistossa vuonna 1996, filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1999 sekä maisterin tutkinnon julkisjohtamisessa Princetonin yliopistossa vuonna 2003. Sarvilinna valmistui oikeustieteen lisensiaatiksi vuonna 2012 Helsingin yliopistosta. Hän on aiemmin työskennellyt Helsingin kaupungin viranhaltijana ja virkamiehenä oikeusministeriön hallinnonalalla. Väitöksen aikaan Sarvilinna toimii hallinto-oikeustuomarina Helsingin hallinto-oikeudessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka KalmiTiedeviestinnän asiantuntijaVaasan yliopisto / Viestintä, brändi ja markkinointi
Puh:0294498231riikka.kalmi@uwasa.fiKuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto
Tekoälyä hyödynnetään ilmastonmuutoksen haasteissa Etelä-Pohjanmaalla – vastaa Vaasan yliopiston kyselyyn ja auta tekoälyä oppimaan6.5.2024 15:14:22 EEST | Tiedote
Vaasan yliopiston PERIL-hankkeessa kehitetään tekoälypohjaisia työkaluja, jotka tukevat Etelä-Pohjanmaan yrityksiä ja kuntalaisia ilmastonmuutoksen riskien kohtaamisessa. Tulevana kesänä avattava verkkosivusto tarjoaa alueellista ilmastoriskitietoa ja sisältää käyttäjiä sparraavan tekoälypohjaisen chatbotin.
Väitös: Informaatioresilienssi auttaa selviytymään kriisien tuottamassa epävarmuudessa19.3.2024 09:38:04 EET | Tiedote
Peräkkäiset ja toistensa kanssa limittyvät kriisit voivat aiheuttaa tiedon puutetta, olennaisen informaation hukuttavaa tietotulvaa tai jopa tiedon vääristymistä. Tämä edellyttää yhteiskunnalta informaatioresilienssiä eli kriisinkestävyyttä myös informaatioon liittyviä häiriöitä kohtaan. Tarvitsemmekin epävarmuuden hyväksyvää ja tietämättömyyden myöntämistä tukevaa toimintakulttuuria, ilmenee Aino Rantamäen tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Vaasan yliopisto palkitsi tiedeviestinnästä ja innovaatioista14.3.2024 09:57:39 EET | Tiedote
Vaasan yliopisto on valinnut professori Heidi Kuusniemen Vuoden tiedeviestijäksi. Tämän lisäksi yliopisto antoi kunniamaininnat tiedeviestinnästä professori Miadreza Shafie-khahille ja professori Sami Vähämaalle. Yliopisto jakoi myös ensi kertaa historiassaan Vaasan yliopiston innovaatiopalkinnon. Sen saivat professori Mohammed Elmusrati ja tutkija Mahmoud Elsanhoury.
Vaasan yliopiston uusi yhteistyömalli yhdistää yritykset ja väitöskirjatutkijat – Yrityksille tarjolla uusinta tutkimustietoa ja innovaatioita, väitöskirjatutkijoille houkutteleva urapolku7.3.2024 08:40:19 EET | Tiedote
Vaasan yliopistossa luodaan väitöskirjatutkijan ja yrityksen tai yhteisön välille uusi yhteistyömalli, jossa yrityksen tutkimusintressit voidaan yhdistää väitöskirjatutkimukseksi. Väitöskirjatutkija sitoutuu yhteistyöyrityksen ja Vaasan yliopiston yhdessä rahoittamaan neljän vuoden väitöskirjatutkimukseen. CoDoc – Collaborative Doctoral Partnership Model -hanke on Pohjanmaan liiton rahoittama.
Väitös: Mikroverkkojen oikosulut kuriin tietoliikennepohjaisella adaptiivisella suojauksella19.2.2024 15:55:35 EET | Tiedote
Aushiq Ali Memonin tuoreen väitöstutkimuksen mukaan tietoliikennepohjaiset mukautuvat eli adaptiiviset suojausjärjestelmät havaitsevat ja erottavat mikroverkkojen oikosulkuviat nopeammin kuin tavalliset vakioasetteluihin perustuvat suojauslaitteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme