​​​Finnvera: Suomen vientipotentiaali on vajaakäytössä - “Varmin tapa jäädä kansainvälisen kaupan ulkopuolelle on hinnoitella itsensä ulos kilpailusta”

Korkea viennin osuus on tyypillistä pienille avotalouksille, jollaiseksi Suomea usein luonnehditaan. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on viennin bkt-osuudellaan sijalla 95 kaikkiaan 216 maan tai maan osan joukossa (v. 2021). Muut Pohjoismaat sijoittuvat korkeammalle: Norja sijalla 85, Ruotsi 72 ja Tanska 46. Myös Baltian maat ovat listalla korkealla. 

Suomen sijoitus viennin bkt-osuuden vertailussa on kuitenkin matalampi, kuin yleisesti kenties ajatellaan. Ottaen huomioon kansantalouden ja yhteiskunnan edellytykset, viennin taso voisi olla Suomessa merkittävästi nykyistä suurempi, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Muun muassa bruttokansantuotteen, maatalousvaltaisuuden, investointiasteen ja väestömäärän huomioivan tilastollisen mallin perusteella Suomen viennin bkt-osuus on matalampi, kuin muissa samankaltaisissa maissa. 

− Mallin perusteella vientipotentiaali voisi olla Suomen kaltaisella vauraalla ja vakaalla maalla jopa 15 prosenttiyksikköä korkeampi, kuin se, mihin Suomi tällä hetkellä yltää. Suomen talouskehitys on ollut heikkoa finanssikriisin jälkeen. Parempi rakenteellinen kilpailukyky eli kasvukilpailukyky ja kustannuskilpailukyky vauhdittaisivat vientisektorin menestystä. Ilmiö on tärkeää tunnistaa, jotta havaittua vientivajetta voitaisiin oikeansuuntaisilla politiikkatoimenpiteillä myös kuroa umpeen, Kotamäki sanoo. 

​Kilpailukyvyn korjaustoimenpiteinä muun muassa sisäinen devalvaatio ja TKI-panostukset

Suomen kustannuskilpailukyky on ollut heikolla tasolla finanssikriisin jälkeen, joskin se on viime vuosina hieman korjaantunut.  

− Varmin tapa jäädä kansainvälisen kaupan ulkopuolelle on hinnoitella itsensä ulos kilpailusta. Suomella ei ole enää omaa kelluvaa valuuttaa, joka heikentyessään parantaisi vientiteollisuuden kilpailukykyä. Mikäli kustannuskilpailukyky pääsee rapautumaan, kuten Suomessa tapahtui viime vuosikymmenen alussa, tulisi olla valmius sisäiseen devalvaatioon eli korjata kilpailukykyä esimerkiksi veropolitiikan avulla. Tai voisiko Suomella muiden Pohjoismaiden tapaan olla mekanismi palkkojen liian nopean nousun rajoittamiseen vientiteollisuuden kilpailukyvyn niin vaatiessa, Kotamäki kysyy.  

Kustannuskilpailukyvyn rapautuminen on ongelmallista myös siksi, että suomalaisten yritysten kansainvälistyminen vaikeutuu eivätkä riittävän monet yritykset siten altistu kansainväliselle kilpailulle.

Kasvukilpailukykyvyn ongelmia voi osin selittää esimerkiksi TKI-panostusten alhaisuus. Myös viennin kohdemailla on vaikutusta.

− Suomen ylivoimaisesti keskeisin vientimarkkina on Eurooppa, jonka talouskasvu on ollut muuta maailmaa hitaampaa jo pitkään. Toisaalta muut Pohjoismaat ovat menestyneet paremmin, vaikka niidenkin vienti kohdistuu pääasiassa Eurooppaan. 

Vientivajetta tuottaa myös ikääntyminen. Vienti on aina sidoksissa yritystoimintaan, mihin liittyy läheisesti riskinottohalu ja -kyky. Väestön ikääntyminen puolestaan vähentää riskinottohalua ja suitsii yrittäjyyttä, Kotamäki huomauttaa.

Korkean arvonlisän ja tuottavuuden alat viennin vetureina – hyötyvät viennin rahoituksesta

Positiivista on, että Suomen vientiä hallitsevat korkean tuottavuuden toimialat, jotka tuottavat eniten arvonlisää ja kerryttävät bruttokansantuotetta. Korkean tuottavuuden aloja ovat monet teknologiateollisuuden alat ja esimerkiksi kaivostoimintaan liittyvä kone- ja laitevienti. Näiden toimialojen osuus Suomen viennistä on noin 60 prosenttia. Huolestuttavaa sen sijaan on, että korkean tuottavuuden alojen osuus viennistä on laskenut vuosien 2015–2020 välillä.

− Samaan aikaan, kun korkean tuottavuuden alojen osuus viennistä laski tuntuvasti, keskisuuren tuottavuuden alojen osuus kasvoi neljänneksestä lähes kolmasosaan. Tältä osin Suomen viennissä on tapahtunut lievää ”bulkkiintumista” eli siirtymää korkean jalostusasteen tuotteista välituotteisiin tai alempaan jalostusasteeseen, sanoo Finnveran ekonomisti Mikko Lumme.

Keskisuuren tuottavuuden toimialat edustavat toiseksi suurinta osuutta Suomen viennistä. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi elintarviketeollisuus, kulkuneuvojen valmistus ja välituotteita valmistava teollisuus.

Julkisella viennin rahoituksella näyttää olevan merkittävä rooli korkean arvonlisän viennin turvaamisessa.  Finnveran rahoittamat vientihankkeet painottuvat yli 90-prosenttisesti korkean ja keskimääräisen tuottavuuden vientialoille. Rahoituksen kohdentumiseen ja volyymien vaihteluun vaikuttaa aina yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen.

− Vientitakuiden rooli kasvaa tyypillisesti globaalin talouden epävarmuuden lisääntyessä. Viime vuosina korkean tuottavuuden alat ovat jälleen kasvattaneet osuuttaan Finnveran viennin rahoituksesta. Vienti on välttämätön osa kansantalouden toimintaa. Mitä tuottavampaa vienti on, sitä tehokkaammin se kartuttaa Suomen taloutta ja suomalaisten hyvinvointia, Mauri Kotamäki sanoo.

Lisätiedot:

Liite: ​​Arvoa luomassa ja viemässä - Raportti viennistä ja arvonlisästä, lokakuu 2023 (PDF)