Nuoren kuntoutusrahan heikennys uhkaa syventää mielenterveyskriisiä
Leikkaus nuoren kuntoutusrahaan voi vaikuttaa nuoren toimeentuloon, heikentää kuntoutukseen sitoutumista ja lisätä mielenterveyssyistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää.
Hallitus esittää, että nuoren kuntoutusrahaa ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa kuntoutusrahaa leikataan vuosittain 27 miljoonaa.
Nuoren kuntoutusrahaa voi saada 16-19-vuotias, jonka työ- tai opiskelukyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi ja hän tarvitsee erityisiä tukitoimia voidakseen opiskella tai osallistua muuhun työllistymistä edistävään kuntoutukseen.
Nykyisellään nuorten kuntoutusrahan taso on korkeampi kuin muiden kuntoutusrahojen. Korkeamman korvaustason tarkoituksena on kannustaa nuorta kuntoutumaan sekä suorittamaan toisen asteen koulutus työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisen sijaan.
Vuoden 2024 alusta alkaen kuntoutusrahan taso määräytyisi kaikille samoilla perusteilla riippumatta siitä, mistä kuntoutuksesta on kyse.
Mielenterveyspooli katsoo, että nuoren kuntoutusrahan korkeampi taso on perusteltu, eikä sitä tule leikata.
Kuntoutusrahan leikkaus vaikuttaa suoraan nuoren toimeentuloon
Nuoren kuntoutusrahaa saaneista vuonna 2020 noin 90 prosenttia sai etuutta mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Valtaosa nuoren kuntoutusrahaa saaneista saa nimenomaan vähimmäismäärän mukaista kuntoutusrahaa.
Mielenterveyden häiriöistä kolme neljäsosaa puhkeaa ennen 24:tä ikävuotta, ja mielenterveyshäiriöiden diagnoosien määrä on tutkimusten mukaan noussut nuorilla lähivuosina noin 25 prosenttia.
Pääministeri Orpon hallituksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä. On mahdollista, että nuoren kuntoutusrahan tason laskeminen jopa lisäisi nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden määrää.
Mielenterveyspooli pelkää, että haetut säästöt kääntyvät lisälaskuksi, joka maksetaan haavoittuvassa asemassa olevien nuorten mielenterveyden ja työllisyyden kustannuksella.
Hallituksen tulevassa esityksessä diagnoosi on kuntoutukseen pääsyn ehtona
Hallitusohjelman mukaisesti myöhemmin on tulossa käsittelyyn myös toinen kuntoutusta tarvitsevien nuorten asemaa heikentävä esitys.
Tuleva esitys palauttaisi 16-19-vuotiaiden ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn ehdoksi sairaus- tai vammadiagnoosin. Vuoden 2019 alusta saakka nuori on voinut päästä kuntoutukseen ilman diagnoosia.
Mielenterveyspooli näkee, että diagnoosivaatimus vaikeuttaa turhaan kuntoutuksen saamista. Se lisää byrokratiaa ja väliinputoamisen riskiä. Kuntoutuksen tarve voi olla todellinen ilman sairaus- tai vammadiagnoosia.
Nuorten kuntoutumista pitää tukea
Suomessa on jo tällä hetkellä nuorten mielenterveyskriisi, jota hallituksen esitykset uhkaavat syventää entisestään.
Nuorten mielenterveyttä, osallisuutta ja kiinnittymistä yhteiskuntaan opiskelun ja työn kautta tulee tukea kaikin tavoin – ei heikentää.
Jokaiselle nuorelle tulee taustastaan riippumatta turvata yhdenvertainen oikeus mielekkääseen arkeen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Nuorten jättäminen syrjään on inhimillisesti väärin ja taloudellisesti järjetöntä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Savolainen, varapuheenjohtaja, p. 044 589 6117
Aija Salo, pääsihteeri, p. 040 620 9515
Tietoja julkaisijasta
Mielenterveyspoolin muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat. Verkostossa on mukana yhteensä 32 järjestöä. Mielenterveyspooli tekee väestön mielenterveyttä vahvistavaa yhteiskuntapolitiikkaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Mielenterveyspooli
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Jokaiselle nuorelle turvattava riittävä mielenterveyden tuki28.2.2024 05:00:00 EET | Tiedote
Nuorten mielenterveydessä on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä. Yhä useampi nuori oireilee psyykkisesti tai kokee kuormitusta. Mielenterveyden diagnoosien määrä on kasvanut.
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Itsetuhoisen ihmisen pääsy palveluihin turvattava23.11.2023 14:16:49 EET | Tiedote
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii terveydenhuollolta asiantuntevaa ja tarpeenmukaista palvelua itsemurhaa yrittäneille ja muille itsetuhoisille ihmisille. Hyvinvointialueiden tulee noudattaa itsemurhien ehkäisyyn laadittua Käypä hoito -suositusta.
Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee ulottaa kaikille alle 29-vuotiaille6.11.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Mielenterveyspooli peräänkuuluttaa lasten ja nuorten kuulemista terapiatakuun valmistelussa ja arvioinnissa sekä ihmisten moninaisuuden huomioon ottamista terapiatakuun toteuttamisessa.
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Hyvät mielenterveyspalvelut vaativat resursseja18.10.2023 18:28:02 EEST | Tiedote
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii mielenterveyspalveluiden turvaamiseen ja mielenterveyden edistämiseen riittävää rahoitusta. Investoinnit mielenterveyspalveluihin, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen maksavat itsensä takaisin ihmisten parempana työ- ja toimintakykynä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten laskuna
Mielenterveystoipujien asema on heikentymässä hyvinvointialueilla26.9.2023 14:52:59 EEST | Tiedote
Porin Klubitalon toiminta voi loppua jo lokakuussa, koska Satakunnan hyvinvointialue ei ole tehnyt sen kanssa kumppanuussopimusta. Keski-Uudenmaan ja Kainuun hyvinvointialueet ovat puolestaan leikkaamassa Klubitalojen rahoitusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme