Sanomalehti oli 1700-luvulla sosiaalinen media
DI Kaisa Kyläkoski tutki väitöstyössään lukijoiden 1700-luvun sanomalehtiin lähettämiä tekstejä. Häntä kiinnosti se, mihin ja miten käytettiin mahdollisuutta viestiä ihmisille pitkin Ruotsin valtakuntaa.
Sanomalehdet syntyivät Euroopassa 1600-luvulla ja kehittyivät seuraavalla vuosisadalla monin paikoin keskustelualustaksi, joka oli aivan uutta yhteiskunnissa, joissa viestintä oli aiemmin kulkenut ylhäältä alas tai tuttavalta toiselle.
– Yhtäkkiä lukevalle ja kirjoittavalle yhteiskunnan yläkerralle avautui kanava, jonka kautta oli mahdollista tavoittaa samankaltaisia mutta tuntemattomia ihmisiä. Tutkimusta tehdessä mieleeni tulivat usein omat kokemukseni syksyllä 1990 internetin keskustelupalstoihin tutustuessani, Kyläkoski toteaa.
Halukkaiden kirjoittajien joukko 1700-luvun Ruotsissa oli pieni, mutta heitä oli joka puolella maata. Postinkulun piirissä olevien oli mahdollista lähettää Tukholmassa ilmestyneeseen lehteen paikallisia kokemuksiaan ja lehtiä lukeneet saivat näin valtakunnasta eteensä näkymän, jota ei aiemmin ollut missään tarjolla. Esimerkiksi Göteborgissa voitiin lukea elämästä Anianpellossa, Helsingissä tai Torniossa.
Useimmat kirjoittivat aiheista, joista oli ennenkin sanomalehdestä luettu: paikallisista juhlista, iäkkäiksi eläneistä ja onnettomuuksista.
– Oudoimmalta tuntuivat samantapaisina toistuvat sanomat terveinä eläneistä ja yli satavuotiaina kuolleista. Lopulta ymmärsin, että kyse oli yhteisestä unelmasta, jota voitiin toivoa itselle ja läheisille. Ja kuulemmehan me edelleen mielellään pitkään eläneistä, Kyläkoski kertoo.
Kertomisen ohella lehtikirjoittaminen 1700-luvulla oli myös jossain määrin keskustelua yhteisistä ongelmista kuten homeisista taloista tai muurahaisten hävittämisestä. Vuosisadan lopulla Kyläkosken tutkima sanomalehti alkoi täyttyä avunpyynnöistä ja saadusta avusta kiittämisestä.
– Kun tutkimusta tehdessä samankaltaisia tekstejä tuli vastaan nykyisessä sosiaalisessa mediassa, piti tosissaan keskittyä muistamaan, että tutkimani kirjoitukset kuuluivat toisenlaiseen yhteiskuntaan ja mediaan, Kyläkoski naurahtaa.
DI Kaisa Kyläkosken Suomen historian väitöskirjan "Kanssakirjoittaminen Posttidningarissa ja Inrikes Tidningarissa 1729–1791" tarkastustilaisuus pidetään 18.11.2023 alkaen klo 12 salissa S212. Vastaväittäjänä toimii yliopistonopettaja, dosentti Jani Marjanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Petri Karonen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Julkaisu on saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9770-0
Taustatietoja:
Kaisa Kyläkoski (s. 1972) on koulutukseltaan systeemi- ja operaatiotutkimuksen diplomi-insinööri ja päätynyt historiantutkimuksen pariin sukututkimusharrastuksen kautta. Hän on julkaissut aiemmista tutkimuksistaan 17 omakustannetta.
Lisätietoja:
Kaisa Kyläkoski, Kaisa.Kylakoski@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Hyvät sosiaaliset suhteet metsästäjien kesken edistävät kestävää riistanhoitoa16.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus paljastaa, että metsästysryhmien sisäinen sosiaalinen dynamiikka vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin metsästyssuosituksia noudatetaan Suomessa. Laajaan kyselyaineistoon perustuvat tulokset paljastavat, että toimiva päätöksenteko, vahva luottamus ja hyvä yhteistyö ryhmän sisällä lisäävät merkittävästi suositusten mukaisia metsästyspäätöksiä.
Väitöstutkimus: kokonaisvaltainen addiktiokäsitys murtaa päihderiippuvuuden stigmaa15.12.2025 13:36:09 EET | Tiedote
YTM Piia Koivumäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan addiktion ilmiötä Lauri Rauhalan filosofisen ihmiskäsityksen valossa. Käsitteellisessä tutkimuksessaan Koivumäki kehitti holistisen addiktiokäsityksen, jossa riippuvuus nähdään kehollisena ja koettuna sekä elämäntilanteissa ja elämänhistoriassa kehkeytyvänä kokonaisuutena. Tutkimus tarjoaa uuden näkökulman tarkastella päihderiippuvuutta.
Kiertotalous lupaa vihreää tulevaisuutta, mutta unohtaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden15.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Kiertotaloutta pidetään avainratkaisuna ilmasto- ja resurssikriisiin, mutta Kang Liun väitöstutkimuksen mukaan sen sosiaaliset vaikutukset jäävät usein varjoon. Tutkimus tuo esille uuden viitekehyksen, jossa sosiaalityö toimii talouden siirtymien aktiivisena muovaajana kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpiä käytäntöjä.
Jyväskylän yliopisto ja Folkhälsan tiivistävät yhteistyötä ikääntymisen ja kansanterveyden tutkimuksessa15.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja Folkhälsan ovat solmineet määräaikaisen, kolmen vuoden sopimuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa kansanterveyden ja ikääntymisen tutkimusta. Gerontologian ja kansanterveyden professori Mikaela von Bonsdorff on uusi Folkhälsanin tutkimuskeskuksen kansanterveystutkimuksen ohjelmajohtaja ja jatkaa professorin tehtävässään Jyväskylän yliopistossa. Yhteistyö vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuutta Suomessa ja kansainvälisesti.
Jyväskylän yliopisto sai 500 000 euroa teollisuuden energiajärjestelmien kustannustehokkuuden ja päästöjen optimoinnin tutkimukseen12.12.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia myönsi informaatioteknologian tiedekunnan professori Kaisa Miettisen monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmälle 500 000 euron rahoituksen Teollisuuden energiajärjestelmät osana kestävää ilmastoneutraalia yhteiskuntaa -hankkeeseen. Hanke tutkii prosessiteollisuuden energiajärjestelmiä. Tarkoituksena on järjestelmien energia- ja kustannustehokkuuden sekä päästöjen optimointi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme