Lasten ravitsemus muuttuu ruokakasvatuksella ja ruokaympäristöä muuttamalla
Tutkimusten mukaan suomalaisten lasten ja nuorten ruokavalio ei ole ravitsemussuositusten mukainen eikä ympäristön kannalta kestävä. Ravitsemushaasteiden voittaminen vaatisi rakenteellisia muutoksia ja terveyttä edistäviä valintoja tukevan ruokaympäristön. Suomesta puuttuu myös valtakunnallista tutkimustietoa lasten ja nuorten ravitsemuksesta.
Suhteessa kansallisiin ravitsemussuosituksiin lasten ravitsemuksen suurimmat haasteet ovat tällä hetkellä liian vähäinen kasvisten, hedelmien ja marjojen saanti, käytetyn rasvan laatu, liika suola sekä joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden riittämätön saanti. Myös lihan ja maidon liialliseen kulutukseen tulisi kiinnittää huomiota sekä lisätä kestävän kalan ja palkokasvien käyttöä.
Moni lapsi ja nuori aterioi epäsäännöllisesti. Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan esimerkiksi 8.–9.-luokkalaisista vain hieman yli 40 % söi aamupalan joka arkiaamu. Epäsäännöllinen ateriarytmi lisää napostelua ja heikkolaatuisten välipalojen syöntiä. Lapset saavat ison osan energiasta ja sokerista välipaloista. Yli kolmannes lapsista saa sokeria yli suositusten.
Hyvä ravitsemus kasvuiässä on terveen kasvun ja kehityksen edellytys. Terveellisillä ruokatottumuksilla, liiallisen sokerin välttämisellä ja ateriarytmillä on iso merkitys myös suunterveydelle ja karieksen hallinnalle. Heikko ravitsemus altistaa ylipainolle ja monille kansantaudeille sekä voi vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin.
– Ravitsemushaasteet kasautuvat usein esimerkiksi sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa oleviin perheisiin, joilla ei ole voimavaroja hyviin valintoihin. Ravitsemukselliset riskiryhmät tulisikin tunnistaa ajoissa, muistuttaa THL:n tutkimuspäällikkö Sari Niinistö.
Ruokaympäristöllä on iso merkitys
Tänä päivänä ruokaympäristössä on paljon terveyttä heikentävää ruokaa saatavilla ja näkyvillä. Ruokaympäristöä voisi muokata terveysperusteisella hinnoittelulla, epäterveellisten elintarvikkeiden mainonnan rajoittamisella ja elintarvikkeiden ravintosisällön parantamisella.
Suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa on pääosin tarjolla laadukasta ja monipuolista ruokaa. Tutkimusten mukaan esimerkiksi kodin ulkopuolella hoidossa olevat lapset syövät monipuolisemmin ja terveellisemmin kuin kotihoidossa olevat. Varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten ruokatarjontaa voisi kuitenkin muokata edelleen kasvipainotteisemmaksi ja kehittää lapsille maistuvia reseptejä. Terveyttä edistävä ja kestävä ruokakulttuuri vaatii myös positiivista ruokapuhetta ja ruokakasvatusta. Lapsena opitut makumieltymykset ja tavat säilyvät pitkälle aikuisuuteen, miksi lasten ruokaympäristön merkitys on niin suuri.
Tutkimustieto ja tiedon välittäminen muokkaavat myös ruokaympäristöä. Lasten ravitsemustutkimustieto on koottu eri alueilta ja eri aikoina kootuista tutkimushankkeista. Leikki-ikäisisten ja nuorten koululaisten ruokavaliosta on sirpaleista tietoa, mutta nuorten osalta tieto lähes puuttuu.
– Meillä ei ole saatavilla valtakunnallista, kattavaa tutkimustietoa lasten ja nuorten ravitsemuksesta. Tutkimusta tarvittaisiin, että ravitsemushaasteisin pystyttäisiin puuttumaan paremmin, toteaa tutkimuspäällikkö Sari Niinistö.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), FT, ETM Sari Niinistö, sari.niinisto@thl.fi, p. 029 524 7249
Osoitelähde: Terveystoimittajat ry ja STT Info
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annika Nissinenviestinnän asiantuntija
Puh:040 779 6435annika.nissinen@apollonia.fiSuomen Hammaslääkäriseura Apollonia on 1892 perustettu tieteellinen yhdistys. Apollonia järjestää riippumattomaan tietoon perustuvaa täydennyskoulutusta, tukee hammaslääketieteellistä tutkimusta ja välittää tutkimustietoa suunterveydestä. www.apollonia.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
Apollonia-palkinto myönnettiin väestöterveystutkija Liisa Suomiselle10.4.2024 15:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian merkittävin palkinto, Apollonia-palkinto on myönnetty tänä vuonna Itä-Suomen yliopiston suun terveydenhuollon professori Liisa Suomiselle. Palkinto on tunnustus pitkästä ja arvostetusta tutkijanurasta erityisesti hammaslääketieteellisten väestötutkimusten parissa. Apollonia-palkinto luovutettiin Äyräpää symposiumissa 10.4.2024.
Uusi Hyvä käytäntö -suositus: Suun tutkimus- ja hoitoväli on yksilöllinen27.3.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Yksilöllisesti määritelty suun tutkimus- ja hoitoväli ylläpitää suunterveyttä ja on sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta riittävä ja kustannusvaikuttava. Juuri julkaistu Hyvä käytäntö -konsensussuositus suun tutkimus- ja hoitovälin määrittämisestä muistuttaa myös, että hoitovälit toteutuvat parhaiten silloin, kun ne sovitaan potilaan kanssa yhdessä ja potilas osallistuu päätöksentekoon.
Hammaslääketieteen tutkimukseen jaettiin 248 000 euroa apurahoja22.3.2024 16:30:00 EET | Tiedote
Hammaslääketieteelliseen tutkimukseen jaettiin 248 000 euroa tutkimusapurahoja, yhteensä 37:lle alan tukijalle tai opiskelijalle. Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian, Suomen Hammaslääketieteen Säätiön, Hammaslääkärijärjestöjen yhteisrahaston ja yhteistyökumppaneiden apurahoilla tuetaan tutkimusta ja uusien hoitojen kehittämistä laajasti eri hammaslääketieteen aloilla.
Apollonia Symposium 22.–23.3.2024: Mitä puuttuvien hampaiden tilalle lapsilla?15.3.2024 10:04:02 EET | Kutsu
Tapaturmat ja synnynnäiset puutokset ovat yleisimmät syyt lasten ja nuorten hammaspuutoksiin. Aukkoja voidaan sulkea oikomishoidon keinon tai siirtämällä jopa omia hampaita tilalle. Aiheeseen pureudutaan Apollonia Symposiumissa 22.–23.3.2024 ulkomaisten ja suomalaisten asiantuntijoiden luennoilla.
Päivitetty Käypä hoito -suositus: Kaikki vieroitushoidot ovat edullisempia kuin tupakoinnin jatkaminen6.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Nuorten nikotiiniriippuvuus alkaa ja kehittyy usein nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden käytöllä. Ehkäisy tulee kohdistaa lapsiin ja nuoriin, todetaan päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa. Uusista nikotiinituotteista tiedetään vielä melko vähän, mutta nikotiinin haitat ovat hyvin tiedossa. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on pitkäaikaissairaus, joka vaatii toistuvaa tukea ja seurantaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme