Varsinaissuomalaisten yritysten verokädenjälki 3,6 miljardia euroa
Kauppakamarien tuoreesta veroselvityksestä selviää, että varsinaissuomalaisten yritysten verokädenjälki oli 3,6 miljardia euroa vuonna 2021. Verokädenjälki on kasvanut viimeisimmästä kahden vuoden takaisesta selvityksestä jopa 20 prosenttia, sillä vuonna 2019 se oli 3,0 miljardia euroa. Veroja ja maksuja tilittää noin 27 000 Varsinais-Suomeen rekisteröityä yritystä.
”Suurimmat verovirrat kertyvät arvonlisäverosta, palkkojen ennakonpidätyksistä ja eläkevakuutusmaksuista. Varsinaissuomalaisten yritysten kerryttämä verokädenjälki on kasvanut vuodesta 2018 tasaisesti,” toteaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.
”Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veroluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja, kuten sosiaaliturvaa, sote-sektoria, koulutusta ja liikenneverkkoa. Tätä ei tule unohtaa, kun tehdään yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavia päätöksiä. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää, että Suomeen saadaan lisää työllistäviä yrityksiä ja investointeja, ja sitä kautta uusia hyvinvointiyhteiskunnan rahoittajia,” Leiwo jatkaa.
Vuosina 2020 ja 2021 Varsinais-Suomessa erityisesti ovat kasvaneet aiemmasta tilitetyt arvonlisäverot ja maksetut yhteisöverot. Myös palkanmaksuun liittyvät verot ja maksut ovat kasvaneet tasaisesti.
Kaikkien Suomen yritysten yhteinen verokädenjälki 77 miljardia euroa
Vuonna 2021 kaikki yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Valtio ja kunnat keräsivät vuonna 2021 veroja kokonaisuudessaan lähes 78 miljardia euroa. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 30 miljardia euroa. Nämä verotulot ovat syntyneet pääosin yritystoiminnasta.
Osa maksetuista ja tilitetyistä veroista jäi yritysten kustannukseksi, kuten yhteisövero, ympäristöverot, kiinteistövero ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista perittiin asiakkailta osana tuotteiden hintaa, kuten arvonlisäverot, osa pidätettiin työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista.
”Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät ole yritysten kustannuksia, näitä verotuloja ei veronsaajille syntyisi ilman yritystoimintaa,” sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Turun Osuuskaupan verokädenjäljessä korostuvat valmiste- ja arvonlisäverot
Turun Osuuskaupan verokädenjälki vuonna 2022 on 71,2 miljoonaa euroa. Suurimpia yksittäisiä eriä Turun Osuuskaupan verokädenjäljessä ovat polttonesteiden valmistevero (37,9 milj. euroa), työnantajan eläkevakuutusmaksut (10,7 milj. euroa) sekä tilitetty arvonlisävero (4,8 milj. euroa).
”Teemme paljon töitä Varsinais-Suomen elinvoimaisuuden edistämiseksi. Vahvasti paikallisena yrityksenä liikevaihdostamme lähes 100 prosenttia tulee Varsinais-Suomen alueelta ja toimintamme tuotot palautuvat oman alueemme ja ihmisten hyväksi. Yhtenä palvelualan suurimmista työnantajista työllistämme noin 2 600 ammattilaista ja maksamme työllistämiseen liittyviä veroja lähes 27 miljoonaa euroa,” kertoo Turun Osuuskaupan toimitusjohtaja Niklas Österlund.
”Investointimme työllistävät välillisesti satoja ihmisiä ympäri Varsinais-Suomea. Viime vuosien aikana olemme hyvän tuloskehityksen ansiosta investoineet voimakkaasti rakentamalla uusia toimipaikkoja, kunnostamalla olemassa olevaa toimipaikkaverkostoa ja vahvistamalla kilpailukykyisten palvelujen tarjontaa kattavasti koko toimialueellamme. Viimeisten viiden vuoden aikana investoinnit ovat kohonneet yhteensä yli 180 miljoonaan euroon ja yksistään vuonna 2022 investoinnit olivat yli 34 miljoonaa euroa. Vuoteen 2030 mennessä investoimme Varsinais-Suomen alueelle arviolta 200 miljoonaa euroa,” jatkaa Österlund.
”Turun Osuuskaupan verokädenjälki ja myös merkittävät investoinnit ovat hyvä esimerkki yritysten vaikutuksesta alueen hyvinvointiin. Kokonaisverokädenjälki on varsin suuri suhteessa yrityksen maksamiin yhteisöveroihin. Ilman Turun Osuuskaupan toimintaa nämä maksut ja verot jäisivät suurelta osin kertymättä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaan,” muistuttaa Leiwo.
”Toimintaympäristön on Suomessa oltava yritystoiminnalle houkutteleva, ennustettava ja kilpailukykyinen. Vain siten voidaan varmistaa, että yritykset työllistävät, investoivat ja kasvavat ja siten synnyttävät näitä verotuloja, joilla hyvinvointiyhteiskunnan palveluita rahoitetaan,” toteaa Viitala.
Keskuskauppakamarin Suuressa Veroselvityksessä on mukana yhteensä 330 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yritystä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2021. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta. Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta. Tiedot Keskuskauppakamarille on toimittanut Tilastokeskus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toimitusjohtaja Kaisa Leiwo, Turun kauppakamari, puh. 040 5566 697, kaisa.leiwo@turku.chamber.fi / Toimitusjohtaja Niklas Österlund, Turun Osuuskauppa, puh. 040 739 8555, niklas.osterlund@sok.fi
Kuvat
Liitteet
Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä, ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917, ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun kauppakamari
Kysely: Työpaikkojen määrä ei kasva loppuvuoden aikana2.7.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Varsinaissuomalaisten yritysten työvoiman saanti helpottunut selvästi. Heikko kysyntä maailmanmarkkinoilla ja kotimaassa näkyy yrityksissä siten, että työvoimaa ei uskalleta rekrytoida, vaikka osaajia on tarjolla paremmin kuin vuosikausiin. Turun seudulla työntekijöitä on aiempaa helpompi löytää, kun avoimia paikkoja on vähän ja hakijoita paljon.
Muutokset ulkomaalaislakiin tuovat yrityksille velvollisuuksia12.6.2025 09:20:29 EEST | Tiedote
Tällä viikolla voimaan tulleet lakimuutokset ulkomaalaislakiin vaikuttavat paitsi työntekijöiden oleskelulupien käsittelyyn myös työnantajan velvollisuuksiin. Aiemmin työnantajien on täytynyt ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle ainoastaan työntekijän palkkaamisesta, nyt ilmoitusvelvollisuus koskee myös työsuhteen päättymistä.
Varsinaissuomalaisten yritysten odotukset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat vahvistuneet23.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarien tuore talouskysely osoittaa, että yritysten näkymät suhdanteen paranemisesta ovat jatkuneet. Erityisesti odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä ovat vahvistuneet alkuvuodesta. Melko vaatimaton suhdanne jatkuu toistaiseksi, mutta yritysten tilanne on kehittymässä asteittain parempaan, arvioidaan kauppakamareissa. Vahvimmat todisteet elpymisen etenemisille ovat kyselyn perusteella liikevaihdon kasvuoletuksissa. Valtakunnallisesti lähes 35 prosenttia vastaajista odotti liikevaihtonsa kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana. Varsinais-Suomessa kasvua odottaa jo liki 40 prosenttia vastanneista. Vain neljännes vastaajista ennakoi liikevaihtonsa pienenevän.
Kysely: Lounaissuomalaisista yrityksistä kolmannes ei ole vielä varautunut disinformaatioon16.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Jo lähes 60 prosenttia yrityksistä on kouluttanut henkilökuntaansa häiriötilanteiden varalle, selviää tuoreesta Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen yrityksille tehdystä huhtikuisesta kauppakamarien kyselystä. Monissa yrityksissä kaivataan kuitenkin vielä lisää neuvoja muun muassa kyberhyökkäyksistä ja valheellisen tiedon eli disinformaation torjunnasta. Eritysesti pk-yrityksissä kaivataan tietoa ja opastusta riskeistä ja niihin varautumisesta.
Kysely: Ilmastotoimet yrityksissä etenevät mutta hitaasti29.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yritysten ilmastotoimet ovat edenneet hieman ennakoitua hitaammin Varsinais-Suomen alueella, ilmenee tuoreesta Kauppakamarien ilmastokyselystä. Kyselyyn vastanneista varsinaissuomalaisista yrityksistä liki puolet (45.5 %) kertoi asettaneensa päästövähennystavoitteet. Tämä on kuitenkin vain noin kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta sitten, jolloin vastaava kysely tehtiin edellisen kerran.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme